Elokuun haastekollaasi

Amalia mummon kammarista, haastoi minut laatimaan kollaasin elokuun kuvista.


Säännöt.

1.

Kuva kuukauden kohokohdista ja tee niistä kollaasi.

2.

Kerro vähän kuvasta.

3.

Haasta tykkäämiäsi bloggareita jatkamaan tätä haastetta eteenpäin

Elokuun kohokohta on tietenkin marjojen ja hedelmien kypsyminen ja kukkaloisto pihapiirissä.

Hienoa oli myös retki saareen, toisaalla blogissa onkin enemmän kuvia sieltä. Ihana yllätys oli taatan tekemä ötökkähotelli. Elokuun hämyiset illat ja lämpimät loppukesän päivät. Ulkona maistui ihanalta vanhassa emalikattilassa keitetty perinteinen kesäkeitto, se oli ehdottomasti nautittava vanhalta Arabian Pekka-lautaselta. " Viljatonta ruokaa" blogissani on kesäkeitosta parempi kuva.

Minulla on niin paljon tykättyjä bloggareita, että mahdotonta on valita muutamia. Olen iloinen jos joku teistä napaa tämän haasteen ja haluaa esitellä meille elokuun kollaasinsa.

Elämä jatkuu, tänään onnistui kuvansiirto vaivatta.

Mukavaa syyskuuta kaikille.

Keittiöhaaste

Sylvi, Elämää luonnossa blogista antoi minulle keittiökuva haasteen. Olen ottanut kuvat jo tässä pari päivää sitten, mutta Picasan kanssa taas jotain sähläsin, kun kuvia en saanutkaan siirretyksi.

Tämän ristipistotyön olen lötänyt Tukholmasta kirpputorilta, jotenkin se viehättää silmää ja käsityö on aina kiinnostava. Monia työtunteja ompelija on tähänkin käsityöhön uhrannut.

Kukkia on nyt riittänyt omassa pihassa, voisi tuoda uuden kimpun pöydälle vaikka joka päivä.

Näkymä keittiön ikkunasta. Ikkunalaudalla on talvella yrttiruukut, nyt yrtit noukitaan pihalta.

Savipadat ojennuksessa. Tämä vanha kaappi oli kerran naapurille romu, minulle aarre.

Kummityttöni on lähettänyt minulle nämä Westmorelandin luulasiastiat. Luulasia ei enää valmisteta. Nykypäivän valkoiset lasiastiat ovat jotain muuta, esim opaalilasia.

Tämä kuva on lampun sisäpinnalta. On istuttava pöydässä, että voi ihailla näitä kukkia.

Mikrouunin alla oikealla on minulle tärkeä työkalu, suurennuslasi. Tästä sen helposti löydän yrittäessäni lukea tuotepakkausten minimaalisen pienillä fonteilla präntättyjä tiedonmuruja.

Tässä nurkassa aamuisin porisee ja korisee kaksi pannua. Taatalle kahvia ja minulle teetä.

Valmista olisi, eikun syömään. Hellakin on vielä kuuma.

Ameriikan tuliaisia "pikkusiskolta".

Tänne voi laitella muistilappuja. Pitäisi vaan muistaa joskus niitä vilkaistakin.

Tätähän tämä keittiöelämä on. Samantapaisia näkymiä taitaa olla monissa kyökeissä. Keittiössä on mukavaa kokkailla. Usein vaan toivon, että tilaa olisi enemmän ja tuplasti kaappeja.

Olen aika huono näitä haasteita eteenpäin laittamaan, mutta tästä voi haasteen napata ihan mielellään, ole hyvä vaan.

Yksitoista kysymystä.

Leena Lumi

Haastoi minut vastaamaan yhteentoista kysymykseen.

1) Mikä kukka on kuvassa?

Valeunikko. Kuva on Leenan blogista kopioitu.

2) Kuka on kirjallinen alter egosi?

Isä Camillo, mistä tuokin nyt mieleen pätkähti, minähän en ole mies.

3) Kuka on kirjailija-alter egosi?

Maria Jotuni. Ei sentään, ei minulla sellaista ole. Nukuttuani yön yli ja asiaa tarkemmin mietittyäni päätin vaihtaa tuon Jotunin tilalle Kirsi Kunnaksen. Minäkin haluaisin kirjoittaa Tiiti Tiitiäisistä, vaan kun en osaa.

4) Suosikkikuukautesi?

Maaliskuu, silloin valo voittaa pimeyden.

