torstai 23. huhtikuuta 2009

Autius


Katson autiota hiekkarantaa...

Lisää valokuvatorstain kuvia täältä.

17 kommenttia:

  1. helei! Mukavaa kun löysit blogiini! Tulin heti vastavierailulle. :) Täällä on sinulla kiehtova ja kaunis blogi! Tuo sotamuistosi oli liikuttava. Muistelen jälleen sitä, mitä mummoni aikoinaan kertoi. sota oli kovaa. On tärkeää että siitä kerrotaan jälkipolville. Ettei unohdu, miten hyvin meillä on nyt. Kiitos kun jaoit se täällä blogissa!

    VastaaPoista
  2. Aivan ihana autius tässä kuvassa, mistä on otettu?

    VastaaPoista
  3. Autiota on nyt, mutta jäljistä päätellen ei ole ollut aina ;D Hieno kuva haasteeseen!

    VastaaPoista
  4. Siltäpä se nyt näyttää, minuakin kiinnostaa mistä kuva on otettu:)

    VastaaPoista
  5. Lauralle. Tulin katsomaan vihreää kollaasiasi ja sitten huomasin kauniit otoksesi luonnon kukista ja niitä oli vaikka kuinka monta. Juutuin sinne pitkäksi ajaksi.

    Kiitos kauniista sanoistasi, lämmitti sydäntäni.
    Sotamuistelmani jatkuvat, heti, kun taas jaksan.

    Harakalle kiitos. Kuva on otettu tammikuussa Nerjassa, Espanjan etelärannikolla.

    Marjukka, tuo kuva tuli heti mieleeni, kun luin torstaihaasteen aiheen. Tuntui uskomattomalta, että me taatan kanssa siellä kuntoilimme kahdestaan. Eikä lähdetty edes kukonlaulun aikoihin liikkelle.

    Inkivääri, vastaus taisi tulla jo tuolla ylempänä. Siltä samalta autiorannalta on näpätty se pikkuinenkin kuva (tietoja minusta), siitä näkee, että autiutta riitti molempiin suuntiin.

    Nerja on muuten ihana pieni kaupunki, kaunis ja rauhallinen. Sinne haluan mennä toistekin, sitten kun täällä on kylmää ja liukasta.

    VastaaPoista
  6. Autiota on, muttei pelottavaa. Tuonne haluaisi mennä.

    VastaaPoista
  7. Sama teema minullakin. Ihmeen autiota on rannallasi.

    VastaaPoista
  8. Täällä on tosiaankin autiota, mutta ei onneksi ihan kokonaan. Onhan siellä ollut kuitenkin valokuvaaja ja hänen muusansa. :)

    VastaaPoista
  9. Tuolla autiudessa on joku kyllä jo ennen sinua kävellyt kun on noin paljon jalanjälkiä.

    VastaaPoista
  10. Kaunis autius , meri on kauniin värinen kuohuineen. Tuo laulu on muuten soinut päässäni koko päivän:)

    VastaaPoista
  11. Famu, kannattaa mennäkin, kaunis kaupunki ja hieno ranta.

    Pantteri, sinä olit löytänyt vähän kotoisemman hiekkarannan.

    Virve, kivaa, kun eksyit tännekin. Rauhassa saatiin taatan kanssa näkymästä nauttia.

    Savisuti. Seuraava myrsky vei jäljet ja taas elämän kiertokulku jatkuu.

    Marjut, aamulla katsellessani haastetta, muistui heti mieleeni tuo kuva ja laulu.

    VastaaPoista
  12. Minä voisin tulla heti kävelemään tuolle rannalle. On niin houkuttelevan näköinen ja aurinkokin on jo noussut. Vielä on tilaa, mutta pian ranta täyttyy muistakin kuin minusta.
    Valoisa vastaus haasteeseen.

    VastaaPoista
  13. Klassinen autius. Sopii hasteeseen

    VastaaPoista
  14. Autio hiekkaranta ei ole jäljistä päätellen ollut aina autio, mikähän on sen tyhjentänyt ?
    Hieno kuva (:

    VastaaPoista
  15. Moderaattori tässä hei. Kiitos kuvastasi, tervetuloa mukaan Valokuvatorstaihin.

    Sellainen pieni tekninen neuvo seuraavaa osallistumistasi varten, että laita meille linkki suora linkki oikeaan postaukseen (tässä tapauksessa näyttää tältä http://mammanmaailma.blogspot.com/2009/04/autius.html), ei vain linkkiä blogiin yleensä (http://mammanmaailma.blogspot.com). Näin ihmiset löytävät meiltä oikeaan paikkaan sittenkin, kun olet jo kirjoittanut blogiisi jotain uutta haasteeseen osallistumisen jälkeen. Suoran linkin löydät selaimen osoiteriville klikkaamalla postauksen otsikkoa.

    (Tällä viikolla ei siis enää tarvitse tehdä mitään ylimääräistä, korjasin jo linkin.)

    VastaaPoista
  16. Onpa kaunis karkeahiekkainen ranta. Tuolta vesirajasta jos tutkisi, saattaisi löytyä kaikkea kivaa. Itse tykkään koluta etenkin kivikkoisilla nousu-laskuvesirannoilla katselemassa, mitä nousuvesi tuo mukanaan ja laskuvesi jättää katsottavaksi. Ihana kuva!

    VastaaPoista
  17. Uuna, Arleena, Risusydän, se autius johtui varmaankin aikaisesta ajankohdasta. Iltapäivisin ja iltaisin siellä oli paljon lenkkeilijöitä.

    Valpuri, kiitos ohjeistasi. Anteeksi , että olen siellä käynyt sekoilemassa. Minulla on sitä intoa enemmän kuin taitoa, en aina ymmärrä kirjoitettua sanaa, kun käsitteet ovat vieraita. En tiedä ymmärsinkö tuota viimeistä lausettasi vieläkään. No, se testataan sitten myöhemmin. Kiitos vieläkin.

    Elegia, minullakin oli niin paljon kauniita kiviä kerättynä, että taata joutui komentamaan minut viemään osan takaisin rannalle. Ylipainoa laukuissa. Kivien keräily taitaa meillä olla sukuvika. Lapsenlapsillekin jouduimme antamaan ohjeellisen ylärajan, montako kiveä kukin sai tuoda kotiin.

    VastaaPoista