Tämän amarylliksen piti kukkia jo jouluna, mutta eilen se avasi ensimmäisen ihanan kukkansa. Luulin sipulin jo kuolleen ja suunnittelin kukan heittämistä kompostiin. Huomasin kukassa kuitenkin pienen nupunalun ja vaihdoin uuden mullan ja vähän "rakkautta ja Substraalia". Nyt tämä loistava kukka ilahduttaa päiväämme. Varresta tuli melkein metrin mittainen. Joudun ehkä katkaisemaan kukan maljakkoon.
Eilen tarvitsin juuri tämän kukan päivääni piristämään. Puhdasta valkoisuutta.
Eiliseen kuului myös Helsingin matka. Sain peruutuspaikan aivan ihanalle silmälääkärille. Koskaan aikaisemmin ei silmiäni ole tarkastettu näin perusteellisesti.
Oikean silmäni näkökykyä ei saada laseilla korjattua, koska siinä on arpikudosta. Silmän verkkokalvoon tuli reikä muutama vuosi sitten ja sitä paikattiin laserilla. Arpikudos ehkä joudutaan silottamaan leikkauksella myöhemmin.
Nyt sain tietää senkin, että silmässäkin voi olla hilsettä, silmän linssin hilseily eli eksfoliaatio, aivan uusi tuttavuus. Voi sentäs. Tippoja joudun laittamaan aamuin illoin. Ensimmäiset laittamani tipat valuivat pitkin poskea. Taata olisi auttanut, mutta halusin kuitenkin itse harjoitella. On pärjättävä omatoimisesti. Tämän aamun tipat jo osuivatkin oikeaan osoitteeseen. Vanhuus ei tule yksin. :(
Ne tipat auttavat luultavasti myös hieman kohonneeseen silmänpaineeseen. Toisessa silmässä oli 12 ja toisessa 17 (vaarallista jos yli 50 mmHg:n normaalista 10-21 mmHg:stä).
Kotiläksyäkin tuli, kerran kuukaudessa joudun tarkistamaan tämän kuvion. Terve silmä näkee tämän kuvion ruudut suorina. Oikea silmäni näkee ruudut vinoina, johtuu siitä arpikudoksesta. Jos kuvio muuttuu erilaiseksi on mentävä heti lääkäriin. Vasen silmä näkee ruudut normaaleina.
Tätä pistettä on nyt muistettava tarkkailla kerran kuukaudessa.
Taas sain kokea sen, että minusta pidetään huolta "Korkeimmalta taholta". Ei ollut sattumaa, että onnistuin saamaan ajan juuri tältä tunnolliselta lääkäriltä. Hän ei kuulemani mukaan ole enää ottanut uusia potilaita, mutta juuri silloin, kun me netissä aikoja varasimme, joku oli peruuttanut oman aikansa ja minä sain sen. Uskon, että tämän "johdatuksen" ansiosta saan vielä säilyttää näköni mahdollisimman pitkään.
Elämämme on korkeimman kädessä, sen sain kokea melkoisena ihmeenä jo silloin, kun sairastuin munuaissyöpään. En ole blogiini sitä tarinaa vielä muistiin merkinnyt, mutta uskon, että siihenkin olen jo kypsynyt.
Niin usein olen elämässäni kokenut Jumalan huolenpitoa, että nyt olen jo turvallisella mielellä, tapahtuu mitä tapahtuukin, niin otan sen levollisin mielin vastaan.

Upean kukan on amarylliksesi putkauttanut. Ikä tuo mukanaan kaikenlaista. Minulle kasvaa harmaakaihi molempiin silmiin. Ennusteen mukaan vuoden kuluttua ovat leikattaviksi "kypsyneet".
VastaaPoistaKukat opettavat optimismia.
VastaaPoistaFamu falsetissa, näinhän se on. Ikävä oli lukea tuosta harmaakaihistasi. Onneksi sekin vaiva nykyaan osataan hoitaa.
VastaaPoistaAnna Amnell, kiitos kommentistasi.
Hyvä, että pääsit kunnon lääkärin luokse. Kurjaa muuten kyllä tuollaiset ongelmat silmien kanssa.
VastaaPoistaKukista saa voimaa.
Kyllä onkin kauniit kukat. Minä niin tykkään valkeista kukista. Hienoa, että asiasi ovat oorlingissa. Se on kyllä aika kauheeta, jos ei näe. Tietysti oli sairaus mikä vaan, niin se on kauheeta. Silloin onkin helppo olla kun yläkertaan on välit kunnossa.
VastaaPoistaIhana väri tuossa kukassa, amaryllis hieno vieläkin. Joku kait meitä varjelee ja antaa voimaa.
VastaaPoistaSusuPetal, ongelmaa on ollut jo jonkin aikaa, mutta sitä jotenkin tottuu vaikeuksiinsa, eikä tee mitään.
VastaaPoistaKukat ovat todellakin voimakkaita vaikuttajia.
Amalia, sairaudet ovat minua lähentäneet yläkertaan, niinkuin sanoit.
Hannele mummu, valkoinen kukka on jotenkin niin ylhäinen. Uskon varjelukseen. Ilman uskoa olisi vaikea elää.
