maanantai 2. huhtikuuta 2018

Sirokolle lämmöllä.



Viime viikolla sain suruviestin ystävältä, hän kertoi yhteisen blogiystävämme menehtymisestä. Olen ollut surullinen ja samalla kiitollinen siitä, että niin hienon blogiystävän tekstejä olen saanut lukea. Ajatuksia on tullut paljon elämän rajallisuudesta, pysähdyttäviä.

Tämä blogien maailma on hämmästyttävä, ystävystymme meille ensin vieraiden ihmisten kanssa. Elämme kukin omaa elämäämme, olemme eri ikäisiä ja elämäntilanteemme ovat moninaisia. Meillä on kuitenkin langaton yhteys, huolestumme jos uusia postauksia ei ilmesty kaverin blogiin. Ilahdumme hyvistä uutisista tai kauniista valokuvista.

Sirokko oli minulle tärkeä, miksi en useammin sitä hänelle kertonut. Kävin lukemassa, mutta kommentti jäi monta kertaa laittamatta.

En koskaan tavannut Sirokkoa tässä elämässä, en tiedä edes hänen nimeään. Olen vaan ihastellut hänen tekstejään, ne valloittivat. Sirokon tarinoita  on ollut hauska lukea, hänen huumorinsa on älykästä ja nokkelaa, ei koskaan pahansuopaista. Hän on kertonut niin kunnioittavasti iäkkäästä anopistaan, " mösjööstä" ja komeista vahtikoirista, unohtamatta persikkapuuta. Sirokolla oli myös taito kuvata kaunista syntymämaataan kesäisillä lomamatkoillaan, hän löysi aina jotain kiinnostavaa.

Sirokko on rikastuttanut tarinoillaan elämääni. Ilman hänen blogiaan tietäisin Algeriasta tuskin mitään. Olen saanut nauttia lahjakkaan ihmisen kirjoituksista. Hän jätti bittimaailmaan miellyttävän jäljen.

Kiitollisena jätän jäähyväiset Sirokolle ja osanottoni suruun hänen omaisilleen.


4 kommenttia:

  1. Voih...minäkin luin Sirokkon blogia.
    Olen hyvilläni, että sain tietää tästä surullisesta asiasta täältä blogistasi♥

    VastaaPoista
  2. Voi miten ikävää, en ole tästä kuullutkaan. Minäkin kuuluin Sirokon blogin lukijoihin. Hänen blogissaan oli aina mielenkiintoista käydä.

    VastaaPoista
  3. Jopas on ikävä uutinen. Minäkin olin Sirokon lukija.

    VastaaPoista
  4. Kiitos sinulle, kun näin sain minäkin tietooni suru-uutisen. Meitä yhdisti Sirokon kanssa rakkaus luontoon. Hänen Kukasta kukkaan-blogistaan kävin monta kertaa tarkistamassa kasvien nimiä, niin tulen vastakin tekemään. Muistelemme kaikki häntä lämmöllä, luonnon ystävänä.

    VastaaPoista