5) Mitkä kolme sanaa kuvaavat sinua parhaiten?

Kanaemo. innostuja, höppänäinen.

6) Kolme onnesi tekijää?

Perhe, mielenrauha ja jokapäiväinen leipä.

7) Jos saisit ottaa autiolle saarelle vain yhden kirjan, mikä se olisi?

Tätä ei tarvitse edes miettiä. Ottaisin Raamatun, siinä riittää lukemista ja ajattelemisen aihetta loppuelämäksi.

8) Mitä sinulle merkitsee rakkaus?

Elämää, ihmisyyttä.

9) Mikä olisi kotimaasi lisäksi se toinen maa, jossa voisit asua?

Ruotsi, eteläinen osa.

10) Jos olisit tanssi, mikä tanssi olisit?

En ole koskaan osannut tanssia, sanotaan tiputanssi. :-)

11) Milloin olet eniten oma itsesi?

Kotona puuhastellessani ilman kiirettä.


Jätän nyt Äidit rauhassa juhlimaan omaa juhlapäiväänsä ja jätän haasteet lähettämättä.

Sadepäivänä sopii tunnustella.

Tunnustus

"Sain mummelilta tällaisen tunnustuksen, Kiitos siitä! Tunnustukseen kuuluu myös liittää The
Versatile Blogger Award kuva postaukseen, ja sitten nimetä 15 bloggaajaa ja kertoa heille tunnustuksesta.

Tunnustukseen kuuluu kertoa itsestä 7 satunnaista asiaa."

1. Olen yrittänyt nähdä tilanteissa yleensä hyviäkin puolia, siis yrittänyt. Asia osoittautui hiukka vaikeaksi tässä pari viikkoa sitten, kun löysin itseni pihamaalta ketarat levällään nilkka murtuneena. Hyvä puoli oli se, että kukaan ei nähnyt, se sama seikka oli sitten asian huono puoli myös.

2. Tykkään kokata hyviä ruokia, sekään ei oikein onnistu nyt, kun molemmat kädet puristavat rystyset valkeina kyynärsauvoja. Repii siitä nyt sitten posetiivia, nih.

3. Keväällä saan aina puutarhahöplän, voi luoja kuinka ihanaa on työntää sormet multaan. Ei tunnu yhtään samalta katsella kuistilta taatan tupsuttavan rikkaruohoja kottikärryihin. Onneksi kaikki viimevuotiset puutarhahanskani ovat sormenpäistä hajalla, hahhaa, ei niillä olisikaan kiva maata tonkia.

4. Lukeminen on aina ollut minulle "puoli ruokaa", nyt on pitkään ollut niin, etten ole nähnyt kunnolla. Ajatella mikä onnenpotku, ehdin saada uudet lukulasit juuri ennen pihalle lankeemistani. Otan kirjan päivässä luettavaksi, eikä mitään huonoa omaatuntoa pesemättömistä ikkunoista, asunnon pölypilvistä eikä pyykkivuorista kaapissa. Sieltä ne kaikki aikanaan löytyvät. -Minä tyttö istun lukemassa.

5. Syksyllä keräsin innokkaasti pihan kukista siemeniä ja taata vielä auttoi. Aurinkorannikollakin sekoilin liikenneympyrässä siemenjahdissa. Nyt on kylvämättömiä siemeniä monessa paperipussissa, ei harmita yhtään. Luin juuri, että tälle joulukuulle ennustettu maailmanloppukin on peruutettu, siispä kylvämme siemenet ensi keväänä.

6. Nykyään herään yöllä kun paketoitu jalka ja se toinenkin on puutunut. Nostan varovaisesti paketoitua ja sitä toista, sitten vielä kumpaakin kättä. Huokaisen tyytyväisenä, ne toimivat vielä.

7. Pääsinpä jo tänne seiskaan asti, mitäpä vielä tunnustaisin. Tämä asia on vielä kirjattava ylös. Taata on taas kerran ollut kärsivällisyyden korkeakoulussa ja myönnän hänelle tyyneysdiploomin. Kuinka monet kerrat hän onkaan joutunut laittamaan kirjansa sivuun ja rientänyt auttamaan pinteeseen joutunutta keppiköpöttäjää.

Elämä on, rakkautta on.

Nyt en lähde etsimään viittätoista lukijaa, koska linkittäminen on minulle työlästä. Toivon, että täällä kävisi tarvittava määrä lukijoita muutoinkin.

