tiistai 27. tammikuuta 2015

Minä, minä, maa.


Noin kahdeksankymppinen on nyt pannut merkille, että kansalaiset panostavat paljon energiaa ihan vaan itseensä. Terveydestään ja kunnostaan huolehtiminen on tietenkin hyvin tärkeää ja siihen kannattaakin satsata jo nuoresta pitäen.

Jostain syystä näin syrjästäkatsojan vinkkelistä näyttäisi ulkomuoto, harrastevälineet ja treenivaatteet olevan  entistä korostetummassa asemassa. Tuntuu omituiselta kun uimahalliinkaan ei voi mennä ilman meikkiä. Täh. Näin mediassa pari päivää sitten. Jokaiseen urheilulajiin on omat kalliit välineensä ja lajiin sopivat muut vermeet.  Oikein hymyilyttää, kun muistaa omat viisikymmeluvun varusteensa, oli tennarit, sammarit ja pipo. Siitä revittiin. Oli helppoa kun kavereillakaan ei ollut sen enempää.


Olen huomannut valtakuntaan syntyneen ihan uuden ammatin, mikä näin ison työttömyyden aikana on hyvä asia. Parempiosaiset palkkaavat itselleen oman personal trainerin, joka sitten laatii kunto-ohjelman. Olen iltapäivälehdistä lukenut  treenausohjeista. Ihmisen jokaiselle elimelle on jo oma liikesarjansa, piukkaa pitäisi olla. Viime viikolla klikkasin auki videon allien vatkaamisesta. Kaikkihan tiedämme mistä tuo yli kuusikymmentävuotta vanha käsite "allit" on peräisin. No, silloin 50- luvun alussa oli presidentillä Alli- niminen puoliso. Alli- rouva purjehti juhlaan kuin juhlaan hihattomissa juhlakostyymeissään muskelien lepatellessa vapaana. Kansa tätä häpeämättömyyttä paheksui, olisi pitänyt pukea hihat allien peitoksi.  Kerrotaan, että joissakin virallisissa potreteissa rouvan alleja olisi vähän fotoshopattukin.

Allien muokkauksesta piti kertoa, koska tuo purje on omankin hihani sisällä viikattuna. Siis klik, video auki. Satuitteko näkemään ko videon?  Siinä ohjetta tuli antamaan nuori salskea mies, no ei se mitään, mukavahan tuota on katsella. Ensin hyvin treenattu opettaja veteli pyöränsisäkumin näköistä nauhaa kaksin käsin jonkun tangon takaa, tuon minäkin osaisin, jos vain saisin käsiini kylliksi voimaa. Seuraava liike olikin jo liian vaativa ja seuraavaa jos olisin yrittänyt, niin siihen olisin rojahtanut sohvan viereen. Atleettivartaloinen siinä punnersi melkein vaaka-asennossa nojaa vasten vain varpaat maassa. Klik, uusi sivu.

Minun allini ovat tallella edelleenkin, ne ovat tulleet jäädäkseen.
Vielä haluaisin palata noihin kauniisiin ja rohkeisiin, joilla on ollut varaa ja tarmoa satsata vain itseensä. On niin paljon mahdollisuuksia, voi pidennyttää hiuksia, hankkia rakennekynnet, pumpata botoksia ja silikoonia. Voi tsumbata ja sambata ja hankkia vielä yhden turhakkeen, selfiekepin.  Pleace smile!



 Suomessa keksitään paljon hyvää ja tarpeellista. Vesijuoksuvyö ja kävelysauvat, näitä laitoksia en voi tarpeeksi kiitellä.

Noin kahdeksankymppisen on turvallista mennä joelle uimaan/juoksemaan vyö ympärillään. Jos sattuisi tulemaan flimmeri tai peräti noutaja, niin mummelia ei tarvitsisi joen pohjalta naarailla, pinnalta löytyisi.

Ilman kävelysauvoja en enää suostu lenkille lähtemään. Talvella piikit sauvojen kärjissä antaa sopivaa turvaa liukkailla keleillä.

On hienoa olla noin kahdeksankymppinen tällä vuosikymmenellä, 50- luvulla näitä vempaimia ei vielä tunnettu. Tässäpä tämä sivustakatsojan tarina tällä kerralla, taisinpa muuttua laitahyökkääjäksi.



Ja nyt allien kimppuun, näillä eväillä.

18 kommenttia:

  1. Tottapa haastat. Minäkin eilen ajattelin, että jooga olisi lajini, olen sitä aiemminkin harrastanut ja vieläkin silloin tällöin, mutta jos oikein kunnon ohjelma kerrankin. Klikkasin auki yhden sivun esimerkkineitoineen. Mitä ihmettä, joogakin oli jo muuttunut tavalliseksi lihasjumpaksi, missä pointti! Mielen tasapainolla ei enää ole väliä kunhan lihakset vain ovat tasapainossa ja piukkoina. Onhan se tietty hyvä olla kunnossa, mutta ei ulkonäönkään nyt pitäisi ihan pääasia elämässä olla, edes nuorella. Meikämammasta nyt puhumattakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joogaa harrastin joskus nuorempana, nyt eivät asanat enää taitaisi onnistua. Oikeastaan harmittaa etten jatkanut joogan parissa, nyt olisivat lihakset ja jänteet vetreämmät.

      Olisikohan nyt jo liian myöhäistä aloittaa uudelleen?

