Tänään olisi appi-isäni, lasteni vaarin, sadaskuudestoista syntymäpäivä. Hän syntyi saunassa, Päijänteen suurimmalla saarella, niinkuin kaikki hänen sisaruksensakin. Palautui mieleeni anoppini kertoma tapaus tuolta talvelta. Laitan sen nyt lapsilleni talteen, kun vielä kertomuksen hyvin muistan.
Lasteni vaari syntyi siis sydäntalvella lähes tiettömien taipalten takana. Muutaman viikon kuluttua syntymästä tuli ajankohtaiseksi poikalapsen kastaminen. Kummit tulivat hevosella hakemaan lasta, vanhemmat eivät voineet jättää muuta lapsikatrasta yksin kotiin, joten tärkeä toimitus jäi kummien vastuulle. Lapsi topattiin rekeen vällyihin ja vanhemmat kertoivat kummeille valinneensa lapselle nimen; Asser Nikolai.
Siellä lumisella taipaleella reellä monta peninkulmaa körötellessään kummit unohtivat lapsen nimen, olisi pitänyt laittaa paperille, vaan kun ei laitettu, niin siinä nyt seistiin papin edessä sakastissa ja yritettiin muistella. Nikolai muistettiin, totta kai, elettiinhän keisarinvallan aikoja. Sitten vaimolla välähti, että Assessoori, Assessoori se oli. Kastepappi ei hyväkynyt nimeä ja selitykseksi kertoi nimen olevan virkanimike, ei sovi ristimänimeksi. No, vaimo lopulta muisti nimen olevan Raamatusta. Eipä siinä papillekaan muistunut Asser- nimi mieleen. Hän ehdotti Eleazaria, oli kuulemma Raamatusta sekin nimi, no kummit eivät voineet lasta enää kotiinkaan ilman nimeä lähteä viemään. Poika sitten kastettiin Eleazar Nikolaiksi.
Kummit palauttivat lapsen vanhemmilleen kertomatta ollenkaan pappilassa tapahtunutta nimisekaannusta. Pientä poikaa kutsuttiin kotona Asseriksi, niinkuin oli päätetty. Vasta rippikoulussa Asserille selvisi, että hän onkin Eleazar.
Aikuisena miehenä Asser otti virallisesti vanhempiensa valitseman nimen. Pojanpoikani on nyt suvun neljäs Asser.
Olipa mukava tarina appiukkosi nimenannosta:) Ja ihana perinne tuo että nimi on siirtynyt seuraaville polville:) Oikein hyvää alkanutta vuotta Unelma:)
VastaaPoistaSe oli siihen aikaan kun meillä ei vielä sotutunnuksia, eikä virkatodistuksiakaan maalla juurikaan tarvittu.
Poista<3
VastaaPoista♥♥
PoistaKiva tarina. Noinkin voi käydä. Mukava kun ovat jatkaneet nimeä suvussa.
VastaaPoistaHyvää alkanutta Uuutta Vuotta sinne teille♥
Aika näyttää vieläkö viideskin Asser joskus syntyy.
PoistaHienoa, että kirjoitit tarinan muistiin seuraavillekin sukupolville. Hauska tarina sinänsä, miten kummit hoitivat ennen aikaan kummintehtäviä, nykyisin kun ovat vaan nimellisesti kirjoissa.
VastaaPoistaKummintehtävät olivat hyvinkin velvoittavia, varsinkin jos kummilapsen vanhemmat kuolivat.
PoistaHauska muistelo, kiitos Unelma♥
VastaaPoistaMukavaa vuotta 2015 sinulle! ♥♥
Mukavaa vuotta myös sinulle Aili Mummo. ♥♥
PoistaKaikkea sitä ennen vanhaan saattoi tapahtua.
VastaaPoistaÄidilläni oli käynyt sellanen juttu, että syntymäpäivä oli väärin kirjoitettu kirkon kirjoihin ja äidilläni sitten olikin kaksi synttäripäivää, hän sitä aina naureskelikin.
Hyvää tätä vuotta sulle sinne oikein paljon!
Tädilläni on ollut samanlainen juttu, kaksi syntymäpäivää.
PoistaHyvää alkanutta vuotta sinulle myös.
Hei vaan Unelma pitkästä aikaa :-)
VastaaPoistaKiitos hauskasta muistelosta.
Kelasin tuonne taaksepäin pitkän tovin, kun tajusin, että olette muuttaneet. Muutitteko mökkipitäjään kokonaan vai? Ei tarvitse paljastaa tarkkaa sijaintia ;-)
Minäkin olen taas palannut blogia pitämään, tosin olen vielä enemmän google+:n puolella laittamassa kuviani sinne. Siellä on hauskaa, kun selviää pelkällä plussalla jos tykkää. Toki kommentinkin voi laittaa. Siellä on maailman laajuudelta kuvaajia ja tulee harjoiteltua tuota enklannin kieltä.
Hienoa että olet saanut silmäsi kuntoon :-)
Minäkin kadotin sinut, olet varmaankin sulkenut tuon minun sivullani näkyvän linkin.
PoistaKesäkuussa muutimme tänne jokivarteen.
Silmäleikkaukset onnistuivat viime talvena hyvin. Terveiset H:lle.
Kaikkea voi sattua ja tapahtua, vaan eipä jäänyt lapsi ilman nimeä.
VastaaPoistaMukava muisteleminen.
Muisteleminen on mukavaa, oikein mielipuuhaa näin vanhalle kuuhelolle.
Poista