tiistai 18. kesäkuuta 2013

Ahomansikka jo kaunistaa pientareita.



Onneksi otin kameran mukaani aamulla uintireissulle.


Otin vain kuvia, lapsoset saavat kerätä makoisat marjat.


Ahomansikan tuoksu on jäänyt lähtemättömästi mieleen lapsuudesta.
 
 
 


Nyt ollaankin jo kotipihalla. Ruusuihin on tullut kirvoja, hämähäkki asettelee verkkojaan. Ehkä nyt kirvat pysyvät kurissa.


Jaloangervon kukassa hääräili tämä kaunis koppiainen.


Rannassa tapasin ystävän, ehdimme vaihtaa muutaman sanan. Kohtaamisesta jäi hyvä mieli.

*

Asiasta kolmanteen.  Viimeaikoina on paljon kirjoiteltu aikuisiän diabeteksesta, sen lisääntymisestä ollaan huolissaan ja ihmisiä lääkitään runsaasti. Luin muutama päivä sitten artikkelin jostakin Englannissa tehdystä tutkimuksesta. Sen mukaan halpa keino kakkostyypin diabeteksen ehkäisemiseksi olisi vähintäin viidentoista minuutin kävely ruokailun jälkeen.

Meillä suomalaisillahan on perinteisesti ollut tapana ottaa ruokailun jälkeen "ruokaperäiset". Se pieni lepohetki onkin varmasti tarpeen raskasta työtä tekeville, mutta me muut saisimmekin sohvan sijaan suunnata askeleemme ulos.

Etsin vielä lukemaani artikkelia, mutta en sitä löytänyt. Siellä kommenttiosiossa mieshenkilö muisti joskus lukeneensa vanhan kiinalaisen viisauden "tuhat askelta aterian jälkeen". Minäkin eilen päätin noudattaa tuota viisautta, kun sukurasitteena on tuo kakkosdiabetes. Kuinkas sitten kävikään? Alkoi kaatosade jo aterian aikana. :(   Aloitan siis tänään, aurinko paistaa.  :-)
Posted by Picasa

8 kommenttia:

  1. Onpa siellä jo paljon kypsiä ahomansikoita!
    Heti syötyä ei oikein jaksa / kehtaa lähteä, mutta jos syö vähemmän, jaksaa paremmin!

    Hyvää juhannusviikkoa, Unelma, ja kiitos postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aili-mummo, sinäpä sen sanoit, "syö vähemmän". Olisipa hienoa, jos pystyisi annoskokoa vähän pienentämään. :-)

      Hyvää juhannusta!

      Poista
  2. Aho_tai metsämansikat on niin kauniita. ja mikä maku!
    Onkohan tuo diabetes myös vähän perinnöllinenkin, kun miehen suvussa sitä oli ja myös miehelläni, mutta, luojan kiitos, ei minulla vaikka ainakin samaa ruokaa syötiin ja yhdessä liikuttiin. Omassa suvussani en tiedä sitä kenelläkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostakin on sellainen kuva jäänyt, että taipumus diabetekseen kulkisi suvussa. Todellista tietoa minulla ei ole.

      Poista
  3. Nyt jo ahomansikoita,noin aikaisin! Toivottavasti minäkin löydän niitä kun tulen Suomeen.
    Ahomansikat ovat kaikkein parhaimpia mansikoita:)
    Hyvä neuvo tuo aterian jälkeen kävely:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näyttää marjasato hyvältä tuolla metsässä, vadelmakin kukkii erityisen runsaasti.

      Poista
  4. Kyllä on niin hyvän makuisia noi ahomansikat ja lapsuus niistä aina tulee mieleeni.
    Mutta hyvää Juhannusta sulle jo nyt, sillä jään pikkaselle tauolle.
    Käyn silti kurkkimassa teitä ana välillä.
    Hyvää kesää!

    VastaaPoista
  5. Tuo on hyvä vinkki. Otan sen käyttöön heti Juhannuksen jälkeen.

    VastaaPoista