Aurinkoinen suvipäivä.

 Ensimmäiset idänunikot avautuivat.

 

Näitä unikkoja tulikin nyt niin paljon kuvattua, että postauksen nimeksi sopisi paremmin Unikot.

 

Sinistä runsautta.

Tämä taitaa olla ruskolilja.

Muutamasuuri punainen kukka valaisee koko pienen puutarhan. Tämä lämmin kesäkuu on nyt saanut kukat rehoittamaan valtoimenaan.  Suihkulähdekin nuijapäineen on jo melkein kukkien peitossa.

Uskomaton taideteos on tuo unikko. En yhtään ihmettele,että Maija Isola joskus aikoinaan inspiroitui Unikko-kankaan suunnittelemaan. Tuskin hän silloin arvasi, että kankaasta tuli varsinainen tavaramerkki Marimekolle. Harmillista, että Marimekkoa nyt ravistelee kiusallinen kopiointiskandaali.

 

 

Siperian kurjenmiekka. Tuo edellinen on vaaleampi ja matalakasvuisempi.

 

Rehevän pihan halusin ja sen olen saanut. Täällä kukat saavat vapaasti kasvaa, näin ajattelin ensin. Nyt on ollut pakko näyttää myös lapiota. Kukantaimia on jo riittänyt jakoonkin uusiin pihoihin. Millään ei raaskisi kompostiin ylimääräisiä kyyditä.

Valkoinen on kaunista akileijassakin.

Ruusuorapihlaja

Rönsyleimua ja lemmikkejä

Rentoakankaali, tämän taimen ostin puutarhalta ihan tuon kukan hauskan nimen takia. Rennosti tuo tuntuu itselleen tilaa valoittavan, ei mitään "anteeksi että olen olemassa" tyyliä.