Syysvieras

Tässä leikkii Luka.

Iltalenkillä on käyty jokirannassa ja ihmetelty sorsien paljoutta.

Tätä vieraslajipalsamia on niin runsaasti, että kohta sen kanssa ei kuulemma pärjätä.

Kauniilta se näyttää, mutta liika on liikaa. Tämä ei saisi valloittaa alueita kotoperäisiltä niittykukiltamme.

Voiko näin kaunis olla myrkyllinen?

 Mäyrä tuli taataa ja Lukaa vastaan metsätiellä. Taata kuvasi puhelimella.

Harvinainen kuva tänä kesänä, taivaalla ei soutanutkaan raskaita sadepilviä.

Sunnuntaina käytiin viemässä Luka takaisin kotiin Helsinkiin. Meillä oli mukava viikko Lukan kanssa, saatiin vähän koiraenergiaa.

Haaste Simpukalta, kuusi kesäkuvaa.

Mustarastas avasi ihanalla laulullaan kesäkauden jo keväällä. Saunan takana haudottiin uusia laululintuja.

Sorsapoikue joella, tälle paikalle olisi voinut valita myös telkkäpoikueen. Alkukesä valoisine öineen ja kiihkeine kasvun ihmeineen on jotain suurta ja kaunista. Luomakunta uusiutuu. Onnellisia me suomalaiset, jotka saamme elää ja kokea neljä erilaista vuodenaikaa.

Heinäkuun alun kohokohta oli Lukan vierailu, iloinen pikkuinen koiruli, kiva viikko meni leikkien. Tunnistitko paidan kuvan?

Tämä kesä oli oikea perhoskesä. Kuvista oli hankala valita, olisi tehnyt mieli laittaa tähän tuhatmonta. :-)

Kevat ja alkukesä meni mandaloiden merkeissä. Heinäkuun lopulla Lammilla saimme esitellä töitämme kanssavirkkaajille. Mandalakuvia on lisää blogissani kategoriassa "Mandala".

Marjoja ja sieniä keräsimme ahkerasti. Sienestyskausi kuitenkin päättyi osaltani kesken kun kaaduin pitkin pituuttani mättäälle ja satutin jalkani. Nyt on tuo vastoinkäyminen taas selätetty ja koipi toimii entiseen malliin.

Kiitos Simpukka. Tämä on niin kiva haaste, että suosittelen tätä kaikille blogiystävilleni, siis kuusi kuvaa kesältäsi. Nappaa tästä haaste.

Ps. Lisätty 27.11 2016.
Kyselin tuosta taatan paidan kuvasta, siinä on kuvattu  Dulcinea, Rocinante, DonQuijote, and Sancho Panza. Kopio Picasson taideteoksesta.  Tuo paita on ostettu joskus vuosia sitten Punkaharjun retretistä.

Luka on täällä.

Rönsyleinikkiä olen saanut ystävältäni Anjalta. Muutamia taimia otin mukaan vanhan kotimme pihasta.

Juhannus olikin tänä vuonna vanhalla paikallaan, monet tutut juhannuksen kukat olivat jo ehtineet kukkia. Kokko poltettiin valoisassa suviyössä.

Luka jäi meidän iloksemme tänne maalle viikoksi.
 

Taatan kanssa on mukava leikkiä.

 Ai, että mamman kanssa uimaan?  Ihan sama, käydään katsomassa.
 

Tuonneko sitä pitäisi mennä?

Taidan jättää väliin.

Uikoon ne jotka siitä nauttivat.

Taatan kanssa leikkiminen on hauskempaa.  Terveisiä vaan Tiitille, hyvin täällä pärjäillään.

Aurinkoa vielä tänäänkin.

Eilen sain kauniin narsissikimpun, alkoivat illalla tuoksua suloisesti.

Ensin kukan alta nousi esiin kaksi mustaa piikkiä. Leskenlehti on kuvattava joka kevät, onhan se iso tapahtuma talven vaihtuminen kevääseen.

Tällainen öttiäinen sieltä nousi. Nyt vasta kuvaa laittaessani huomasin nuo kauniit pienet kellot kukan keskustassa.

