Kolme T-kuvaa toukokuussa.

Tuomi

Tyrni

Tulppaani
 

Lisää T-kuvia täällä.

Huh, huh huhtikuu.

 Kylmä huhtikuu, vain niukalti aurinkoa näkynyt. Lumitöitäkin on vielä riittänyt.

Kevään ensimmäinen.

Tämä kuva on otettu kirkkosillalta, oli siis kuitenkin yhtenä päivänä aurinkoa.

Yksinäinen joutsen on löytänyt puolison, tämä ilahdutti minua.

Aurinko lämmitti jäätynyttä kompostoria.

Lumen alta kukat sinnittelivät esiin.

Sisällä varttuvat samettiruusut ja keijunmekot. Kuvassa on vain osa ruukuista ja amppeleista. Saisipa näitä jo pihaan kanniskella. Tuo kasvivalokin jo ärsyttää näköä.

***

15.04.2024 nousin aamulla seitsemältä bussiin ja matkustin Lahden kautta Turkuun. Jännitti ihan tosi isosti kun vuosikausiin en ole julkisilla liikennevälineillä yksin noin pitkään reissuun lähtenyt.  Kaikki on nykyään toisin kuin ennen. OnniBussin lippu varataan netin kautta ja myös maksetaan etukäteen. Tämä paikallinen kyyti maksetaan pankkikortilla linjurin ovelta löytyvän laitteen avulla. Käteiselläkin maksu onnistuu, mutta silloin taksa on n. euron kalliimpi.

Lahdessa odotusaikaa jäi pari tuntia. Ehdin hyvin nauttia hyvän brunssin Asemapäällikkö kahvilassa ennen Turun bussin lähtöä. Turussa velipoika oli asemalla vastassa, tuli hyvä ja turvallinen olo. Veljeni myös auttoi uuden puhelimen ostossa. Oli pakko hankkia uusi, kun vanha laite alkoi käydä liian kuumana. Omat kommervenkkinsä tuon uuden kännykän kanssa taas  on. Maailma alkaa olla liian vaikea näin vanhalle.

Huomaan nyt, että pieni irtiotto kotoa tekee sielulle oikein hyvää. Ei muuta kuin varaamaan "tikettiä" toiseen lääniin, jos pieni alakulo seuraavan kerran yllättää. Matkailu piristää.

***

28.04.2024 hän olisi täyttänyt 74 vuotta. Nyt on muistojen vuoro, talvipäivä v.2019.

Hän oli aina niin iloinen ja ystävällinen, jaksoi leikittää lapsia ja koiria.

Veijo ja Leo-koiruli

Hauskaa oli miehellä ja koiralla.

Saksalan sillalta kuva, vesi virtaa vauhdilla. Kiertelin päivällä sellaisia reittejä, joita kuljimme yhdessä tässä kylän maisemia ihailemassa.

***

Tällainen hirmu jylläsi pihalla maanantaina.

Alueellamme poistetaan vanhoja puhelinpylväitä. Tässä alhaalla se jo nousee, tuo ruskea osa on ollut maan sisällä. 

Meillä oli pylvään juurella krookuksen sipuleita ja kiurunkannuksia. Sain luvan nostaa kukat ennen koneen rytäisyä. Kaikki säilyivät ehjinä mustan jätesäkin päällä. Myöhemmin täytin tuon syvän kuopan kompostijätteellä ja mullalla, kukat pääsivät takaisin omalle paikalleen.

G

M

T

Y

Detect languageAfrikaansAlbanianAmharicArabicArmenianAssameseAymaraAzerbaijaniBambaraBashkirBasqueBelarusianBengaliBhojpuriBosnianBulgarianCatalanCebuanoChichewaChinese SimpChinese TradChuvashCorsicanCroatianCzechDanishDhivehiDogriDutchEmojiEnglishEsperantoEstonianEweFilipinoFinnishFrenchFrisianGalicianGeorgianGermanGreekGujaratiHaitian CreoleHausaHawaiianHebrewHill MariHindiHmongHungarianIcelandicIgboIlocanoIndonesianIrishItalianJapaneseJavaneseKannadaKazakhKazakh (Latin)KhmerKinyarwandaKonkaniKoreanKrioKurdish (Kurmanji)Kurdish (Sorani)KyrgyzLaoLatinLatvianLingalaLithuanianLuxembourgishMacedonianMaithiliMalagasyMalayMalayalamMalteseMaoriMarathiMariMeiteilon (Manipuri)MizoMongolianMyanmar (Burmese)NepaliNorwegianOdia (Oriya)OromoPapiamentoPashtoPersianPolishPortuguese (Brazil)PunjabiQuechuaRomanianRussianSamoanSanskritScots GaelicSepediSerbianSerbian (Cyrillic)Serbian (Latin)SesothoShonaSindhiSinhalaSlovakSlovenianSomaliSpanishSundaneseSwahiliSwedishTagalogTajikTamilTatarTeluguThaiTigrinyaTsongaTurkishTurkmenTwiUdmurtUkrainianUrduUyghurUzbekUzbek (Cyrillic)VietnameseWelshXhosaYakutYiddishYorubaZulu

