Enni Id

Enni Id uutisia täällä.
 
Lisää kuvia Ennin taiteellisesta mökistä täällä.

Maaliskuu

 Näin se kevät on jo edistynyt.  Pihalla kotona kukkivat lumikellot, kuva alkuviikolta.

 Tänään on paistanut aurinko, on niin kevään tuntua ilmassa. Olemme taas täällä mökkipitäjässä. Lähdimme retkelle satamaan.

 Siellä se kauniisti lentää ja tekee silmukoita.

 Vähän huijasin tuolla edellisellä kuvalla.  Totuus on tässä. Nuorukaiset lennättelivät jäällä koneitaan. Kivoja poikia, taatakin oikein innostui seuraamaan poikien touhuja, innokkaasti he taatalle koneita esittelivätkin. Tuntuu varmaan kivalta kun joku on kiinnostunut.

 Välillä oli lataustauko. Hieno harrastus pojilla, ehkä vähän kalliskin.

 Elbatar odottelee jo jäiden sulamista ja kevään etenemistä. Pian päästään matkaan.

 Jäällä ei ole lunta, olisi ihanaa kiitää tuolla luistimet jalassa. Lennokkipojat olivat eilen luistelleet saareen asti. Venelaituri tuntui loputtoman pitkältä.

 
Ihailin tätä poijurivistöä,  kesällä on tultava katsomaan tänne veneitä.

Ihanaa, kun ei tarvitse palella kovassa pakkasessa ja valoakin on jo runsaasti. Nyt kello on kohta kuusi illalla, kaunis iltarusko huomisellekin aurinkoista päivää.

Ensimmäinen keväkuukausi on alkanut.

Mihin se talvi katosi?

Kevätesikot ovat tulleet kauppoihin piristämään sateista ja sumuista helmikuuta. 

Lauantaina saimme ystäviä vieraaksemme. Kiitos kun jaksoitte kiertää meidän kautta kotimatkallanne. Tervetuloa taas uudelleen.

 

 Kulkuvälineetkin ovat jo vaihtuneet keliolosuhteisiin sopiviksi.  :-) Lenkkikaveri istuu odottamassa.

 Alikulkutunneli jalankulkijoille on näin värikäs. Onkohan kyseessä kannanotto päivän puheenaiheeseen.

Tällä kerralla sorsat saivat pullatuliaisia.

Perjantaina tuli viesti Instrusta, silmälasit ovat valmiina odottamassa.  Tuskin maltan odottaa huomista.  Olen niin monia kuukausia odottanut ja sählännyt tuon suurennuslasin kanssa.

Meillä kukkii pihalla lumikellot, käyn huomenna ottamassa kuvia uusien silmälasien kanssa.

Vastaava tapaus.

 Sumuisena helmikuun sunnuntaina teki mieli kaivella esille kesäisiä oman pihan kuvia.

Jostain kumman syystä juolahti mieleeni eräs pikkuinen juttu työssäoloajoilta. Se tapahtui siihen aikaan kun työnantajilla vielä oli varoja palkata luennoitsijoita esitelmöimään työssä viihtymisestä, hengen nostattamisesta ja  ym. hienoista sen ajan trendeistä.

Luennon pitäjä kertoi tarinaa henkilöstä, joka oli ansaitusti saanut uuden nimen Vastaava tapaus. Tätä nimeä ei tietenkään käytetty asianomaisen läsnä ollessa. Vastaava tapaus oli jatkuvasti viittaamassa ja pyytämässä sanavuoroa luennon aikana. Puheenpitäjältä meni konseptit sekaisin, kun hänet jatkuvasti keskeytettiin vastaavalla tapauksella. Tuo Vastaava tapaus en tietenkään ollut minä, eikä kukaan meidän talossa. Tuskin olisin uskaltanut vastata, jos olisi jotain kysytty. Homma eteni niin vaikeaksi, että työtoverit toivoivat Vastaavalle tapaukselle työestettä seuraavalle hengen nostatusluennolle.

Miksi tämä juttu juuri nyt tuli mieleeni? Minäpä kerron. Nykyään en enää istu missään hienoissa luentosaleissa kuuntelemassa korulauseita, mutta mitäs tuumitte tästä?

