maanantai 11. heinäkuuta 2016

Heinäkuun sateinen alku.


Kuukauden alku on ollut melko kylmä täällä Hämeessä, päivälläkin lämpötila on ollut 11 - 12 astetta. Onneksi väliin on mahtunut muutamia lämpimiäkin päiviä.

Kimalaiset tykkäävät näistä komeista kukista, tämä ei ole se partasutia muistuttava ohdake, vaikka väri onkin sama.


Ensimmäinen pikainen marjaretki sujui onnellisesti. Sehän olikin tavallaan tiedusteluhypähdys polulta metsään. Löytyi kuitenkin jotain kotiin viemistäkin.


Kylällä oli taas vuotuinen kesätapahtuma Sahtimarkkinat. Onneksi nyt ei satanut.


Väkeä oli paljon ja soitto soi, Matti Nykänen oli tilattu esiintymään.



Tiistaina oli Vääksyssä vanhojen autojen katselmus. Sateesta huolimatta väkeä oli liikkeellä melko paljon. Vanhojen autojen harrastajat eivät sadetta pelkää.




Mandala-projekti on jo loppusuoralla, torstaina saadaan viimeiset ohjeet. On tässä ollutkin vääntämistä, hauskaa työtä kuitenkin. Paljon olen oppinut uusia niksejäkin.


Eilen taas tapahtui se mitä minulle yleensä joka kesä käy.  Marjametsässä tein komean voltin "kaksikertaakerien", voi kääk.  Siellä taas röhnötin mättäällä reporankana. Taata riensi katsomaan ja tarjoamaan auttavaa kättä. Ei sattunut, eikä kukaan nähnyt.... Tyhjän päälle astuin ja hupsis vaan, pehmeä pudotus.  Ensin luulin päässeeni pelkällä säikähdyksellä, mutta illalla alkoi nilkka turvota ja juilia. Ensin kylmägeeliä ja puhdasta sukkaa, myöhemmin Voltareenia ja idealsidettä.

Saalis on kuvattuna tuossa yläpuolella, mies kerää rohmulla ja minä viispiikkisellä marjan kerrallaan. En osaa poimuria käyttää, aikaisemmin sitä vekotinta suorastaan paheksuttiin, luultiin varpujen rikkoontuvan.

Onneksi sain jogurttitonkan pidettyä pystyssä kuperkeikasta huolimatta. Tällaisen kääkän ei enää pitäisi metsään lähteä kompuroimaan, mutta villit hevosetkaan eivät minua saisi estettyä menemästä metsäretkille niin kaun kun tossu vielä jotenkin nousee. Toivon vielä tänäkin kesänä  pääseväni metsän tuokuja henkäisemään, vaikka vain polun varteen kannonnokkaan istumaan.

Odotellaan tässä nuorinta lapsenlasta tänne taatalle apupojaksi muutamaksi päiväksi, tänään on tulossa. Jää nähtäväksi kuinka monta päivää poika kestää ilman mopoaan.

10 kommenttia:

  1. Kylmää ja sateista. No, jos edes viikon aurinko porottaisi vielä nyt heinäkuun aikana. Toivon mukaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan vielä tälle kesälle aurinkoisia päiviä. Sateella sienet kasvavat, hyvä juttu sekin on.

      Poista
  2. Nyt olisi mustikkaa metsässä, mutta sateella ei hauskoja poimmittavia. Eilinen oli yksi kesäinen päivä,. mutta nyt sataa, jospa joskus taas on poutaa.
    Yksin metsään meno jo kyllä vähän hirvittää jos jotain sattuu. Mutta poiskaan ei malta olla.
    Hyvää heinäkuun jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi ottaa puhelin mukaan ja tarkistaa akku, voisi edes apua hälyyttää.

      Poista
  3. Toivottavasti jalkasi siitä tokenee! Samat on kelit täälläkin, vaihtelevaa ja melkoisen kylmää. Kesäilmoja vielä odotellaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Jalka voi jo paljon paremmin, kohta pääsee taas metsään.

      Poista
  4. Oisko mehiläisten suosima ohdakkeen näköinen kuitenkin ahdekaunokki? Ainakin siltä näyttää. Marjareissut on mukavia mutta välillä voi kämmätä, onneksi pehmeään mättääseen.
    Siellä Padasjoella tuntuu tapahtuvan koko kesän, ihana tuo punainen Mini, se on mun toiveautoni vuosien takaa.

    Ihmettelen kärsivällisyyttäsi tuon mandalan kanssa, mulla ei tulis mitään. Mutta tiedän, että sinä siihenkin pystyt.

    Aurinko paistaa, toivottavasti jatkuukin, sillä puutarhassa monet kasvit ovat sateesta ihan länällään, malvat ja muut pitkävartiset.
    J on taas kauhomassa mustikkaa, iloitsen, ettei minun tarvitse metsään lähteä, mitä nyt pihan reunalta kanttarellit poimin. Niitäkin on melkoisen runsaasti.
    Kivoja kesäpäiviä ja terkkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ahdekaunokki se varmaankin on, kiitos tiedosta. Siinä se tienpenkalla kukkii lupiinien kanssa kilpaa.

      Mandalassa alkaa tänään loppurutistus, illalla saadaan viimeiset ohjeet. Mukava työ sadepäivien ratoksi.

      Täällä sataa ja vuoroin paistaa, onneksi nyt on hieman lämpimämpää, se 11 astetta heinäkuussa tuntui liian kalsalta.

      Hyvää kesää teille myös!

      Poista
  5. Puhelin on marjareissuilla ja muillakin matkoilla oltava aina mukana, koskaan ei tiedä, mitä tapahtuu! Voi harmi kuitenkin, toivon että jalkasi paranee piakkoin!♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvää vauhtia jo paranee. Puhelin on minullakin mukana metsässä ja muulloinkin jos vaan muistan sen taskuun ottaa. ♥

      Poista