FinnishEnglishUkrainian-------- [ All ] --------AfrikaansAlbanianAmharicArabicArmenianAssameseAymaraAzerbaijaniBambaraBashkirBasqueBelarusianBengaliBhojpuriBosnianBulgarianCatalanCebuanoChichewaChinese SimpChinese TradChuvashCorsicanCroatianCzechDanishDhivehiDogriDutchEmojiEnglishEsperantoEstonianEweFilipinoFinnishFrenchFrisianGalicianGeorgianGermanGreekGujaratiHaitian CreoleHausaHawaiianHebrewHill MariHindiHmongHungarianIcelandicIgboIlocanoIndonesianIrishItalianJapaneseJavaneseKannadaKazakhKazakh (Latin)KhmerKinyarwandaKonkaniKoreanKrioKurdish (Kurmanji)Kurdish (Sorani)KyrgyzLaoLatinLatvianLingalaLithuanianLuxembourgishMacedonianMaithiliMalagasyMalayMalayalamMalteseMaoriMarathiMariMeiteilon (Manipuri)MizoMongolianMyanmar (Burmese)NepaliNorwegianOdia (Oriya)OromoPapiamentoPashtoPersianPolishPortuguese (Brazil)PunjabiQuechuaRomanianRussianSamoanSanskritScots GaelicSepediSerbianSerbian (Cyrillic)Serbian (Latin)SesothoShonaSindhiSinhalaSlovakSlovenianSomaliSpanishSundaneseSwahiliSwedishTagalogTajikTamilTatarTeluguThaiTigrinyaTsongaTurkishTurkmenTwiUdmurtUkrainianUrduUyghurUzbekUzbek (Cyrillic)VietnameseWelshXhosaYakutYiddishYorubaZulu

Text-to-speech function is limited to 200 characters

Options : History : Feedback : DonateClose

Kolme H-kuvaa huhtikuussa.

Hyönteishotelli. Näitä kivoja hyönteisten koteja alakerran verstaalla syntyi monia eri versioita. Taata oli kätevä käsistään.

Harakka.  

Muistuipa mieleeni vanha loru lapsuuden leikeistä.

"Näin harakka huttua keittää, hännällänsä hämmentää.

Antaa sulle, - antaa mulle, - sulle ei annakaan.

Puh, pah, pelistä pois."

Muistan paheksuneeni tuota "hännällänsä", eihän harakalla ole häntää, sehän on pyrstö.

Helikopteri. Kentän reunalla oli mukava käydä ihailemassa lentokoneita ja muitakin lentäväisiä.

Meni tämä H-postaus hieman viimeiseen hetkeen, oli etsittävä vanhoja kuvia. On ollut vähän kiireitä, niinhän eläkeläisellä pitääkin olla.😊

Täällä lisää haastekuvia.
 

Yksin, sinäkin.

Useana päivänä joella on soudellut yksinäinen joutsen. Olemme aina maaliskuussa monena keväänä seuranneet joutsenparin puuhia tuolla joella. Mitä nyt onkaan tapahtunut? Onko linnun puoliso kuollut tai onko tämä edellisvuosien nuori jälkeläinen?

Hyvin tuo tuntuu tietävän missä kohdassa eniten kasvaa lumpeita ja ulpukoita, siellä kaivelee itselleen ravintoa, pyrstö vaan näkyy pinnalla.

Tuota katsellessa tulee lohduton olo. Tänä keväänä on ollut paljon harmaita päiviä, aurinkoa jo kaipailen.

Viime kesänä pariskunta toi ylpeänä näytille viisi lapsukaista. Olipa ihana näkymä joella.

Kuvat napattu parvekkeelta ilman "putkia".
 

Aina sattuu ja tapahtuu

 Pöhkö juttu, jouduin murtautumaan omaan laukkuuni.

Olkalaukku on kätevä tällaisella vanhalla höppänällä, sen kun ripustat kaulaasi, niin se pysyy taatusti mukanasi koko retken ajan. Edellyttäen ettet ripusta sitä esimerkiksi kahvilassa tuolin selustalle tai kirkossa edessäsi olevan penkin takana kutsuvana odottavan naulanappulan huomaan. On olemassa lukemattomia paikkoja mihin mummeli voisi unohtaa veskansa.

Matkustin linja-auton kyydissä kaupunkiin, se oli mukava kyyti, kierrettiin kaikki syrjäkylät ja katsastettiin entisten maitolaitureiden paikat. Nyt niillä on oikeat nimet ja siniset bussinkuvat merkkinä matkustavaisille.

