Eilinen ilta tuon tunisialaisen virkkauksen opiskelussa meni, tekniikassa on vielä hiomista. Nyt pitäisi vielä onnistua koukkuamaan toinenkin lapanen.
Mukavaa vaihtelua tuon koukkuaminen on, mutta ainakin näin aluksi tuntuu hitaalta. Tuli mieleen monta kertaa, että kutoen olisi jo valmista.
Netistä löytyy selkeitä ohjeita ja malleja olisi pilvin pimein. Hyvältä tuntuu sekin havainto, että vielä näin vanhanakin voi oppia jotain uutta.
Tuo tilaamani koukku on liian pitkä lapasen tekoon, lyhyempi olisi näppärämpi. Pipojen tai muiden vaatteiden virkkaamiseen tuo pitkä on hyvä, taas on asiaa koukkukauppaan.
Tänään julkaistiin uusi ruutu Kalevala peittoonkin, jätän sen hautumaan ensi viikolle. Kolme kirjaa odottaa lukijaa, aloitan viikonlopun lukien ja retkeillen. Aurinko paistaa.
