lauantai 31. tammikuuta 2015

Sauvotaan Suomen hiihtosuunnistusmestaruuksista.


 Parkkipaikalla oli mahdollisuus hörppäistä tervetuloakahveet nokipannussa keitettynä.



Tästä tykkäsin, retkeilijät saavat pienin keinoin "puhvetin" pystyyn.

 
Koululla oli kisakeskus Suomen lippu liehui melkoisessa tuulessa. Tuuli ei haitannut metsätaipaleella, mutta aukealla pellolla tuntui varmaankin jäätävältä.



Varusteita myytiin, huollettiin  ja kannettiin paikasta toiseen.


Lintulaudaksi sanoivat tuota karttatelinettä.


Toiset olivat menossa ja toiset jo tulossa.





Tässä ollaan jo lähellä maalia, mutta loppuun asti kilpaa mennään.



Parkkipaikka oli aurattu läheiselle pellolle. Syksyllä tällä pellolla näimme niin suuren naakkaparven, että ikinä ennen en ole nähnyt ja kuullut sellaista "kiakka" konserttia. Kamera ei tietenkään ollut mukana.


Lehtikuusitiellä on harvoin näin paljon väkeä liikkeellä.



Tästä eteenpäin oli oltava varuillaan. Kilpailut jatkuvat huomenna. Lisää luntakin on luvattu, onneksi ei ole liian kovaa pakkasta. 

14 kommenttia:

  1. Osaisikohan sitä itse enää hiihtää;siitä on niin pitkä aika ,kun olen viimeksi suksilla ollut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että hiihtotaito on samanlainen kuin pyörälläajokin, että kerran kun sen oppii, niin taito säilyy. Toki vanhempana olisi oltava varovaisempi.

      Poista
  2. Ihana kuva tuo ensimmäinen, tunnelmallinen ja houkutteleva. Olivatko nämä Suomen mestaruuskisat vai vapaat kaikille? Olitteko itse hiihtämässä? Ajattelin vaan kun käyt avannossakin ja kävelet paljon, niin hiihtäminenkin ehkä sujuu.
    Itse hiihdin nuorena kilpaa, ja Hyräilijänkin kanssa hiihdettiin vielä 20 vuotta sitten, mutta nyt se on jäänyt, nilkat ja ranteet eivät kestä.

    Hieno sarja kuvia, melkein kuin olisi paikan päällä käynyt :-)

    VastaaPoista
  3. Tuon ensimmäisen laitoinkin tänne houkuttelemaan lukijoita. :-)
    602 hiihtosuunnistajaa on tänne ilmoittautunut kilpailemaan sprintin ja pariviestin Suomenmestaruuksista. kaksi ja puoli vuotta näitä mestaruuskisoja on lehtitietojen mukaan täällä valmisteltu.
    Me emme ole hiihtäneet moniin vuosiin, ei ole enää suksiakaan. Nyt noita hiihtäjiä katsellessa teki mieli itsekin hiihtämään. Mukana oli eri ikäluokissa vanhempaakin väkeä, siis minua vanhempaa. Kaikki näyttivät niin sutjakoilta ja terveiltä.
    Huomenna ehtii vielä katsomoon. :-)

    VastaaPoista
  4. Olipas mukava tapahtuma ja hyvät kuvat.Ja kuten Uuna sanoo,niin ensimmäinen kuva tosi tunnelmallinen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on yleensä näin talvella kohtuullisen hiljaista, mutta nyt on kylällä paljon väkeä.

      Poista
  5. Hiihtosuunnistus on hieno laji ja se tunnelma välittyy kisapaikalta hyvin. Nokipannukupposelle olisin itsekin istahtanut. Mielitkö itse hiihtämään mukaan?
    Minä en ole suunnistushiihtänyt koskaan, enkä kunnolla edes suunnistanut. Täällä retkeillessä on pitänyt opetella uudestaan kompassin ja kartan käyttöä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pienenä partiolaisena yritin oppia suunnistamaan, en onnistunut, vaikka oli oma kompassikin.
      Suuntavaistoa ei ole minulle suotu. Metsään eksyn heti jos aurinko on pilvessä.

      Poista
  6. Oi, te olette juoneet oikein nokipannukahvitkin!
    Hiihto on hieno laji, itsekkin aikanani olen paljon hiihdellyt, nyt ei enää onnistuisi selkävaivojeni vuoksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva olisi kokeilla hiihtämistä vielä, ehkä tuolla järven jäällä vielä pysyisi pystyssäkin. Ehkä sittenkin on parempi sauvoa kävelytiellä ilman suksia.

      Poista
    2. Pitäisi lainata myös monot, eipä taida löytyä tältä kylältä.

      Poista
  7. Vastaukset
    1. Oli mukava katsella reippaita hiihtäjiä ladulla.

      Poista