Voihan se olla niinkin...

Vielä yksi pöllökuva, tähän kantoon on siis veistetty kolme pöllöä.

Kannoista ja veistämisistä tuli mieleeni klapipinot, niitä täällä maalla on melkein jokaisen talon seinustalla. Uutisten mukaan isännät rikkovat lakia, voihan kääk! Minulla on sellainen käsitys, että aina on kautta maailman sivun klapit pinottu torpan seinustalle kuivumaan, varsinkin saunan taakse
tai liiterin seinälle.  Täällä opastetaan suomalaisia klapin pinoamisen saloihin. Koskahan viskaalit ovat tuommosenkin lakipykälän keksineet ja missä vaiheessa alkavat sakkolappuja kirjoitella? En silti väitä lainlaatijan olleen väärässä. Tehdään vaan pinot kahdeksan metrin päähän talosta, täällä keskustassa saattaapi kuitenkin tulla tontin raja vastaan ennen sitä.




Kävimme tänään Lahdessa ostamassa uuden puhelimen. Kotimatkalla Vääksyssä köröttelimme vaalean pakettiauton perässä ja sitten pöntössä räpsähti. Nappasi meistä perhekuvan. Aika näyttää paljonko potretti maksaa ja tuo samalla  lisähintaa kännylle. Isosti ei hurjasteltu auton mittari näytti noin 5 km/h ylinopeutta.

 Toivoa sopii että tuo vempain nyt tulee käyttökuntoon kun sen hankinnallekin oli jotenkin miesmäinen syy. Oli hankittava uusi puhelin kun kameraan on tullut jokin vika. ☺ No, onhan tuo vanha Nokia jo antiikkinen eikä siinä kameraa ole ollutkaan.

Vanha minunkin Nokiani on, mutta se on niin kaunis, en millään hennoisi siitä luopua. Pienikin se on näihin uusiin tietohirmuihin verrattuna. Onneksi nyt on tilaisuus kokeilla tuota uutta täällä kotona. Osaanko ollenkaan hiplata noita ohjelmia esille ja onnistunko soittamaan ihan tavallista puhelua tuollaisella?  Haasteita riittää, aina jotain uutta pitäisi osata. En kuitenkaan kaipaile niitä aikoja kun seinäpuhelimesta veivattiin sentraalisantraa valitsemaan haluttua numeroa. "Haloo, haloo, yhdistän".

Muisti-infoa kirjastossa.

Osallistuimme tänään kirjastossa Päijät- Hämeen Muistiyhdistys ry:n järjestämään tilaisuuteen.

Mitään luentoa ei ollut, saimme henkilökohtaisesti kysellä mieltä askarruttavista asioista. Painotuotteita keräsimme kotilukemiseksi kiinnostuksemme mukaan.

Näillä  ohjeilla pärjää jo ensi alkuun.

Tämä ( i ) lause on minulle oikein mieluisa, siksi haluankin tallentaa sen tänne blogiin kun irralliset prosyyrit helposti katoavat.

"Normaali ikääntyminen ei vie muistia eikä kykyä uuden oppimiseen. Heikentyneen muistin taustalla on aina jokin syy, joka tulee selvittää."

Siis vanha sanonta; "Oppia ikä kaikki" , pätee edelleenkin. Hauskempi on tämä; "Vanhakin koira oppii uusia temppuja".

Mitä tästä opimme, ennakkoon ei kannata huolestua muistamisestaan, siitäkin huolimatta että ikätovereista moni jo onkin muistojensa tuolla puolen. Kannattaa pitää huolta itsestään ja perheestään, terveistä elintavoista. Jos kuitenkin sairastuu, niin apujakin löytyy, rohkeasti vaan lääkäriin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Elämä on arvokasta kuitenkin.

Kohtalomme ei aina mene omien toiveiden ja odotusten mukaisesti, mutta iloitaan tästä hetkestä ja luotetaan siihen että elämä kantaa.