Pankissa kynää etsiessäni huomasin, että pussukan remmi oli jotenkin osittain irronnut ja nostanut vetoketjun ulos saumasta. Murphyn lakien mukaan se oli tietenkin juuri se remelin pää jossa vetskarin lukko oli, tai olisi pitänyt olla, lukko oli tippunut. Mitään aavistusta tapahtumasta, jonka seurauksena tikit ovat pettäneet ja siitä syystä laukku pysyy nyt tukevasti kiinni. 

En joutunut kaupungissa pulaan, olin laittanut puhelimen povitaskuun, paremman kuulumisen varmistamiseksi ja kukkarokin oli vetoketjullisessa taskussa bussikyytini korttimaksun jälkeen. 

Vasta kotipihalla vahinko konkretisoitui kun avaimet olivat lukitussa laukussa. 

Pikkuisen olkalaukkuni loppusijoituspaikka on nyt kaatopaikkapöntössä. 

Reissu oli oikein mukava kuitenkin. Linja-autossahan on aina tunnelmaa, olen samaa mieltä. Lahden matkakeskus tosin on räntäsateella ihan (sanonko mistä), no en sano. Aseman odotustilan penkit olivat miehitettyinä ja ulkona ei ole sateella yhtään kuivaa penkkiä missä  voisi istua tai edes laskea painavaa ostoskassia kädestään. Käytin kaikki taskuista löytyneet paperiset nenäliinat penkin kuivaamiseen. Käväisin sisällä asemarakennuksessa aikatauluja tarkistamassa ja palatessani huomasin nuoren henkilön istuvan tyynen rauhallisena kuivaamassani paikassa. Kivat hänelle. 

Vetoketjun lukostakin saa näin pitkän jutun. No, onhan tulitikustakin tehty tarinaa ja tikusta asiaa.

Taloudellinen menetykseni ei ollut järin suuri, ostin tuon laukun kerran kirpputorilta yhdellä eurolla. Kätevä pussukka, anyway. Vanhalle passikotelolle tulee taas käyttöä, ei kuitenkaan ulkomaille menoa, ihan vaan tässä lähipiirissä pyörin.

Kolme M-kuvaa Maaliskuu

Muna tai munakuppi.

Maljakko

Marjat. Olisikin pitänyt etsiä kesäisistä kuvista marjoja kun nämä aamusmoothien ainekset ovat olleet pakastimessa rypistymässä.

Täällä lisää M-kuvia.

 

Syötävät kukat.

 

Olen aloittanut nettikurssin syötävistä kukista, tuli mukava tilaisuus kun sain tarjouksen alennetusta kurssihinnasta. 

Kurssin järjestää Raija Kivimetsä. Näin hän kertoo kurssistani: "Ihanalla kurssilla opit mitä, miksi, miten ja milloin kukkia voidaan kerätä ravinnoksi ja rohdoiksi".

Monet villikukat minulla onkin jo ennestään "hallinnassa" eli käytössä, kuten iki-ihana voikukka.

Aloitankin voikukasta, koska se on minulle tutuin villikukka ja käytössäni joka päivä ympäri vuoden.

Jos en ole onnistunut linkkien kopioinnissa, niin lainaan pienen otteen kurssini sivulta seuraavan kuvan alle.  Olen saanut luvan Raija Kivimetsältä.

 

" Voikukan ihanan keltaiset terälehdet sopivat mainiosti myös leivontaan. Maista kehittämääni banaani-voikukkakakkua ja ihastu voikukan hunajaiseen makuun. Voit käyttää kakussa sekä tuoreita että kuivattuja voikukan terälehtiä." Raija Kivimetsä.

Voikukan kaikki osat ovat käyttökelpoisia. Me sota-ajan lapset muistamme kuivatuista voikukan juurista jauhetun kahvin korvikkeen. Valitettavasti vielä silloin  meillä kotona ei osattu hyödyntää voikukkia millään tavalla.

Onneksi nyt osaan, viimeksi paistoin airfryerillä pataleivän, jauhojen sekaan silppusin pakastettua voikukkaa, hyvää tuli. Pitäisikin oikeastaan herätellä uudelleen henkiin tuo ruokablogini, olisi kiinnostavaa kokeilla uusia ohjeita tuolla "pöhöttimellä". Mainio vekotin yksin eläjälle ja pienelle perheelle.

Voikukan keltaisista terälehdistä keitettyä hilloa.

Nämä ihanuudet ovat matkalla pakastimeen. Joka-aamuiseen marjasmoothieen nappaan kaksi tai kolme kukkaa. Piristävää ja voimaannuttavaa aamujuomaa.

Kuten hyvin arvaatte, tämän postauksen kuvat ovat menneiltä vuosilta. Nyt on kuitenkin oikea hetki aloittaa tietojen keruu ja tietenkin kukkien esikasvatus tulevaa kesää ajatellen. Lähes heti lumien sulamisen jälkeen voi hyvin varustautua korin ja saksien kanssa ensimmäisten vuohenputken ja nokkosen versojen keräilyyn. Tässä yhteydessä saksien käyttö ei ole vitsi.

 Opiskelu kannattaa aina.😊