Ötökkä teki huolellisen tarkastuskäynnin jokaisen pikkukellon luona.  Hyvää pölytystä.

Tämän kukkakentän ohi kuljimme, valitettavasti ei ole meidän piha.

Tuuli toi selältä jääpuikkoja rantaan, ihanaa helinää, kevään ääniä.

Simo oli mukana kivalla retkellä.

Joutsenet olivat liian kaukana kuvattaviksi, rannoilla on vielä jäätä. Lokkejakin on jo tullut, parittain siellä istuivat jään reunalla.

Mukavaa alkanutta kevätviikkoa kaikille.

Ensimmäisiä kuvia uudella kameralla.

Talventähti, eranthis hyemalis

Onnellisuuskerroin kasvaa sitä mukaa kun uusia kukkia ilmestyy pihapiiriin. 

Nyt pääsen harjoittelemaan uuden valokuvauskoneen hallintaa. Canon on tämän uudenkin merkki ja mitäpä sitä vaihtamaan, kun kaikki rensselit jo valmiina Canoniin. Tyytyväinen olin entiseen kameraanikin, se vaan sanoi yhteistyösopimuksen irti ja hajosi. Paljon iloa se kamera kuitenkin on tuonut elämääni.

Bellis perennis, Kaunokainen.

Pelkäänpä, että näitä ensimmäisiä belliksiä on yöpakkanen hieman koetellut, ei hätää, kohta näitä on tulossa runsaasti lisää.

Raparperi on ensimmäisiä kevään ihmeitä.

Simo- koiruli on tullut tuomaan meille koiraenergiaa.

Simoa vähän harmittaa kun varamamma ei päästä ulos oravia jahtaamaan. Ei mamma uskalla, pelkää Simon lähtevän ilman remmiä omille teilleen.

Simo toi ihanan kukan.

Tänään onni on uusi kamera.  Täytyy nyt kuitenkin  totuuden nimissä tunnustaa, että suurin osa tänään ottamistani kuvista deletoitiin bittitaivaalle.

Kirja - asiaa.

Tämän vaiheikkaan päivän ja koko loman kruunasi Raija Orasen uuden kirjan julkistamistilaisuus Hemingway & Co kirjakaupassa Fuengirolassa.

Kirjakaupan omistajat Markku ja Eija Vento suostuivat ystävällisesti kuvattaviksi. Tämä pikkuinen viehättävä kirjakauppa on yksi suomalaisten suosittu käyntikohde.

Tässä linkki kirjakauppaan.

Raija Oranen kertoi hauskasti ja elävästi uudesta kirjastaan. Kirjan aihe on minulle oikein mieluisa. Alempana on kuva kirjan takakannesta, sieltä voi kuvaa klikkaamalla saada lisää tietoa kirjasta.

Sulo Raitis oli myös tullut julkistamaan uutuuskirjaa, hänellä onkin merkittävä rooli kirjassa ja myös Raija Orasen elämässä.

Raija Oranen ja Voitto Vilkas Valenciano Palo. Koirulin hauskan nimen tarinan voi lukea kirjasta.

Olin oikein iloinen, kun sain kirjailijan omistuskirjoituksen ostamaani uutuuskirjaan.

Sisäkansien kuvitusta, täällä osataan olla fiksusti kuvissa.

Tämän söpöliinin kuvasin takakannesta.

Onnellisena uudesta kirjastani kannoin tätä muovikassia pika vauhdilla kotiin. Nyt en voi vielä kertoa kirjan sisällöstä enempää, koska en ole sitä ehtinyt lukea. Odotan kuitenkin oikein ihanaa lukuelämystä. Raija Orasen kertomus kirjan syntyvaiheista oli niin mehevää, että maltan tuskin odottaa lukuhetkiä. Tänään vaan selasin ja hipelöinen kirjan kaunista sileää kantta ja tuoksuttelin tuoretta painomustetta.

Kuvien henkilöiltä olen saanut luvan julkaista otokset omassa blogissani. Kiitos teille kaikille.