Kootut selitykset

No niin, eilen tuli Teksasista kysely, missä postaukset? Mikä vointi?  Siispä, 'täältä pesee ja linkoaa', kääk, vanha kulunut sanonta, mutta niin on mummelikin.

Kremppoja täällä kierrättelen, kun yhdestä selviän niin toinen jo odottaa vuoroaan. Niinpä niin, elossa ollaan, vielä tunnetaan luissa juilimiset.

Parin viimeisen viikon aikana on reistannut selkä, sitä ennen kuljettiin keppien kanssa syksyn viimeisen metsäretken jäljiltä, hädintuskin oli silloin selvitty Akuutissa tehdystä sydämen tahdistuksesta. Ja niin edelleen, jne,  kuka niitä vanhoja muistaa.

Tuo vesi, se on hyvää juotuna ja se on ainoa elementti jossa selkään ei satu yhtään. Vesijuoksusta olen nauttinut, mutta eihän sinne altaaseen voi jäädä oleskelemaan kun ryppyinenkin on jo valmiiksi. Ei ole huvittanut istua koneen äärellä ollenkaan. Siinäpä ne tärkeimmät.

Piilokuva, löytyikö pöllö?

Tuo postauksen ensimmäinen kuva jo johdatteleekin varsinaiseen asiaan. Suomi 100 vuotta lintubongaukseen,
100 lintulajia Bird Life Suomi Finland, tämä on se minun juttuni tällä erää. Joella on elämää.

Näitä lintuja ei lasketa mukaan bongaukseen, osuivat vaan lenkin varrelta silmiin. Myrskyn kaatama puu on saanut uuden ilmeen.



 Ei kelpaa tämäkään Bird Lifelle. Mukava menopeli kuitenkin, ainahan ihminen on halunnut lentää.

Kaukana on koskikara, mutta tästä saan kuitenkin yhden nimen listalla ruksatuksi. Tämän surkean  kuvan takia olemme käyneet Saksalan sillan luona jo monta kertaa, olisimme halunneet paremman kuvan. Lintua ei vaan ole enää näkynyt. Netin mukaan pesiviä koskikaroja on vain noin 250 paria, huolestuneena seurataan tilannetta. Toivottavasti tällä linnulla on pesä sillan alla kiven kolossa sinne eivät kissat pääse.

Listallani on jo monta lintua, kaikki koskikaraa lukuunottamatta olen bongannut omalla pihalla. Tulokset aion pitää omana tietonani koska en ole pätkääkään kilpailuhenkinen. Nautin vain luonnon ihanuuksista ilman paineita.

Tilhet ovat yleensä tulleet koristeomenapuun hedelmiä syömään isona parvena. Nyt seurasin kuitenkin tätä pariskuntaa. He olivat kaivanneet vähän yksityisyyttä ja tulivat pihaan kahdestaan. En ehtinyt ottaa sitä somaa kuvaa jossa pariskunta naposteli yhteistä pikkuista punaista omenaa.  Omenoita on vielä paljon puussa, mutta se yksi oli erityinen, se oli HEIDÄN omenansa.

Lisää ikkunasta napattuja kuvia. Meillä on nyt ikkunalaudalle varattuna yksi kamera tilanteita varten. Monta mukavaa juttua on mennyt sivu linssin, kun kameraa on rynnätty etsimään milloin mistäkin. Nopeus on valttia näiden kaunokaisten kanssa.

Yksi kolikko koskessa? Toivomuslähteellä? Ei nyt sentään. Kuva on meidän joesta, sillalta. Kulkija on varmaankin toivomuksensa esittänyt, uskon sen toteutuvan, niin hieno on tämä joki.

Tänään oli mukava päivä, välillä paistoi aurinkokin. Satamassa tapahtui kaikenlaista kivaa. Suunniteltu postihiihto ei sääolosuhteiden takia toteutunut, reitille oli tullut suuri railo. Aamupäivällä rannan tuntumassa pystyi vielä hiihtämään, latuja ei oikeastaan enää näkynyt.

