Nimipäivä

 

Matkapäivän iltapäivällä väsytti niin ankarasti, herätyshän oli jo aamulla kolmelta. Siesta on hyvä keksintö.

Oli niin ihanaa pulahtaa lepuuttamaan lentomatkan turvottamia jalkoja lämpimään veteen.

Tilaakin oli runsaasti, allas oli yksin minun.
 

Pihan puita

 

Rannalle kävelemään heti kun jalat ovat taas kunnossa.
 

Rantatiellä nuoret neitoset taluttivat löytökoiria ja keräsivät rahaa koirien hoitokustannuksiin.
 

Muutama kolikko koirien hyvinvoinnin turvaamiseen.
 

Yritämme jonain launataina mennä tarhalle ulkoiluttamaan koiria. Tytöt antoivat numerot, johon voi ilmoittautua.
 

 

Rannalla oli muutakin toimintaa.
 

Valitsin tämän joulutähden nimipäiväkimpun tilalle.

Vihdoinkin nettiyhteys.

Tästä se alkoi, kulkurille eväitä Vantaan lentokentältä. On se kulkutauti vaan aika epeliä, matkaan  on päästävä vähintään kerran vuodessa.

Tämä näkymä on kuvattu parvekkeelta lauantaina.

Lisää kuvia ja vastaukset kommentteihinne laitan tuotapikaa.

Aamukampa / vuosikampa 2012 # 25

Vakiokohde on nyt päivän etuajassa, kun huomenna en ole täällä, enkä mahdollisesti pääse koneelle muutamaan päivään. Aamulla varhain pitäisi nousta siiville. Toivottavasti kiitotie saadaan auratuksi siihen mennessä.  :-)

Sää oli melko kauhea, mutta kahlasin kuitenkin lumessa ottamaan tämän kuvan, aura-auto ei ollut vielä käynyt. Ensimmäistä kertaa tällä laiturilla seisoessani ei tehnyt mieli pulahtaa veteen.

Rannassa oli jo vähän jäätä.
 

Johannalle kämmekät.
 

Nyt olemme jo siinä kohdassa vuoden kulkua, että Pian tallilla Öjassa valmistaudutaan jouluun. En ole koskaan aikaisemmin missään nähnyt näin kaunista tallia. Keväällä laitoin kuvia tallin kesäasusta.

Pia on antanut luvan näiden kuvien julkaisemiseen blogissani.
 

Näiden kauniiden tallitunnelmien mukana toivotan kaikille mukavaa pikkujoulua ja innokasta joulun odotusta.

Kiitos, Pia, kauniista kuvistasi. Terveiset koko perheellesi ja Hyvää Joulua.

Kirjainhaaste # 9 -RA

AvaRA näkymä.

Täällä toisten -RA kuvia.

Tervetuloa lukijaksi Oranssin Punainen.

Tant Helmi

 Tulimme juuri Porvoosta. Kiertelimme vähän siellä sun täällä joulumyyjäisissä. Ihastelimme ihmisten luovuutta ja ahkeruutta. Myytävinä olivat sukat, lapaset, keramiikat, joulukoristeet ym. Ei tällä kerralla kuitenkaan ostettu mitään.

Vielä ei oikein joulun tunnelmaan päästy, sääkään ei  jouluiselta tuntunut.

Taatan teki jo mieli kahvia, suunnistimme Cafe Helmeen.

Aloitimme kahvitteluhetken riisipuurolla, kuten tant Helmi oven suussa suositteli.

Puuro maistui autuaallisen hyvältä.

Siitä johtuikin mieleeni yhdet pikkujoulut työssäoloajalta. Se oli niitä hyviä aikoja jolloin firmoilla vielä oli varaa kustantaa henkilökunnalleen pikkujoulujuhlat.

Eräs johtajista piti tervetulopuhetta. Asiaankuuluvasti hän ensin kiitteli meitä alamaisiaan hyvästä työstä ja lopuksi vielä kertoi pienen tarinan.

 " Eräässä joulujuhlassa juontaja kyseli juhlakansalta, mikä heidän mielestään on parasta joulussa. Eniten kannatusta saivat joululahjat, yhdessäolo, nukkuminen, joulupukki, kuusi ja kynttilät, valo ja tontut.  Mitä vielä kyseli juhlan puhemies. Salissa oli hiljaista.

Nyt minä huomaan, että kukaan teistä ei ole koskaan saanut maistaa  hyvää RIISIPUUROA."

Tästä linkistä voi katsoa rusinasopan ja puuron reseptit.

Kirjainhaaste # 8 -TI

 AsetTI

Täällä toisten -TI kuvia.

Aamukampa / vuosikampa 2012 # 24

Eilen oli vakiopaikalla taas yhtä harmaata.

Aurinkokin sentään paistoi eräänä aamuna.

Aamulla kuvasin uimakaveria vedessä. Vähän tuli epätarkka kuva, mutta parempaakaan ei ole.

Marraskuinen metsä täällä etelässä. Kerran on lunta tullut, mutta kaikki on jo sulanut.
Klikkaa kuvia isommiksi.

 

Tässä olisi välineitä menninkäisten torvisoittokunnalle.

Uimakaverit poikkesivat polulta etsimään suppilovahveroita kuvattavaksi.



Löytyihän näitä vielä, mutta eivät enää olleet aivan edustus kunnossa.

 

 

 

Metsä on tänä syksynä kovin märkä, jatkuvasti on satanut.

Vielä keväällä tällä paikalla kasvoi metsä, sitten tulivat metsurit ja kallionräjäyttäjät. Taloja on pitkin kesää noussut kuin sieniä sateella. Aamulla kun seisoin tässä risteyksessä odottamassa talotehtaan auton ohiajoa, niin seuraavana aamuna olikin taas uusi talo pystyssä.

Kesä on mennyt kauniita ilmoja odotellessa ja jalkavaivoja potiessa. Keväällä murtunut nilkka on jo kunnossa, mutta se terve jalka, joka joutui kannattelemaan yksin ylipainoista mummelia on nyt loppukesän ja syksyn kuluessa ilmoittanut vastalauseensa liikataakasta. Vaivaisenluu on äitynyt kamalan kipeäksi.  Odottelen nyt, että kasvattaako se sellaista ulkonevaa pattia varpaan tyveen. Että voikin niin pieni alue jalkaterässä aiheuttaa sellaista kipua. Ei tee mieli yhtään kävellä, mutta pakkohan tuolta rannasta on aina kotiin lampsia, sattui tai ei.
 Kotiinkaan ei passaa jäädä makoilemaan, tänne sitä äkkiä jämähtäisi lopullisesti.

Onni on ettei vielä ole ollut liukkaita kelejä ja metsä on kaunis kaikkina vuodenaikoina.

Rauni, tervetuloa lukijaksi.