Tunnustuksen saa ottaa mukaansa kuka haluaa, ei tämä tunnustelu sitten niin kauheaa ollutkaan. :-)




Luotan siihen, että sateen jälkeen paistaa taas aurinko.

Haaste Anjalta.

"Jos minulla olisi kaikki maailman rahat, mitä viisi tärkeintä kohdetta ilman materiaalisyyllisyyttä hankkisin! Haaste edelleen viidelle."

Ruusuorapihlaja lumihuntuisena.

Vielä iltahämärissä oli näin kaunista heti, kun oven aukaisin.

*

1. Äitinä ja isoäitinä sydämellä ovat ensimmäisenä lapset ja lastenlapset. Heidän elämänsä turvaaminen on ykkösenä mielessä. Toivon, että lastenlapsistani tulee hyviä ihmisiä, niinkuin heidän vanhempansakin ovat, rahalla ei sydämen hyvyyttä voi hankkia.

2. Ostaisin tämän kotipitäjäni eteläisestä osasta suuren maa-alueen, paljon merenrantaa. Sinne rakennuttaisin kylpylän, jonne kaikki mummelit ja lapsoset saisivat tulla uimaan ja hemmoteltavaksi niin usein kuin haluaisivat ilman rahaa ja hintaa. Pääsyvaatimuksena olisi vain iloinen mieli ja toisten huomioon ottaminen.

3. Seuraavaksi olisi kai annettava rutkasti rahaa Venäjälle, että he rakentaisivat jätevesilleen puhdistuslaitoksia tuota Itämerta suojelemaan.

4. Lähtisin jälleen maakaupoille ja ostaisin puutarhamaata. Rakentaisin sellaisen kukkatarhan ja yrttimaan, että sitä tulisivat ihailemaan ihmiset ympäri maailman. Myös koirat olisivat tervetulleita.

5. Ostaisin Vierumäen kuntoilukeskuksen (sitten kun Hjallis on saanut sen huippukuntoon). Kutsuisin kaikki jäljellä olevat sotaveteraanit sinne hoitoja saamaan ilmaiseksi ja ilman nöyryyttäviä lääkärissäkäyntejä, siis ei mitään ehtoja eikä lausuntoja, että sinähän jo olet päässyt kerran kuntoutukseen.
Nuoret vähävaraiset perheet olisivat myös tervetulleita viettämään perhelomia minun Vierumäelleni. Tiedän, että monilla lapsiperheillä ei ole varaa lomailuun.

*

Tiedän, että maailmassa on paljon hätää ja köyhyyttä. Annan toisille haasteen vastaanottajille tilaisuuden auttaa heitä. Täällä kerralla halusin auttaa omia vähäosaisia kansalaisiamme.

Olen huono ketjuttamaan näitä haasteita, pelkään häiritseväni bloginpitäjien omaa luovuutta. Tämän haasteen jätän jokaiselle asiasta innostuneelle. Olkaa hyvät, ilmoittakaa minullekin jos olette haasteen napanneet, tulen lukemaan mielelläni.

Jälleen tunnustuksia.

Tämän tunnustuksen on lähettänyt Aili-mummo, Aili-mummon arkea blogista.

1. Lempivärini: Vanharoosa ja sininen

2. Lempieläin: Koira


3. Onnennumero: Tänään se on 13 ja huomenna 14


4. Alkoholiton lempijuomani: Vesi


5. Facebook vai Twitter: En pidä kummastakaan.


6. Mistä pidät: On ihanaa herätä terveenä aamulla ja iloita siitä, mitä elämä on tuonut mukanaan vuosien varrella.


7. Lahjojen saaminen vai antaminen: Antaminen


8. Lempimuotosi: Sydän.


9. Lempipäiväsi: "Joka aamu on armo uus"... siinäpä se.


10. Lempikukka: Tämä kysymys ei ole reilu, jos on pakko joku mainita, niin olkoon sitten ruusu.


Kiitos Aili-mummo tunnustuksestasi.

Tämä herkkuleivos on jo kiertänyt niin pitkään, että en nimeä ketään. Tämän saa tästä napata jos joku vielä haluaa tunnustuksiaan kirjata.

Maija antoi sanat.

Viisi sanaa; rohkeus, lanka, itku, rakkaus ja etelä.

Maija löytyy täältä.

ROHKEUS.

En ole koskaan pitänyt itseäni rohkeana, enemmänkin olen ollut sellainen pää pensaassa tyyppi. Tänä syksynä kuitenkin olen rohkaistunut pulahtamaan kylmään veteen uimaan.