Kelkat olivat suosittuja ja polkupyörät.

Mölkkyä pelattiin uuden laiturin työmaalla. Tuo mölkky on kiva peli, sitä voi pelata nuoret sekä vanhat. Pelivälineet eivät ole kalliita, eivät saastuta luontoa ja jännitystäkin saadaan jos kilpailuhenkeä löytyy.

Lopuksi vielä kuva hänestä, joka on aina valmis kokeilemaan jotain uutta. Ihailen ja arvostan.💕

Kultaa ja kunniaa tuli tänään Lahdessa Iivolle.

Me seikkailimme Lahdessa maanantaina, kisojen vapaapäivänä. Täällä torilla Iivo Niskanen sai tänään ( keskiviikkona ) kultamitalinsa. Onnea Iivo!

Torilla kisavieraat pelasivat mölkkyä.

Suksiaitaan tai aitoihin on kerättynä  vanhoja suksia. Kiva idea isojen kisojen kunniaksi.

Aika hiljaista oli iltapäivällä pääkadulla.

Tässä kuvassa on syy meidän tämänkertaiseen Lahden reissuumme. Museon tiloissa järjestettiin arkeologien voimin metallinetsintäharrastajien työpaja, he kertoivat työstään ja antoivat neuvoja siitä, mitä saa tehdä tai mitä ei, jos löytää jotain . Täällä Hämeessä on löytynyt nykyisillä etsintävälineillä vanhoja esineitä vuosisatojen takaa. On se vaan mukavaa kun tuo mies on kiinnostunut monista asioista, tulee lähdettyä ulos täältä torpasta.

Olemme ikkunasta seuranneet kun sänkipellon aikaan Saksalan pellolla on kulkenut miehiä metallinetsijöiden kanssa, tiedä sitten ovatko mitään löytäneet. Asutusta täällä on kuitenkin ollut jo vuosisatoja, Nuijasotakin on käyty näillä seuduilla.

 Kuvassa on Asikkalan Urajärveltä löytynyt viikinkiaikainen miekka. Se on nyt puhdistettu ja konservoitu. Konservattori kertoi miten hän työn on tehnyt. Kuvasi Veijo.

Nuo miekat ja tekniset laitteet eivät minua oikein kiinnosta. Käytin tuon ajan Lahden hienossa kirjastossa  ja seurasin kaupungilla kisayleisön touhuja.

Aleksanterinkadun juhlavaloissa kuvasin kyyhkyn.

Lahtelaiset liikkeet ovat panostaneet kisojen aikana kivoihin näyteikkunoihin.

Suuren urheilujuhlan tunnelmaa kahviossakin.

Nyt en enää jaksaisi kisoja lähteä seuraamaan, en viihdy isossa väkijoukossa. Silloin ennen seurasimmekin kisoja sukset jalassa metsässä ja poika juoksi hiihtojen jälkeen Mäntyrannan perässä vihko kädessä nimmaria pyytämään. Aikansa kutakin, kiva muistella kuitenkin.

Tämä kuva onkin jo täältä satamasta. Yleensä tällä aluella liikutaan veneillä.😊

Ikkunakuva vakiovierailijasta, kolme peuraa oli liikkeellä tällä kerralla, vikkeliä olivat.

Lakritsi - sitruunakakkua hiihtolomalaisille.

Lunta sataa ja lomalaiset nukkuvat. Lupasin olla herättämättä, ensi viikolla taas on riennettävä kouluun.

 
Kakustani tuli taas tällainen "käsintehdyn" näköinen. Pitäisiköhän hankkia oikein kunnolliset koristeluvälineet? No, toivottavasti tämä maistuu.

Olisi kiva kertoa, että ihan itse keksin. Vaan kun en. Kakkuidea on Pullahiiren leivontanurkasta, siellä se on tosi kauniin näköinen. Oma versioni on muutettu gluteenittomaksi, noista lakuista en tiedä, kannattaa jättää ne terveemmälle nuorisolle.