      Poista
  2. Kyllä hyvä kunto olisi rautaa vielä meillä mummeleillakin, helpompaahan se elämä olisi ilman kolotuksia. Kun vain olisi niinä elämän ruuhkavuosina osannut tarttua pitämään huolta itsestään, mutta kun ei, aina vaan meni kuin päätön kana. Vauhti oli kova eikä muka aikaa ollut itsestä huolta pitää. Nyt sitten pitää olla kiinni kunnon hoidosta kynsin,hampain siitä lopusta, joka vielä kunnosta on jäljellä.

    VastaaPoista
  3. Aamulla juuri vein laboratorioon muutamien laitteiden hinnan ja viime viikolla endokrinologille saman verran, ai niin oli siinä välissä pari röntgenkuvaakin ja osteoporoosi-kuvat.
    Eikö sekin ole itsestä huolehtimista, että menee kunnon lääkärille silloin, kun on vakava vaiva? Minulta se on vihdoin löytynyt, mutta onneksi on lääkkeitä. Näin harvinaista sairautta ei terveyskeskuksessa osattaisi hoitaa.

    Kun telkkarin jumppaohjelmia katsoo, ei tiedä itkeäkö vai nauraa. No, pääasiassa naurattaa tai ainakin tulee hymähdys. Olin lähes 50 vuotta kova jumppaamaan ja käymään kuntokoulussa, uskon että on siinä sen verran pohjaa, että nyt riittää vähän vähempikin, keppijumppaa, kuminauhaa ja narut seinällä. Tuossa ovat ihan tietokoneen lähellä, että varmaan huomaisi. Miten silti pystyy kävelemään ohi tuosta vaan :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikeassa olet itsestä kannattaa huolehtia. Hyvä kun olet löytänyt hyvän lääkärin. Nyt vaan liikuntaa omien voimien mukaan.

      Poista
  4. Ihana postaus Unelma:) Kunnosta pitää pitää huolta,mutta niin että itseltä tuntuu hyvältä,Käyn kerran tai pari kertaa viikossa Pilates-tunnilla ja kävelen paljon,ja omistan myös tuollaiset painot,tosin en noin nättejä pinkkejä;D
    Ja tuosta allien historiasta en tiennytkään;taas oppi jotain;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota Pilatesta olisin halunnut kokeilla, mutta täällä ei sellaista opetusta löytynyt.

      Niin allien historia on jo yli 60 v. Jännää että jonkun ihmisen nimestä muodostuu käsite, näin on myös auervaarasta tullut käsite.

      Poista
  5. Olikin kiva postaus Unelma!
    Nauruttikin vähän ja olen sun kanssasi samaa mieltä.
    Mutta ei tällä selällä pahemmin jumpata enää, muutakuin pienen lenkin pari kertaa päivisin teen.
    Niitä alleja kyllä vois jumpatakin, mutta mihinkäs ne lähtis, ei enää minekkään, siinä ne on, kuin minäkin.
    Nehän ovatkin osa minua, hi!
    Samanväriset painot on mullakin, kun vaan muistaisi ne aina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi, Harakkainen, tehdään niitä kävelylenkkejä. Parempi pysyä liikkeessä, muutoin jäykistyy ikipäiviksi.

      Poista
  6. Kiitos Unelma.
    Olen samaa mieltä kanssasi.
    Ei hyväksytä itseään sellaisena kun ollaan.
    Olen tyytyväinen itseeni sellaisena kuin olen.
    Mukavaa viikkoa sinulle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tyytyväinen on vaan oltava, ei tässä enää mitään vaatimuksiakaan ole. Uiminen on hyvää liikuntaa, ei rasitu nivelet liikaa, kun tuota elopainoakin on matkanvarrella kertynyt.

      Poista
  7. Vitsit miten hauska ja osuva postaus! Täällä ne allit heilahtaa aina kun minäkin, kaikki narut ja muut halpis-vimpainet on laatikossa sängyn alla. Kävelysauvat eteisen nurkassa, harvemmin nekään mukaan tunkevat, harmi. Pitäs todellakin hieman enemmän omasta kunnostaan huolehtia, tuumii tää noin seitsemäkymppinenkin. Hih.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä ei tässä itku auta, mutta huumorilla selviää jo pitkälle. Olen päättänyt seuraavat kymmenen vuotta olla noin kahdeksankymppinen ja sitten vaihdan kymmentä. Haa, olisikin jännä ajatella niin pitkää ikää.
      Lähdenkin tästä taas sauvomaan uimahallille.

      Poista
  8. Kirjoitit kyllä niin hersyvän hauskasti, että nauru pakkaa niin vakavasta asiasta, kun kunnon ylläpitämisestä.
    Kyllä minäkin aikoinaan kävin kerran viikossa jumppaamassa tai kantria tanssimassa ja silleen. Tein itselleni jopa harjoitusohjelman, maratonia varten.
    Tavallaan kiinnostaa minua, noin seitsenkymppistä peruskunnosta huolehtiminen yhä, mutta ei statuskuntoilu-eikä liikuntavälineet eikä asusteet. Täällä on kerta viikossa kuntopiiri, leppoisasti, jossa käyn. Käyn joskus sauvakävelemässäkin eli ihan oikeasti olen innokas liikkuja, mutta täysin omilal ehdoillani.
    Nuo allit pidän piilossa pitkillä hihoilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se ihan järkevää ja tärkeää pitää itsestään ja kunnostaan huolta. Olen vaan huomannut, että kunnon ylläpitäminen on joillekin turhan tärkeilyä. Seurataan trendejä. :-)

      Sinulla tuo kuntoilu tuntuu olevan terveellä pohjalla.

      Poista