Nyt se löytyi.

Mieluisa sämpyläohje iltapäivän teehetken kruunaajaksi.

Olen pitkin syksyä etsinyt ja kokeillut monia sämpyläreseptejä, mutta näin hyvää en ole aikaisemmin löytänyt.

Tämä on Karppaajien kokoelmista ja löytyy täältä.

Helppo ja nopea valmistaa. Ohjeessa mainitaan fiberhuski, meidän kaupasta sitä ei löytynyt. Ostin tilalle kuvassa näkyvän psylliumjauheen, hyvin toimi.

Alkukirjain LU

Koska lapseni diskasi minun LU-sanani, niin laitanpa uuden. Tämä kuva on pihaltamme, luumupuu.

Lukki, ei siis olekaan lukki, vaan kurkkuhämähäkki

Lisää LU-kuvia täällä.

Kukkakaalia riisin tilalle

Pilkoin kukkakaalin vihreine suojuslehtineen yleiskoneeseen ja jauhoin muruiksi.

Mukana silppusin myös yhden sipulin ja kolme kevätsipulia varsineen.

Tämä on normaali porkkanalaatikko muutoin, vain riisin tilalla on kukkakaalia ja siemeniä. Laitoin vuokaan leivinpaperin, koska inhoan raapia laatikonjämiä vuoan reunoilta. Tämän paperin avulla tätä ruokaa on myös helppo siirtää pakastinrasioihin seuraavaa käyttöä varten.

Syksyllä aloittamani ruokaremontti suositteli välttämään perunan, riisin ja pastan syömistä, ainakin toistaiseksi. Perunaa voisi syödä, ei kuitenkaan samalla aterialla lihan kanssa.

Valmis kasvilounas näyttää tältä. Salaattia, kurkkua, paprikaa, kirsikkatomaattia ja kastikkeena Lidlin partaäijää (kreikkalaistajogurttia 10 prosenttista), maustettu kevyesti sinapilla ja ruohosipulisilpulla. Porkkana-kukkakaalilaatikkoa ja paistettua tofua. Tofupaloja uittelin ensin marinadissa, jossa oli soijasoosia ja kotona kuivattuja yrttejä. Jos taata olisi ollut kotona, hän olisi saanut lisukkeeksi paistetun munan tai muutaman pekonisiivun.

Koska en voi ruokaani laittaa normaalia suolamäärää, niin kaipasin miedon makuiseen laatikkooni vähän enemmän ytyä. Seuraavalla kerralla sitten reilusti yrttejä lisää.

ELÄN UNELMAANI,

on tämän taulun nimi. Tekijä on SusuPetal, täällä

Joulun alla näin SusuPetalin blogissa kuvan taulusta, joka viehätti silmääni. Laitoin sähköpostia ja kyselin taulusta. Taulu olikin jo varattu, mutta SusuPetal lupasi tehdä minulle oman taulun, ei samanlaista, mutta hengeltään samaa tyyliä. Sain toivoa vähän väritystäkin.

Avattuani taulupakettini, niin sain kokea yllätyksen. Mitä siinä kuvassa näinkään? SE alkuperäinen on tuossa ylhäällä.


Kun käänsin kuvan pystyyn, niin siinä olikin ihan toinen tyttö sinisessä leningissään, vihreässä viitassaan ja valkoinen huntu kiinnitettynä hulmuaviin hiuksiinsa.

Käänsin taulun kokonaan ylösalaisin ja nyt näen pikkuisen menninkäisen sinisessä parrassaan, tämä on tyttömenninkäinen, koska hänellä on hieno usvapitsinen alushamekin. Tuota partaa ja pitsialushametta en ole vielä osannut samaan satuun yhdistää, mutta siinä ne nyt vaan ovat. Ihan selvästi näen. :) Linnan kuvajainen heijastuu veteen.

Minulla ei ole mitään selitystä sille ihmeelle, miten nuo kasvot on piirretty?

Olen pahoillani, että minun ottamani kuva ei tee oikeutta SusuPetalin taululle. Kunpa saisitte sen käteenne ja voisitte itse sitä käännellä, kuka tietää mitä te siinä näkisittekään.

Pyysin Susua laittamaan tilinumeron maksua varten mukaan. Paketissa ei ollutkaan maksulappua, vaan pieni ehdotus. Susu toivoi minun kutovan hänelle jämälangoista kirjavat sukat. Ihan sateenkaaren värejä minulle ei ollut, mutta lähelle kuitenkin. Seiskaveikassa ei tänä vuonna ollut ollenkaan keltaista lankaa, ostin sitten jotain muuta merkkiä.

Tästä se alkoi, tuntui kivalta kutoa vielä yhdet sukat tänä talvena. Aloitin työn heti, kun puikot vapautuivat noista siniharmaista raitasukista, keränpohjia nekin.

Jämälangat ovat nyt muuntautuneet sukiksi.

Kevätkampa ll

Varma kevään merkki näin tammikuussa on tulppaanikimput kukkakaupoissa ja marketeissa.

Aurinko nousi 9.19 ja laskee 15.35 Helsingin korkeudella. Päivän pituus on 6 tuntia 16 minuuttia.

Näitä tekisi mieli ostaa koko sylillinen. Tämän kimpun sain lahjaksi.

Valkoiset amaryllikset kasvattivat niin pitkän varren, että leikkasin ne maljakkoon.

Kevätkampoja täällä lisää

Tattisatoa talteen.

Sieltä se nousee karikkeen alta herkkujen herkku.

Kuvakokoelma paisuu ja turpoaa kuin viimekesäinen tatti. Nyt "tarttis tehrä jottain". Runsas tattisatokin poiki niin paljon kuvia, että niitä joutuu deletoimaan pois. Nyt keksin yhden keinon, laitan tatit kollaasiksi ja yksittäisistä kuvista valitsen vain kaikkein parhaimmat, loput deletoin pois. Mahtaa se vähän kirpaista. :(

Pakko on vielä mainita, että tattikeitto on super hyvää. :)

Mamman maailma

Kutistui pelkäksi pisteeksi.



Jouduin poistamaan tämän kauniin Itkupillin suunnitteleman yläbannerin, koska tuota tekstiä en onnistunut saamaan keskelle sievää kuvaa. Sain tekstin kauniisti tuohon keskelle, mutta siihen tuli automaattisesti myös vanha teksti paljon tätä ylemmäksi. Kun deletoin entisen tekstin, niin kuvaakaan ei ohjelma huolinut. Keksin sitten laittaa yläriville pelkän pisteen. Nyt homma oli hyvän näköinen, mutta blogilistalla Mamman maailma oli muuttunut pelkäksi pisteeksi. HIh...

Saakohan kukaan tästä sekavasta selityksestä mitään selvää?

Pitääkin mennä taas opiskelemaan näitä mammaikäiselle vaikeita asioita. Ohjeetkin ovat kimurantteja, parhaiten onnistuu, kun kokeilee ja kokeilee, kokeilee sitten vielä uudelleen.

Toivon löytyväni jälleen lukijoitteni blogilistoilta. :)