Lisätty 26.02.2017
Anjalla on blogissaan arvonta https://anjareginanaitta.blogspot.fi/    

Kaunista katsottavaa.

Sattumalta osuimme ostoskeskukseen ihailemaan nuorten kaunista tanssia. Karismassa tanssivat Kannaksen lukiolaiset. Tavallisesti vanhojen tanssit on järjestetty kisahallissa, mutta nyt halli on varattu MM-kisojen käyttöön. Nuoret tanssivat ostoskeskuksissa.

Jokaiselle tytölle ei riittänyt poikaa pariksi. Hyvin sujui tanssi tyttöpariltakin.

Kauniita tyttöjä upeissa kampauksissa ja prinsessapuvuissa.

Sanotaan, että puku tekee miehen. Näitä nuoria oli ilo katsella, niin ryhdikkäitä ja tosissaan pojatkin hoitivat vaikeat kuviot.

Päivä prinsessana on varmaankin nuorelle tytölle ikimuistoinen kokemus.

Tarvitsin uuden uimahatun. Sen löytäminen ei ollutkaan ihan helppo nakki, niitä tiukkoja vedenpitäviä myssyjä kyllä oli tarjolla, mutta ei sellaista mummoversiota. Uima-altaaseen ei ole menemistä ilman hattua kuivan tukan kanssa. Tukkaa taas ei kannata pestä jokaisella uintikerralla, käpyksi siinä menisivät kutrit.

Löysin sopivan myssyn, mutta neljää eri myyjähenkilöä siinä tarvittiin apuun ja viides vielä antoi ohjetta puhelimella. Kärkkäisellä voin käydä toistekin, niin hyvää asiakaspalvelua en ole saanut naismuistiin.

Nyt harmittaa kun en enää voi käydä avannossa uimassa, olisi löytynyt siihen tarkoitukseen sopiva soma hattu. Suomalaiset ovat kekseliästä kansaa, niin hienoja saunahattuja on nyt myynnissä. Jotain huopaa tuo materiaali on. En ole koskaan saunassa mitään hattua käyttänyt, ehkä olisi pitänyt? En ostanut saunahattua nytkään, mutta näitä voisi suositella kovista löylyistä nauttiville.

Ostin kuitenkin siemeniä ikkunalaudalla kasvatettaville yrteille. Versoja tekee jo mieli pitkän pimeän jälkeen.
Vesikrassia, hernettä ja auringonkukkaa on itämässä. Maltan tuskin odottaa niiden kasvua.

Taikaa Karismassa .

Wellamo-opiston taide- ja muotoilukoulu  TAIKA esittelee töitään Karismassa.

Eläinaiheita kuvina, myös keramiikkaa oli esillä, en ehtinyt kuvata kun piti lähteä katsomaan toisenlaista taikaa. Tanssin taikaa esittivät Kannaksen lukion vanhat, kuvia seuraavassa postauksessa.

"Jänis istui maassa torkkuen....". Jokaisella oppilaalla näyttäisi olevan oma näkemyksensä pupu-jussista. Tykkäsin näistä kuvista, tekisi mieli kokeilla itsekin. 😊

Tarkempaa tietoa.

Lopuksi vielä tosikertomus omasta pihasta. Jasmiinipensaassa ja ruokinta-automaatilla laskin 18 pikkuvarpusta, plus muutamia tinttejä. En ehtinyt laskea loppuun kun varpushaukka syöksyi jasmiinipensaaseen saaliin toivossa. Pensas on kuitenkin niin tiheä, että haukka siivet levällään putosi maahan. Ravisteli siinä hetken siipiään ja sulkiaan järjestykseen, jaksoi kuitenkin hypähtää vuorimännyn oksalle. Siellä se kökötti silmät ristissä ihmetellen tapahtunutta. Tokkeentui siitä kuitenkin aikanaan ja lähti taas lentoon. Kuvakulmassa on vähän toivomisen varaa, mutta eihän se haukka arvannut joutuvansa valokuvamalliksi.