tiistai 30. lokakuuta 2012

Avain



Tässä tavallisen mummelin arkielämässä ei mitään tähdellistä säpinää tapahdu, eikä huimia seikkailuitakaan, jännittäviä tilanteita toki toisinaan.

Aamulla luulin kadottaneeni avaimeni. Kohta olisi uimakaveri odottamassa kohtauspaikalla ja minä vielä lentelin kotona seinille hädissäni. Eteisen lattialle olin kaatanut repun, kauppakassin ja käsilaukun sisällön ja naulakon kaikkien takkien taskut kääntänyt nurin. Silloin toivoin, että minulla vielä olisi se avaimenperä, joka  iloisesti piristen vastasi vihellykseeni.

Siitä on jo vuosia vierähtänyt kun sain tuon ihme vekottimen, jonka muisteleminen saa vieläkin hymyn huulille.

Olin tulossa kaupasta kotiin, auto oli jo onnellisesti tallissa ja minä kaikkine nyytteineni ulko-oven takana. Noh, missä avain? Vihelsin reippaasti omalla nuotillani, ei vihellykseni tietenkään yltänyt Roger Wittakerin tasolle, mutta avaimenperäni ei ollut turhan kranttu. Iloisesti se vastasi takin taskusta, plim...plim...pliiiiiii.

Autiolla kadulla siinä takani seisoi komea herrasmies ihan kysymysmerkin näköisenä????

Oi, anteeksi, en minä teille viheltänyt. Kysyin vain avaimeltani, että missä se on.

Mies katsoi vähän oudosti, hymyili hieman vinosti  ja jatkoi matkaansa.


Ai , löytyikö se avain tänä aamuna?   Löytyi,  farkkujen taskusta pesukoneeseen menossa.
Posted by Picasa

20 kommenttia:

  1. Hauska tarina! Ja kaunis kuvakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On sitä tapausta naurettu monta kertaa.

      Poista
  2. Hi, mies luuli, että vihelsit hänelle!
    Mutta missä se ihana vihellysjuttusi nyt on?
    Joskus kyllä sellanen kapine olisi hyvä olemassa!
    Meillä miehen kanssa yhteen aikaan oli kännykkä hukassa, no sen löytää, kun soittaa siihen, ja yleensä se sitten löytyykin niin.
    Mutta avain kyllä on sellanen kapine, että meilläkin monesti se on hukassa, vaikkakin silläkin on oma paikkansa, missä sitä kuuluu pitää. Mutta joskus se ei vaan ole siellä. hi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuosien saatossa tuo kätevä vekotin on hävinnyt, ensin se mykistyi ja sitten hävisi kokonaan.

      Poista
  3. Hauska tapahtuma,
    Hyvä kun avain löytyi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se mukava asia, ehdin jo huolestua kunnolla.

      Poista
  4. Hauska tarina avaimenperästä! Ja onneksi löysit avaimen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hädissäni ehdin jo soittaa taatallekin, epäilin hänen vahingossa ottaneen myös minun avainnippuni taskuunsa. (kerran on niinkin käynyt).

      Poista
  5. Mistä tuollaisia avaimenperiä saa? Ois ollut tarvetta tuollaiselle monta kertaa meidän perheessä:)Kiitos hauskasta tarinasta, olisinpa halunnut nähdä sen miehen ilmeen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tiedä onko niitä vielä myynnissä. Täytyypä kysellä.

      Ilme oli tosiaan näkemisen arvoinen. Oma ilmeeni oli taatusti yhtä hyvä, totaalinen hölmistyminen.

      Poista
  6. Minullakin olisi käyttöä sellaiselle! Hauskaa tilannehuumoria, vieläkin naurattaa kertomasi tapaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helppo minunkin on nyt jälkeenpäin naureskella.

      Poista
  7. Mukava kerronta kadonneesta avaimesta, onneksi löysit ne ennen pesua. Vieläköhän noita viheltäviä avai,menperiä on kaupoissa, muistan, kun ostin sellaisen miehen autonavaimiin, kun jostain syystä ne aina ihan itse meni kadoksiin ja niitä sitten etsittiin ja etsittiin useammankin kerran. Teetin sitten hänelle vara-avaimet ja nekin tuppas katoamaan omille retkilleen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yritän ottaa selvää noista avaimenperistä. Itsekin tuollaisen tarvitsisin. Kuinkahan onnistuisi tuo viheltäminen nykyään? :-)

      Poista
  8. Hehhee. Sama täällä. Avaimet aina hukassa. Miksikö ihmisellä pitää olla monta avainta? Ja vain yksi niistä sopii ulko-oveen?
    Yhden ulkona värjöttelyn jälkeen vara-avain on viety vissiin paikkaan, että ainakin ovi lämpimään aukeaa vaikka avainta ei löytyisikään. Vihellykseen vastaava avain on oiva keksintö.
    Kiva tarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo avaimen tietopaikka on hyvä keksintö. Sitäkin on kyllä kokeioltu ja olisi tullut siitäkin sekoilusta oma juttu7nsa. Heh..

      Poista
  9. Heheh..olisit vaan sanonut miehelle vaikka että ootpa söpö..ai niin ja avainta tässä vaan..

    Minullekkin sattui aiemmin että avainta etsin, mutta nyt on onneksi ollut löydettävissä etsimättä. No, kerran on tässä uudessa kodissa joutunut poika porhaltamaan avaamaan. ( Mutta asuu onneksi niin lähellä, että ei suurta vaivaa tule )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaulaan tuo avain ehkä minulla kohta on ripustettava, varmemmin silloin kulkee mukana.

      Poista
  10. Hieno kuva! Voisi vaikka tulostaa ja laittaa seinälle.
    Mukava tarina, mitäköhän mies mahtoi ajatella?
    Ainakin tuli hyvälle tuulelle loppupäiväksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä mietin itsekin, varsinkin, kun tuo minun selityksenikin vihellykseeni oli hieman outo. Luulin olevani yksin siinä kujalla. :-)

      Poista