keskiviikko 14. tammikuuta 2015

Sydäntalven aurinkoa.



Kohta aurinko nousee metsän takaa.  On niin kuulasta ja kirkasta aamulla yhdeksän jälkeen.


 Yöllä on satanut lunta, talvinen luonto kauneimmillaan. Kevättä kohti ollaan menossa.



 Ketun ja jänön reitit osuivat kohtauspisteeseen. Mitä tapahtuikaan pupulle?


 Hovihankkijamme Tokmanni on tuonut markkinoille tinttien mieliksi tällaisia pehmeitä höttösiä. Niitä on helppo takoa pakkasellakin.  Pikkuvarpusetkin tykkäävät ja naakat haluaisivat repiä pussukat hajalle.


 Voi tirppa, miten suloinen oletkaan.


 Lumitöihinkin pitäisi ryhtyä, jätetäänpä siis hetkeksi luontokuvailut.


 Vanha matto saa kyytiä, uusi puhtoinen lumi raikastaa vanhan palvelijan.



  Vielä yksi kuva kohti nousevaa aurinkoa.


Voi sentäs, toisetkin pupunjäljet päättyvät näin. Näyttäisi siltä, että tämä jänönen on päässyt viimeiselle matkalleen lentäen.  Varmaa tietoa ei ole. Olisikohan täällä näin talvella niin suurta lentäväistä, joka pupun jaksaisi napata.

Kirjoittaessani tätä juttua sataa jälleen lunta. Huomenna on siis uudet jäljet lumessa ja uudet lumityöt odottavat.

18 kommenttia:

  1. Hyvää keskiviikkoa. Kauniita talvisia kuvia. Kivä kun voi viä tuultuhman raikkaashen ulkoilhman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mattojen tuulettuminen tuo raikkautta kotiin.

      Poista
  2. Ihana kuva tuo suuren oksan alta kurkkiva aurinko.
    Jos pupun jäljet löppuvat noin, pakkohan jonkin linnun on ollut se napata.

    Hetkeksi lumi koristeli luonnon, nyt se taas sulaa, siis lumi, ei luonto sentään. Tuossa sen näkee, miten pitäisi ajatella lauseenjärjestystä kirjoittaessaan, mutta menköön nyt - ihan huvin vuoksi.
    Hyvää loppuviikkoa Unelma :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saimme eilen iltapäivällä vielä lisää lunta.

      Eipä ole tänään pupuja näkynyt tontilla, ei senpuoleen ole kettukaan tuolla pellolla jolkannut.

      Poista
  3. Kauniin talviset kuvat olet tänne laittanut.Ja onpa kiva ateriapakkaus linnuille,kiltti sinä kun heitä ajattelet:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On niin mukava seurata näiden pikkuisten siivekkäiden touhuja pihalla.

      Poista
  4. Kauniisti tuo aurinko sieltä pilkistää ja heijastaa valkoiseen lumeen.
    Meillä ei tuota valkoista ihanuutta ole kuin vain käväisee.

    Voi pupu ressukkaa, No tarviihan ne petolinnutkin syömistä.
    Kiva on lintuja syöttää.
    Hyvää jatkoa sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitkään mekin saimme lunta odotella, nyt on jo n. 15 cm :n lumivaippa.

      Toivotaan teillekin sinne lisää lunta. :-)

      Poista
  5. Matot saavat kyytiä puhtailla hangilla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lumeen tarttuu pienetkin pölyhiukkaset, toivottavasti.

      Poista
  6. Kauniita kuvia talvisesta luonnosta. Tuon pupun kohtalo ihan pisti miettimään, minne katosi, ei minkäänlaisia taistelun jälkä, jäljet vain päättyy siihen.
    Oikein hyvää tammikuun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisen pupun nappasi vauhdissa kettu, mutta toisen pupun kohtalo on arvoitus. Mitään risteileviä jälkiä ei näy.

      Mukavaa tmmikuuta myös sinne.

      Poista
  7. Oletpa ottanut kauniita kuvia. Jäi tuo pupun kohtalo minuakin mietityttämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä ole enää tässä pihassa pupua näkynyt.

      Poista
  8. talven raikkautta kuvissa, iso lintu on ollut kai kotka tai haukka, onhan niitäkin jonkun verran suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huuhkaaja tai pöllö voisi olla talvellakin paikalla saalistamassa.

      Poista
  9. Matot on niin mukava puhdistaa lumella hangessa. Hyvin raikastuvat.
    Samanlaisia ovat puuhasi, lumen lapiointia tänään ja samaa huomenna, niin täälläkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on mennyt taas vesikeliksi ja tiet jäisiä ja liukkaita.

      Poista