Mainoskatko

Olen tehnyt hankintoja Positiivareiden puodista. Tilaus kävi kätevästi netin kautta. Nyt sujuu paitojen viikkaus kuin tipulin tanssi.  Paita vaan viikkarin päälle ja kolme taittoa, siisti homma. Hain kaapin kätköistä epämääräisen kokoisia paitakasoja. Kaikki ovat nyt nätisti ojennuksessa. Tuli paljon tilaakin hyllyihin.

Tehdessäni tilauksen ennen  ystävänpäivää, sain kaupantekijäisiksi myös pikkuviikkarin samaan hintaan. 

Tilasin myös nätin päivyrin ja ystävän vihkosia.  Päivyriin on mukava kirjata tärkeitä tapahtumia tai ihan muuten vaan hauskoja juttuja.

En oikein uskonut tuohon viikkarin mainokseen, mutta nyt olen iloinen, että tuo hankinta tuli tehtyä. Suosittelen Viikkaria, se on oikea hyvänmielen viikari.

Lisäys eiliseen tekstiin.   Viikattuani ison pinon paitoja huomasin, että olin asetellut paidat viikkariin väärin.  Olisi pitänyt asetella kaula-aukko viikkariin päin, selkäpuoli ylös. Siis päinvastoin kuin  kuvassa. Eihän tuo kaapissa mitään haittaa, mutta nyt ei näe kaula-aukon mallia ilman kulman nostoa. Olin niin innoissani tuosta kätevästä systeemistä, että järjenkäyttö unohtui.

Tästä se alkaa helmikuu.  Positiivarien puoti löytyy täältä.

Sitten asiasta kolmanteen.  Siirrytäänpä keittiön puolelle.

Pentti Oskari Kankaan perjantaireseptejä on nyt kerätty kansien väliin. Oskarin hauskoja juttuja on mukava lueskella vaikka ei kokkaus kiinnostasikaan.  Ruokaohjeet ovat helppoja ja terveellisiä, mitään krumeluureja Oskari ei harrasta. Lähes kaikki kirjan reseptit olen kokeillut ja mies on testannut makuja, itse en voi viljaa sisältäviä ruokia syödä. Minulle on jäänyt sitten kuvaaminen.

Pentti Oskarin kirjaa voi tilata täältä  Huomasin juuri linkkiä hakiessani, että tammikuun aikana tehdyt keittokirjatilaukset toimitetaan 0-postimaksulla. Kannattaa myös tutustua Herrankukkaron perjantaireseptiin täällä.

Olisi kysyttävää ? ? ?

Yöllä ja aamulla on satanut, no ei se mitään. Eipä tarvitse tänään heilua kastelukannun kanssa pihalla.

Varsinainen asiani on tässä alla.

Ihanat lapsenlapseni palasivat viime viikolla lomamatkalta Thaimaasta. Lapset tulivat onnellisina ja ruskettuneina kertomaan mammalle ja taatalle matkastaan. On hienoa, että heidän matkansa oli onnistunut erinomaisesti. Saivat palata kotiin ikimuistoisia elämyksiä rikkaampina.

Mamma ja taata saivat myös tuliaisia. Ihanat kypsät mangot olemme jo syöneet, ei muistettu edes kuvaa ottaa.

En tiedä kuka seurueesta oli keksinyt ostaa mammalle (ja taatakin saa nauttia tämän paketin antimista) näitä mausteita. Tipi tämän paketin mammalle ojensi, arvasi, että tuliainen on mieluisa.

Nyt tulee se kysymys: Mitä mahtaa olla tuo "cumin", kolmas ylhäältä? Näyttää sinapinsiemeniltä. Tuossa alimmaisessa pussissa on myös teksti "cumin" ja se näyttää samanlaiselta kuin täällä kotona ostettu Meiran kumina.

Viljatonta ruokaa blogissani eilen tuli taas esille jeera eli juustokumina. Olisiko mahdollista, että toinen noista cumin pusseista nyt olisi jeeraa? Klikkaamalla kuvat isonevat.

Taata tässä yritti netistä jotain valaisua asiaan löytää, mutta tulin kameran kanssa häiritsemään.

Hienot ja tarpeeliiset tuliaiset lapsenlapset toivat, mamma kun on sellainen salakokki.

Oikein sydämelliset kiitokset rakkaille.

Aurinkoa ei nyt näy, tässä vastinetta.

Aurinkorannikon arkiruokia.

Oravan terapiakuva löytyi Facebookista. Hauska kuva laittoi vähän miettimään.

"Ruoka olkoon lääkkeesi ja lääke ruokasi", tämä yli kaksituhatta vuotta vanha Hippokrateen lause on osoittautunut edelleenkin päteväksi ohjeeksi.

Kuukauden kuluttua tulee kuluneksi vuosi siitä kun muutin omaa ruokaympyrääni. Olen edelleenkin tyytyväinen viljattomaan ( neljä viljaa) elämääni. Voin oikein hyvin.

Kotona ruokien kanssa ei ole ollut mitään ongelmia, mutta matkoilla on ollut hieman säätelemistä. Alussa minulla oli lentokoneessa omat eväät mukana, nyt olen koodannut Finnairin rekisteriin toivovani glutenittoman ruoan. Hyvin toimi.

Fuengirolassa kävimme ensin varmuuden vuoksi suomalaisessa ravintolassa syömässä kun tuo espanjankieli ei ole ollenkaan hallinnassa. Nyt osaan jo pyytää "sin Gluten" ruokaa ja kaupoista etsin tällä merkillä varustettuja tuotteita.

