Havaintoja

Mies on hankkimassa itselleen aamupalaa, vaikka onkiasennosta sitä ei heti huomaisi totiseksi toiminnaksi.

Voisikohan tässä olla sinisimpukoita? Näkö ja koko ainakin täsmäävät.

Jätteiden lajittelu on täällä tehty mahdollisimman helpoksi. Erilaisille jätteille on oma moolokinkitansa, niiden tyhjentäminen sujuu koneellisesti. Harmi vaan, että ihmiset joskus heittävät pussukkansa mikä tuutti sattuu lähinnä olemaan.

Syötävääkin löytyi.

Eräänä päivänä huomasimme, että vanha karuselli oli pystytetty paikalleen lähelle asuntoamme. Karusellin otsassa on vuosiluku 1900. Tuolla olisi mukava pyörähdellä muutama kierros. Kesä on täällä kohta.

Tulee niin ihana muisto mieleen, kun pieni lapsenlapsi istui Linnanmäellä karusellihevosen selässä ryhdikkäänä kuin Saaban kuningatar. Heppatyttö hänestä sitten tulikin.


Pientä iltapalaa. Ei meillä ihan sudennälkä ollut, mutta taata kuitenkin kävi hakemassa läheltä kotiamme sushit.

Paikka on niin siisti ja hyvin hoidetun näköinen, että luotamme heidän hygieniaansa.

Irrallisia juttuja.

Vanha vene on täytetty hiekalla ja päälle on kasattu joitain juurakkoja. Puut palavat kytemällä ja vieressä kypsyvät pikkukalat tikun nokassa. Särmi suojaa liialta tuulelta.

Uiminen on kielletty kovan merenkäynnin takia. Punaisia lippuja on syytä tarkkailla ja noudattaa suositusta.



Jos vuokraa asuntoa netin kautta, olisi ehkä syytä varmistaa muutamia asioita. Tuo parveke ei takuulla kestäisi minun elopainoani.



Tämän kuvan ottaminen maksoi 50 centtiä. Pupu oli niin suloinen rouvan sylissä, että pyysin saada kuvata sen. Lupa myönnettiin iloisesti hymyillen. Rouvan pieni poika sitten sanoi, että sinun täytyy antaa rahaa. Äiti oikein nolostui poikansa ehdotuksesta. Taata siten lykkäsi pojan kouraan lantin. "Yrittänyttä ei laiteta."

Asuntojen sisäänkäynnit ovat usein viehättäviä.

Tämä taulu on erään bussikadun varrella olevan ravintolan ulkoseinällä. Tuttuja hahmoja.



Kilo mansikoita 95 centtiä. Mielestäni tämä kilokauppa on asiakkaalle reilumpaa, kuin litramyynti Suomessa toreilla.
Varsinkin kanttarellien, herneenpalkojen ja perunoiden osto saattaa tulla asiakkaalle kalliiksi. Myyjät laittavat litramitan tai perunakapan yleensä kukkuroilleen. Siitä kun ostosta laittavat hankalaan muovipussiin, niin kukut helposti vierivät takaisin myyntipöydälle. Mieluummin ostaisin kilomäärissä toriltakin. Nykyisten digitaalivaakojen aikakaudella nuo litrat ja kapat joutaisivat jo historiaan meilläkin.



Vielä perhospuistosta kukkien loistoa.

Tämä temppeli on kuvattu Benalmadenassa.



Uusia loma-asuntoja valmistuu lähelle perhospuistoa.



Renfe saapuu Benalmadenan asemalle. Täällä on helppoa ja edullistakin matkustaa junalla.

Formulakausi on alkanut.

Alonson kyytiväline on näytillä kaupungintalon edessä Fuengirolan Parque de España.



Alonso on jo saamassa vähän harmaita hiuksia ja syytä onkin, Kimi Räikkönen on taas mukana rataa kiertämässä. :-)

Alonso on täällä ilmeisesti poikien idoli.

Taataa ja minua taitaa vieläkin vähän risoa se tyyli miten pankki rahalla ryöväsi Räikköseltä Ferraripestin.



Pienimmät pääsivät kokeilemaan vauhdin hurmaa simulaattoriin.



Arpajaisetkin järjestettiin, palkintona liput kisoihin kahdelle hengelle Espanjan Grand Prix-kisaan VIP-katsomoon ja yksi hotelliyö. Me emme voineet arpalipuketta täyttää, kun emme ole Santanderin asiakkaita.

