lauantai 20. toukokuuta 2017

Vihdoinkin kesä, + 26,5 astetta eilen.


Se nyt vaan on niin, että näitä samoja kukkia kuvataan vuodesta toiseen. Kevät on ollut kylmä, lunta ja räntää on satanut. Nyt kun aurinko vihdoinkin on voittanut kukat suorastaan räjähtivät loistamaan kaikki samaan aikaan.






Pelkäsin bellisten hävinneen tältä tontilta kokonaan kun viime keväänä kukintaa ei näkynyt. Onneksi taas saadaan nauttia näistä suloisista kevään kukkijoista.






Muutama orvokki on selvinnyt talven yli kukkapenkin reunassa. Yllättivät minut iloisesti.


Neitoperhokin jo on hereillä. Mökillä nähtiin eilen paljon perhosia. Kuvaamaan en ehtinyt kun oli paljon tekemistä kukkapenkkien kanssa.

Nostettiin ruohosipulit kaikki ylös ja perkasin mättäistä ylimääräiset rikkaruohot pois. Harmillisia löytöjäkin tein. Punatakkinen liljakukko oli viettänyt talvea tiheässä ruohosipulimättäässä. Komea oli punainen takki, mutta entinen on kukko nyt.

Täällä kotopihalla lehtokotilotkin ovat jo heränneet. Turhaan elättelin toivetta niiden nilviäisten talvellisesta tuhosta kun lunta oli vähän ja muutamia kovia pakkasiakin koettiin.  Onneksi pakkanen on jotain tuhoa kotilopopulaan saanut aikaiseksi kun tyhjiä kuoria löytyy normaalia enemmän.



Keltaiset vuokot jouduin suojaamaan verkolla, olisi kiva saada siemeniä kun taimia on vielä niin vähän. Meillä peurat syövät melkein kaikki kukat keväällä. Nyt peurat ovat muuttaneet jo metsiin kun  sieltäkin löytyy jo ruohoa.


Rentukka


Rantasipi.



Viime viikolla lammikko oli vielä jäässä, mutta nyt kuhisee jo elämää. Ihmeteltiin näitä linssin näköisiä papuja lammikon reunalla. Taitavat kuitenkin olla keltaisen iriksen siemeniä. Joku elollinen on raahannut kukkapenkistä kokonaisen siemenkodan lammikon rantaan. Katsotaan mitä näistä tulee.


Kirjosieppo lensi ikkunaan kärpästä jahdatessaan. Onneksi tällä kerralla selvittiin näin hyvin. Pieni lepotauko männynoksalla ja taas lennettiin.


Valmistelin näitä kuvia jo eilen illalla postauskuntoon, mutta mitään tekstiä en saanut syntymään. Tein sitten niin kuin neuvotaan. Nukutaan yön yli ja annetaan alitajunnan hoitaa hommat. Nyt kävi kuitenkin niin, että ulkona vietetyn päivän jälkeen alitajuntakin nukkui niin hyvin, että mitään kirkasta älynväläystä ei tapahtunut. Näillä mennään. Nautitaan ihanasta keväästä.

12 kommenttia:

  1. Kyllä olikin kesäinen päivä eilen, nyt taas kylmä pohjoinen tuuli hillitsee lämmön tunnetta' Paljon on kukat edellä meidän kukinnoista, tää Suomenselkä ei kyllä ole kukkien kannalta mikään ihannepaikka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on vielä tänäänkin ollut kesäisen lämmintä.

      Poista
  2. Oi, kylläpä siellä jo kukkii runsaasti! Kevätesikot ovat meilläkin kukassa, mutta eipä juuri vielä muuta. Pieniä silmuja ja taimia jo toki kurkistaa kukkapenkistä ja jos lämpöä riittää, kasvuakin tapahtuu.
    Ihanaa, keväistä viikonvaihdetta Sinulle! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Piipe.
      Luonto suorastaan heräsi yhden päivän aikana. Nyt jo hiirenkorvat vihertävät puut ja pensaat.

      Poista
  3. Upeita kevätkukkia ja niin ovat kuvatkin!

    Noita lehtokotiloita alkaa, pahus vie, ilmestyä. Minäkin oletin niiden kuoleen noilla kovilla yöpakkasilla..

    Hyvää keväistä viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä noille kotiloille mitään mahda, keräily vaan jatkuu.

      Ihana kevät vihdoinkin täällä.

      Poista
  4. Olen niin iloinen siitä että olette vihdoinkin saaneet kesäisiä päiviä,kaiken sen lumen jälkeen:)
    Upeita kuvia taas Unelma:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lämmintä oli eilen, helleraja rikottiin. Kylmän kevään jälkeen kukaan ei kuumuutta valittanut.

      Kiitos kommentistasi.

      Poista
  5. Sulla on kesäpäivä ja puutarhasi kukkii noin upeasti.
    Kevätkaihonkukkia kaipaan minäkin. Ne olivat minulle rakkaita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne kevään ensimmäiset sykähdyttävät eniten. Pitkän pimeän talven jälkeen osaa antaa arvoa valolle ja vehreydelle.

      Poista
  6. Känerieskoja! Tiedän vieläkin Luvialla paikan, jossa niitä kasvaa villinä.

    Kirjosieppo ihanuus, puutarhurin paras apulainen. Meillä uros/koiras, yrittää nyt saada kahta naistaan asumaan lintypönttökerrostaloomme. Kyllä on vietetty hauskoja hetkiä, kun naarat eivät näin likiasumisesta perustaisi.

    Kauniita esikoita!

    ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita käenrieskoja täällä kasvaa yllättävissä paikoissa, nurmikolla, puiden ja pensaiden alla.

      Meilläkin on mökillä kolmikerrospönttö, ainakin kahdessa kerroksessa on asukkaat. Ensimmäisenä kesänä se uusi pönttö ei kelvannut kenellekään.

      Poista