Tämän broileriannoksen sain rannan suomalaisravintolassa, kastike on gluteniton ja kasvikset tilasin perunan tilalle.

Tässä on taatan ruoka.

Seuraavalla kerralla kasvisten kanssa jo vähän kitsailtiin. Kala oli hyvää ja nälkä lähti. Ruoka oli myös edullista.

Tämä hirvitys on serkkupojan annos. Anteeksi vaan, mutta tuota en voisi syödä kuin viimeisessä hädässä.

Aamulla "kotona" jogurttia ja mansikoita.

Poikkesimme myös suchiruokalassa hakemassa noutoruokaa. Tämä annos maksoi pientä alle seitsemän euroa. Edullisempaa kuin täällä kotosuomessa.

Kun lomaa on vain viikko, niin kokkaamaan ei juurikaan aikaa halua tuhlata eikä myöskään ravintoloissa istuskelemiseen ja odottelemiseen.

Kaupasta ostettu lasitölkillinen papuja ja tuoretta salaattia, hyvä iltapala.

Kauppakassin hinta on hieman kotoista kevyempi. Kuvassa on kympin ostokset (10,30 €). Asunnossamme ei ollut uunia, kun omat siemensämpyläeväät loppuivat, oli turvattava näihin styroksinpaloja muistuttaviin riisikakkuihin. Kassista löytyi myös kaksi appelsiinia, mansikoita, pähkinälevitettä, pekonisiivuja, sardineja munakkaaseen ja 400 g:n hunajapurkki. Taata kyllä arveli tuota ostamaani hunajaa siirapiksi, oli miten oli, hyvin sillä teen ja kahvin makeutti.

Viimeisenä lomapäivänä päätimme syödä paikallisessa ravitsemusliikkeessä listalla olevan koko menun.

Alkuun valitsin kasviskeiton, taata valitsi pienen munakkaan.

Tämän lautasen esiintulo aiheutti pettymyksen, kelmeä esitys. Mielestäni pyysin vegetables, varmistin vielä näyttämällä ruokalistalta ko. sanaa, koska minun ääntämykseni ei useinkaan vastaa todellisuutta. Kasvishan tuo ranskiskin on, mutta lautaselle jäi. Currykana oli oikein hyvää, mutta jotain vihreää olisin kaivannut. Meikäläinen on niin nynny, että lautasta en rohjennut takaisin keittiöönkään lähettää. Seuraavaa matkaa varten aion opetella muutamia sanoja lisää, tuon sin glutenin lisäksi. :-)

Melkein muutuin itsekin vihreäksi kun näin taatan lautasen, noin paljon kasviksia.

Jälkiruoka oli jotain munahyytelöä karamellikastikkeessa, lisukkeena jäätelöpallo ja kermavaahtoa. Tällaista herkkua voi nauttia vain kerran viikossa. Aseitakin oli kummallekin kädelle. :-)

Taata valitsi suklaamoussen.

Appelsiinit ovat raikkaita ja makeita, kun ne poimitaan kypsinä puusta kauppojen tiskille vietäviksi.

Kävimme myös toisessa suomalaisravintolassa, siellä oli noutopöytä. Kamerakin oli mukana, mutta muistui mieleen vasta, kun lautaset olivat jo tiskiä vaille.

Seuraavalla kerralla on tarkoitus tutustua enemmän paikallisiin ruokiin.

"Kaiten zushi".

Aamulla oli pikku pakkanen ja aurinko paistoi ihanasti. Lähdimme reippaalle metsälenkille, ennen kuin polut auringossa pehmenisivät.

Nälkäisinä lähdimme Itäkeskukseen täydentämään siemen- ja pähkinävarastojamme Punnitse ja Säästä kauppaan. Säästöt tosin taas hupenivat kevyesti, kun osuimme sushiradalle.

Siinä niitä herkkuja kiertää asiakkaille.

Lainasin tämän selonteon Masabin omalta sivulta.

"Masabi Itäkeskuksen erikoisuutena on sushirata, jossa liukuhihnalla kiertää sushiannoksia erivärisillä lautasilla. Asiakas istuu pöytään ja ottaa itselleen radalta mieleisensä annokset. Lasku tulee syötyjen lautasten värin ja määrän mukaan. Japanissa rataa kutsutaan nimellä kaiten zushi."


Tässä muutamia valintojamme.


Tämä lohen värinen herkkupala on marinoitua inkivääriä, otetaan pikkuinen pala aina ruokalajien välillä. Se puhdistaa ruokailun kestäessä makunystyröitä vastaanottamaan taas uusia makuelämyksiä.

Minua häiritsi näiden lautasten räikeät värit, varsinkin tuo pinkki vie herkkupaloilta värit. Eihän näistä saa tyylikkäitä kuviakaan. :(

Pikkuisessa kalavadissa on soijakastiketta, sitä sai kaataa itselleen lisää pöydässä olevasta kannusta.

Tuo kauniin vihreä pikkuinen nokare on Wasabitahnaa. Se on melko väkevää, mutta maku haihtuu suusta ihmeen nopeasti, ei siis häiritse muita makuelämyksiä.

Siinä ihaillessani kauniita pieniä sushipaloja, niin ajatukset välillä siistyivät sinne kauas Japaniin, josta sushi on kotoisin. Siellä tämä kauneuden tajuinen kansa on taas joutunut kokemaan suuren tuhon ja surun. Voimia ja kestävyyttä heille toivon.