Perhonen - papillon - butterfly - mariposa.

Tänään nousimme taas junaan ja matkasimme Benalmadenaan.

Odottelimme tässä bussia, joka veisi meidät katsomaan ihania perhosia ja kukkia Mariposario de Benalmadena Butterfly Parkiin.

Tämä perhonen on juuri kuoriutunut ja kuivattelee nyt siipiään, pian pääsee lentämään.

valtavan isot perhoset nukkuvat päivällä ja lentelevät yöllä.

Pasuunakukka.

Lintulaudalla oli näin kauniita pikkuisia lintuja.

Tätä sinistä upeaa perhosta yritin kuvata, mutta se oli aina minua nopeampi.

Lennellessä tulee jano.

Tässäkin ollaan juuri kuoriuduttu kotelosta.



Herkkubaarilla oli kuhinaa.

Parvella asusteli tämä pitkähäntä ja toinen pitkähäntä kurkotteli seinältä alas.

Kukkia ja perhosia kuvasin niin paljon, että osan laitoin kollaasiin. Lisäilen näitä kuvia aina sopivissa kohdissa blogiini. Kuvat kannattaa klikata isommiksi.

Arpajaiset Tylsä Mörököllin sivuilla.

Kirjainhaaste/ Alkukirjaimet # TÄ

TÄkki

Täällä lisää TÄ-kuvia.

Tapahtumia.

Tänään oli taas markkinapäivä. Kävelimme rantatietä pitkin ja ihastelin matkalla näitä kahviloiden somistuksia.

*

Poikkesimme ensin suomalaisessa seurakuntakodissa. Joimme teet ja kahvit, taata sai tuoretta pullaakin.



Seurakuntakodilla on myös kirjoja lainattavaksi. Mekin veimme sinne matkalukemiseksi varaamani Jane Austinin kirjoittaman kirjan, en halua sitä enää kotiin tuoda. Sain luvan kuvata ja kertoa tästä suomalaisten tapaamispaikasta.

Kirjoja saa lainata laittamalla nimensä ja lainakirjojen lukumäärän vihkoon. Kuittaus kirjojen palauttamisen yhteydessä.

Seurakunta on palkannut yhden vastuuhenkilön seurakuntakotiin, muutoin toiminta kodilla pyörii vapaaehtoisten työntekijöiden avulla. Kukin tekee kykyjensä mukaan, toiset leipovat, joku tiskaa ja myyjiäkin tarvitaan. Vapaaehtoisista ei kuulemani mukaan ole puutetta. Sinne on mukava tulla auttamaan ja tapaamaan muita suomalaisia.

*


Tänään on taas ollut kaunis aurinkoinen päivä yöllisen ukonkuuron jälkeen. Markkinatorilla hyörii väkeä, tämä kuva on viime tiistailta. Tänään olin niin innostunut tutkimaan myyntikojuja, en ehtinyt kuvata. Nyt onnistuin hankkimaan ne caprit, joiden etsimisessä olin taannoin tavaratalossa kokenut runsaasti sovituskoppikammotusta.

*
Täällä tapahtuu koko ajan maalla, merellä ja ilmassa.

Maalla.

Nyt onnistuin kohtaamaan taiteilijan itse teossa. Kyselin tältä Homer Simpsonin muotoilijalta mitä hänellä ämpärissään on. Yksinkertaiset ovat välineet taitavalla tekijällä, merivettä ja lasta.

Tässä kuvassa ennakoidaan jo tulevaa pääsiäistä.

Enkeli on muotoiltu vahtimaan turistien pudottamia lantteja.

Merellä.

Ilmassa.



Tämä herra on patsaansa ansainnut, hän on keksinyt pistekirjoituksen.



Rakennuksissa on paljon kiinnostavia yksityiskohtia ja lämpöisiä värejä.

*
Pieniä kämmejäkin on sattunut. Laitetaanpa loppukevennykseksi yksi.

Serkkuni varoitti meitä ostamasta keitettyjä munia, hän oli itse erehtynyt niitä ostamaan, miten niitä nyt keitettynäkin myydään. Kuka sitä olisi arvannut.

Pari kennoa onnistuimme ostamaan raakoja munia, kunnes aamuna muutamana yritin pekonin kaveriksi paistaa pari kotkontekelettä. Eipä saatu kokkelia syntymään, munat olivat kovaksi keitettyjä. No, meitä oli ainakin varoitettu. :-)