Isäni oli rohkea ja hänen aseveljensä, jotka lähtivät puolustamaan v. 1939 kotejamme mahtavaa ylivoimaa vastaan.

LANKA

Pehmeä värikäs villalanka saa aina sormeni levottomaksi, pitäisi päästä kutomaan. Aikaisemmin kudoin vaatteitakin, mutta nyt keskityn vain sukkiin ja pipoihin. En jaksa enää pitää käsissäni isoa kutiletta. Sukkien kutominen on sellaista ihanaa hermolepoa. Iltaisin on mukavaa käpertyä omaan tuoliinsa sukkaa kutomaan.

ITKU

"Aika on nauraa ja aika on itkeä."

Itku helpottaa tuskaa, pienten lapsosten kolhut paranevat puhaltamalla. Meillä aikuisilla itku myös vapauttaa ja puhdistaa.

Vuosien varrella olen huomannut, että niitä ystäviä, joiden kanssa olen itkenyt, en ole unohtanut.

Voi, että tuo sipulikin joskus itkettää.

Rakkaus

" Kun kahdesta ihmisestä tuntuu, että he ovat tunteneet toisensa koko ikänsä, heidän rakkautensa kestää varmasti koko eliniän." (Gibran)

Näistä Maijan antamista sanoista RAKKAUS on varmaankin suurin ja kaunein. Rakkautta on vaikeaa määritellä se on tunnettava ja koettava sydämellä.

Kaunein rakkauden määritelmä löytyy Raamatusta I Kor. 13

"Rakkaus on pitkämielinen. Rakkaus on lempeä.
Rakkaus ei kadehdi. Rakkaus ei kerskaa. Rakkaus ei pöyhkeile.
Rakkaus ei käyttäydy sopimattomasti. Rakkaus ei etsi omaansa.
Rakkaus ei katkeroidu. Rakkaus ei muistele kärsimäänsä pahaa.
Rakkaus ei iloitse vääryydestä, vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa.
Kaikki se peittää. Kaikki se uskoo. Kaikki se toivoo. Kaikki se kärsii.
Niin pysyvät nyt Usko, Toivo ja Rakkaus, nämä kolme ;
mutta suurin niistä on Rakkaus."

Äidinrakkaus on vahva, vaikka lapsia olisikin viisitoista.

ETELÄ

Pian on taas se aika vuodesta, jolloin haluaisin asua lämpimässä ja auringossa. Vaikka sydäntalvella olen syntynyt, niin talvi pimeine liukkaine teineen on aina ollut kauhistus. Koskaan en totu pakkaseen ja viimaan. Lapsena pidin hiihtämisestä ja luistelemisesta, silloin ei talvi vielä ahdistanut.


Tämä kuva syöpyi niin mieleeni, että haluan sen nyt uudelleen tänne blogiini.

Tunnustuksia

Minttuli laittoi minulle nämä kauniit ruusut ja haastoi tekemään tunnustuksia.

1. Lempiruokani

Vaihtelee mielialan ja vuodenajan mukaan. Kestosuosikki on uunilohi, mutta nyt olen ihastunut poronkäristykseen. Siitäkin huolimatta, että Kemijärvellä söin itseni ähkyyn. ;-)

2. Lempimakeinen

Syön nykyään vain yhden palan tummaa suklaata päivässä.

3. Lempilukeminen

Runokirjat ja novellikokoelmat. Silmäni eivät oikein kestä kokonaisten romaanien lukemista. En nim. osaa jättää aloittamaani kirjaa kesken, vaan ahmin ne yleensä saman tien loppuun asti.
Viimeisiin hauskoihin lukemiini kirjoihin kuuluu Tuomas Kyrön Mielensä pahoittaja. Seuraavaksi yritän saada käsiini hänen uuden kirjansa Kerjäläinen ja jänis.

4. Mieluisin paikka tehdä käsitöitä

Viimeksi olen kutonut sukkia autossa ruskamatkalla etelästä Kemijärvelle ja takaisin.

5. Lempielokuvani

Viimeisin ihastukseni on ollut Kuninkaan puhe.

Tunnustus Minziltä.

Kiitos Minz.

1. Lempivärisi? - Vanharosa
2. Lempiruokasi? - Uunilohi
3. Mihin haluaisit matkustaa? - Ameriikka on ollut haaveissa monta vuotta.

Laitan haasteen edelleen Anjalle, Sylville ja Minttulille.