Lohdullista lukea uskostasi ja siitä saamastasi voimasta. Hieno kirjoitus kaikin puolin. Olet kokenut monenlaista ja saanut selviämisestä uskoa ja luottamusta. Voimia sinulle!
VastaaPoistaOlet niin innostunut käsitöistä, että aihe on jo levinnyt blogisi reunoillekin, hauskan näköistä :-)
Uuna, tämä reunus osui sattumalta silmiini. Laitoin sen tänne ihan vaan noiden virkattujen kukkien takia. Vaihdan pian taas hillitymmät verhot, ne sopivat paremmin blogiini kuvieni kanssa.
VastaaPoistaUuna, sinä löydät aina oikeat sanat. Kiitos.
Kaunis kertomus kaikesta hyvästä. Uskon myös, että kaikella on tarkoituksensa.
VastaaPoistaPäivä kerrallaan se riittää.
VastaaPoistaÄlä katso taaksesi ja sure mennyttä,
sillä se ei palaa.
Älä murehdi huomisesta,
sillä sen aika ei ole vielä.
Tee juuri tästä hetkestä
elämisen ja muistamisen arvoinen.
Voimia ja uskoa!
Kauniit kukat tulivat juuri oikealla hetkellä sun päivääsi.
VastaaPoistaMekin miehen kanssa tutkittiin näkömme sun ruudukon avulla, kummallakin oli sellaset, kuin pitikin, ei mennyt kieroon eikä väärään.
Hieno asia, että pääsit sille lääkärille, m ikä oli asiallaan hyvä.
Ja uskon myös, että kaikkeen täällä on Korkeimman johdatus.
Mun mielestäni se on ihana asia, kun ihminen löytää uskossa turvan ja vahvuuden, lohdutuksen ja ilon!
Mutta sulla on täällä hienot virkatut verhotkin oikein,itekkö nekin virkkasit?Hi.
Sitä tarinaa odotellessa... Et olisi kiinnostunut lähtemään sinne munuaissyöpäverkoston tapaamiseen Tampereelle?
VastaaPoistaValkoinen amaryllis ja orkideat tuo mieleeni viime kevään uneni ja voimakkaan kokemukseni leikkauksen jälkeen. Olin nähnyt unta tulevaisuudesta, viesti oli: tulevaisuuteni väri on valkoinen, ja muistin uneni samalla hetkellä kun astuin olohuoneeseen, jossa minua tervehti tuore valkoinen vastapuhjennut orkiedeankukka! Korkeamman toahon viestiä sekin. Ei mustaa vaan valkoista!
Kaikella on oma kohtalonsa ja aikansa. Sinun oli tarkoitus parantua munuaissyövästä.
VastaaPoistaIkävältä kuulosti myös silmänsairautesi, mutta hyvin silmiäsi hoidetaan.
omat silmäni tarvitsevat ennen pitkää kaihileikkauksen, sain semmoiset ohjeet, kun vuosi sitten olin Tallinnassa silmälääkärillä noin vain ex tempore.
Kukkaset ovat kauniita piristäjiä!
Zilga, olisi varmaan vaikeaa elää ilman uskoa.
VastaaPoistaEila, kiitos kauniista runosta, se kosketti minua.
Harakka, kiitos.
Onneksi teillä on silmät kunnossa.
Verhoja en itse virkannut, taitavat olla espanjalaiset. ;)
Leen@, katselin sitä ilmoitusta, mutta olin jo valitettavasti sen viikonlopun varannut muuhun tarkoitukseen.
Ihanan unet olet nähnyt. Luotetaan vaan siihen tulevaisuuten turvallisin mielin.
aimarii, näin minäkin sen uskon. En vaan tiedä olenko onnistunut täyttämään sen tehtävän, jonka olen jatkoajalleni saanut.
Onneksi nykyään kaihileikkaukset auttavat. Jonoon on vaan mentävä ajoissa. Isänikin joutui odottamaan liian kauan, jono lyheni, kun isäni nukkui pois.
Hienoa että pääsit hyvään hoitoon, silmistä kannattaa pitää huolta. Tippapullon kanssa täälläkin elellään, kyllä siihen tottuu, kunhan vaan saa pitää näkönsä loppuun asti. Alempana oleva Päivän sana sopikin tähän yhteyteen oikein hyvin.
VastaaPoistaSirokko, ahaa, me siis olemme "tippaiitoja" molemmat. :)
VastaaPoistaJoskus tuo päivänsana sopii niin täydellisesti.
Hyvä oli katsellä noita viivoja. Vielä ne olivat oikein. Muutama vuosi sitten minulle tuli toiseen silmään suurehko lasiaisen samentuma, jota tietysti pelästyin. Ei onneksi ollut vaaraa. Olen oppinut katsomaan silläkin silmällä. JOskus pitää vähän kääntää suuntaa, että se musta heilahtaisi parempaan suuntaan.
VastaaPoistaSamanlaiset ohjeet sain kuin sinäkin, mutta en tuollaista valmista ruudukkoa. Suorat viivat eivät vain saa muuttua käyriksi...
Kiitollisuutta tästä päivästä ja tämän päivän näkökyvystä kyllä opin.
mm, jokainen päivä on arvokas ja kiitollinen olen minäkin tästä näkökyvystä.
VastaaPoista