Meillä keittiössä suhisee jälleen sienikuivuri.
sunnuntai 5. syyskuuta 2010
Kuusikossa suhisee
Meillä keittiössä suhisee jälleen sienikuivuri.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Meillä keittiössä suhisee jälleen sienikuivuri.
Meillä keittiössä suhisee jälleen sienikuivuri.
No voi jestas sentään kun on komea herkkutatti!
VastaaPoistaKaunis on myös kollaasi, sieniä on kiva kuvata.
Myös kasvi näyttää komealta punaisessa puvussa.
Itsekin keräsin riittävästi meille tatteja :D
Oi miten hienot kuvat!
VastaaPoistaseijastiina,
VastaaPoistanuo herkkutatit ovat oikeita sienestäjien toiveiden täyttäjiä tänä syksynä.
olivia,
kiitos kommentistasi. Onko sinulla oma blogi?
Meidän metsässä näkyi vain kaksi käspässientä.. Mutta komeita nekin kyllä olivat. =o)
VastaaPoistaOnhan varsinaisen komea tattiyksilö. Taas on kuivurilla käyttöä, se on verraton apuväline. Itselläni ei ollut tänään noin hyvä sienionni, ehkä taas toisen kerran. :)
VastaaPoistaVoi, miten hurmaava sienikollaasi ja kärpässienikin siinä piristää!
VastaaPoistaTein juuri valtaisan annoksen kantarellimuhennosta ja söimme aivan liikaa.
Poimin kantarelleja, suppiksia, mustatorvisieniä, lampaankääpiä, suppiksia, mutta en ole oppinut vielä poimimaan tatteja. Tappio on minun!
Harkitsen nyt ostaa kuivurin tiistaina...
Tuo sienitaulu pitäisi laittaa seinälle, se on niin syksyn rakastajan kuva.
Upea tatti! Ja upea sienikollaasi,voi kun pääsisi sienimetsään,vaikken kauhean hyvin kaikkia sieniä tunnekaan.Mutta kauniita ovat nuo sienet kuvissasi!
VastaaPoistaKärppäNeiti,
VastaaPoistaolisitte vaan tulleet tänne sienimetsään. :)
Marja-mamma,
kyllä nuo tatit tänään olivat oikeaa A-luokkaa.
Leena Lumi,
minullakin oli kuivuri pitkään varastossa käyttämättömänä. Nyt ihmettelen, miten ollenkaan tulin toimeen ilman sitä. :D
Yaelian,
olet virtuaalisesti tervetullut minun ja taatan mukaan metsäretkelle. :)
Me vain ei onnistuttu sieniä löytämään, vain kaksi tattia. Mutta keräsin suolaheinää ja ketunleipiä. Oli niillä mennossa kesän kakkosvaihe.
VastaaPoistaUnelma,
VastaaPoistaminulla ei ole omaa suomenkielistä blogia. Ruotsalaisessa eläkeläisfoorumissa minulla on blogi "lepotilassa". Aika ei riittänyt sen ylläpitoon. Seuraan säännöllisesti muiden kirjoittajien blogeja foorumilla ja kirjoitan kommenttini tai osallistun keskusteluun. Seuraan myös muutamaa saksalaista blogia ja eräitä kotimaisia blogeja. Ehkä joskus tulevaisuudessa perustan oman kaksi- tai kolmikielisen blogin koska vanhat ystävät asuvat eri puolella Keski- ja Pohjoiseurooppaa.
Odotan mielenkiinnolla kirjoituksiasi ja hienoja kuvia. Kuvat ovat minun heikko puoleni. Pyrin digikamerakurssille, mutta en mahtunut mukaan tällä kertaa.
arleena,
VastaaPoistano, ehkä sitten ensi kerralla löytyy enemmän. Tuo suolaheinän ja ketunleipien keräily onkin hyvä idea. Mukava lisä vaikkapa vihersmoothien tekoon.
Unelma,
VastaaPoistaminulla ei ole tällä hetkellä omaa blogia. Vuosi sitten minulla oli blogi ruotsalaisessa eläkeläisfoorumissa, mutta se on nyt "lepotilassa" ajan puutteen takia. Seuraan vielä samaa foorumia ja muutamaa kotimaista ja ulkomaista blogia. Ehkä aloitan blogin kirjoittamisen uudestaan. Kuvien käsitely on heikko kohtani. Ilmoittauduin kamerakurssille, mutta pääsin ainoastaan jonotuslistalle.
Toivotan sinulle hyviä sieniretkiä.
olivia,
VastaaPoistakiitos. :)
Toivon, että vielä pääset mukaan kamerakurssille. Nykyajan peruskameratkin ovat aika hyviä. Tällainen perusmummelikin saa kuvia syntymään omiksi tarpeiksi. :)
Olette kulkeneet mielenkiintoisia ja satoisia reittejä. Minä päätin kääntyä takaisinpäin ja etsin menneitä reittejä ja karttoja. Kynä kädessä niitä etsin, joskus otan siveltimen, joskus liimapurkin. Uskallanko katsoa taaksepäin, se on eri asia. Yritän...
VastaaPoistaUnda,
VastaaPoistajoskus on ihan paikallaan palata lähtöviivoille ja ottaa uusi startti. :)
Uskallusta vaan!