sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Aurinkoa vielä tänäänkin.


Eilen sain kauniin narsissikimpun, alkoivat illalla tuoksua suloisesti.


Ensin kukan alta nousi esiin kaksi mustaa piikkiä. Leskenlehti on kuvattava joka kevät, onhan se iso tapahtuma talven vaihtuminen kevääseen.


Tällainen öttiäinen sieltä nousi. Nyt vasta kuvaa laittaessani huomasin nuo kauniit pienet kellot kukan keskustassa.


Ötökkä teki huolellisen tarkastuskäynnin jokaisen pikkukellon luona.  Hyvää pölytystä.


Tämän kukkakentän ohi kuljimme, valitettavasti ei ole meidän piha.


Tuuli toi selältä jääpuikkoja rantaan, ihanaa helinää, kevään ääniä.



Simo oli mukana kivalla retkellä.


Joutsenet olivat liian kaukana kuvattaviksi, rannoilla on vielä jäätä. Lokkejakin on jo tullut, parittain siellä istuivat jään reunalla.

Mukavaa alkanutta kevätviikkoa kaikille.

20 kommenttia:

  1. Unelma, just aloin esitellä Lumimiehelle noita krookuksia sun kukkina;) Niitä on hyvin kiitettävästi <3

    Simo-poika kylässä: Eipä ihanampaa voi ollakaan!

    Kaunista huhtikuun jatkoa sinulle&co!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisipa todella meidän pihalla nuo krookukset. Mietin kuinkahan monta vuotta on mennyt tuon kentän kasvattamiseen? Olisin kysynyt, jos pihalla olisi ollut ihmisiä.
      Simo on tosi ihana koiraystävä.

      Poista
  2. Komea krookuskenttä! En ole Suomessa koskaan asunut niin lähellä vettä, että olisin kuullut jäiden helinän, pitää vaan kuvitella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jään helinää saattaa kuulua vain yhtenä päivänä, sitten puikot sulavat. Tarkkana on oltava.

      Poista
  3. Hieno krookuskenttä tosiaan! Krookukset ovat kyllä aika nopeita leviämään, jos viihtyvät jossain paikassa. Tuossa ne todella näyttävät viihtyvän!
    Joskus, kun meillä vielä oli kesämökki järven rannalla, pääsimme kuuntelemaan tuota jäiden helinää, hurmaavaa keväistä ääntä!
    Onnea uudelle kamerallesi. Toivottavasti saat siitä uskollisen ja pitkäaikaisen kaverin itsellesi :)
    Hienoja ovat jo ensimmäiset kuvatkin!
    Toivotaan lisää aurinkoisia päiviä, meillä oli tänään jo sadepäivä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on krookuksia sen verran, että kuvaamaan olen päässyt.

      Vähän tässä on totuttelemista, mutta vaatimustasoni ei ole korkea.

      Poista
  4. Suloinen Simo:)

    Teillä aurinkoa ja meillä oli sadetta ja rakeita,mutta nyt se taitaa olla ohitse. Oli kyllä kivan näköistä kun rakesateen aikana maa oli hetken valkoinen:) Ja pohjoisessa tuli lunta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aurinkoa oli, mutta lisää lämpöä saisi olla. Iloitaan kuitenkin tästä valon lisääntymisestä.

      Poista
  5. Ai mahoton, miten upeat krookukset!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohikulkijat pysähtyivät ihastelemaan kukkivaa pihaa.

      Poista
  6. Hyvällä kameralla näkee paremmin kuin omilla silmillään, vaikka ei uskoisi.
    Yksityiskohdat ovat kauniita, kun oikein läheltä tarkastelee. Kaunis on krookuspihakin, aivan uskomaton määrä sipuleita. Meidän metsäisestä maasta ne eivät pidä lainkaan. Yhden kevään kukkivat juuri ja juuri.

    Oikein hyvää uutta viikkoa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on nähtävä, monet pienet yksityikohdat huomaa vasta kuvassa.

      Poista
  7. Kevään tuoksuja, pörriäisten surinaa ja jäiden helinää. Noin ihastuttava voi olla vain keväinen aurinkopäivä. Hyvää ulkoiluseuraakin sinulla on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkoiluseura on ollut mitä parhainta.

      Poista
  8. Keväisiä kuvia ja tunnelmia! Upea krookuskenttä! Hyvin näyttää Simo viihtyvän varamammalla, rapsutuksia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Simo on niin sopeutuvainen ja kyllä tätä pientä on paapottukin.

      Poista
  9. Jäiden helinä voi olla niiiiin kaunista, jos sen joskus kuulee!
    Olen melkein koko elämäni asunut joen rannalla, mutta vain yhden kerran olen kuullut sellasen helinän!
    Ja se kesti vain yhden pienen hetken!
    Olen tainnut siittä joskus täällä blogissanikin kertoa.
    Mutta ehkä lapsena en sellasia helinöitä edes miettinyt, ne olivat niitä lapsen elämään kuuluvia ääniä.
    Iloni olikin silloin, kun kuulin sen helinän, niin se oli sitä jotain...ihanaa kuuneltavaa!
    Kiitos Unelma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmisen mieli ja muisti ovat ihmeellisiä. Olemme tallentaneet muistiimme mahtavan määrän kokemuksia ja joskus niitä palautuu mieleen vuosikymmenten jälkeen.
      Harakka, tallennetaan nyt vaan hyviä muistoja. :-)

      Poista
  10. Oii, ihastuttava ulkoiluseuralainen teillä siellä onkin.
    Ja mitkä ihanat krookukset! Valtava määrä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihmettelimme kuinka monta vuotta on mennyt tuon kukkaloiston kasvattamiseen.

      Poista