*Puhuja kertoo sappikivistään.
  -Juu, minullakin oli, ihan kamalaa.
*Kivulias tuo luupiikki..
  -Juu, minullakin oli ja molemmissa kantapäissä.
*Tennistä en enää pysty pelaamaan.
  -Juu, minullakin on  krooninen tuo tenniskyynärpääkipu, en tosin ole  tennistä pelannut ikuna, en.
*Lonkan nivelpussi on tulehtunut.
  -Juu, se on yhtä tuskaa, kortisoonia pistivät terveyskeskuksessa.
*Paise kurkussa.
  -Juu, minulta leikkasivat nielurisat ja siitä kaikki ongelmat alkoivatkin. Nyt onkin jo heitetty sairaalan roskikseen kaikki mahdolliset elimet, joita ei välttämättä elämässä tarvita.
*Nilkka murtunut.
  -Juu, minullakin neljä kertaa.
****
Nyt naurattaa, vaan eipä naurattanut siinä vaiheessa kun näitä on podettu ja tästä puuttuvat kaikki pahimmat. Kun on elänyt näin vanhaksi, niin nimeksi sopii Vastaava potilas. Näin se menee, vastaavaa tapausta ei tarvitse kaukaa hakea, muisteluretki omaan elämään riittää.

Kaikesta huolimatta, elämä kantaa ja suurennuslasilla näkee.

"Älä jätä ihmistä yksin"

Ystävänpäivänä Kampin ostokeskuksessa HELSINKIMISSIO järjesti kampanjan: "Älä jätä ihmistä yksin". Tapahtumalla haluttiin muistuttaa kaupunkilaisia monien vanhusten yksinäisyydestä.
Kamppiin oli rakennettu vapaehtoisten voimin pieniä "koteja", joissa yksinäinen vanhus istui unohdettuna. Kierrätyskeskus oli lainannut kalusteet.
Moni kiireinen ohikulkija pysähtyi, ehkä joku teki päätöksen käydä tapaamassa tuttua yksinäistä.

 

 Mökkipitäjän kirkko.

 Joki ei taida jäätyä kovillakaan pakkasilla.

Sieltä tullaan vauhdilla tutustumaan.

Eipä huomattu ottaa pullapussia mukaan.

 Mukava kävelylenkki joen maisemassa.

 

Tähän sitten ladyt parkkeerasivat menopelinsä ja kiiruhtivat nauttimaan kahvikupposet iloisesti rupatellen.

Nostalgiaa, omistaisipa vielä itsekin kunnon potkukelkan.

*

Silmien tilanne hyvä, uudet lukulasit tilattu, tulevat tämän kuun lopulla. Maltan tuskin odottaa.

Mainoskatko

Olen tehnyt hankintoja Positiivareiden puodista. Tilaus kävi kätevästi netin kautta. Nyt sujuu paitojen viikkaus kuin tipulin tanssi.  Paita vaan viikkarin päälle ja kolme taittoa, siisti homma. Hain kaapin kätköistä epämääräisen kokoisia paitakasoja. Kaikki ovat nyt nätisti ojennuksessa. Tuli paljon tilaakin hyllyihin.

Tehdessäni tilauksen ennen  ystävänpäivää, sain kaupantekijäisiksi myös pikkuviikkarin samaan hintaan. 

Tilasin myös nätin päivyrin ja ystävän vihkosia.  Päivyriin on mukava kirjata tärkeitä tapahtumia tai ihan muuten vaan hauskoja juttuja.

En oikein uskonut tuohon viikkarin mainokseen, mutta nyt olen iloinen, että tuo hankinta tuli tehtyä. Suosittelen Viikkaria, se on oikea hyvänmielen viikari.

Lisäys eiliseen tekstiin.   Viikattuani ison pinon paitoja huomasin, että olin asetellut paidat viikkariin väärin.  Olisi pitänyt asetella kaula-aukko viikkariin päin, selkäpuoli ylös. Siis päinvastoin kuin  kuvassa. Eihän tuo kaapissa mitään haittaa, mutta nyt ei näe kaula-aukon mallia ilman kulman nostoa. Olin niin innoissani tuosta kätevästä systeemistä, että järjenkäyttö unohtui.

Tästä se alkaa helmikuu.  Positiivarien puoti löytyy täältä.

Sitten asiasta kolmanteen.  Siirrytäänpä keittiön puolelle.

Pentti Oskari Kankaan perjantaireseptejä on nyt kerätty kansien väliin. Oskarin hauskoja juttuja on mukava lueskella vaikka ei kokkaus kiinnostasikaan.  Ruokaohjeet ovat helppoja ja terveellisiä, mitään krumeluureja Oskari ei harrasta. Lähes kaikki kirjan reseptit olen kokeillut ja mies on testannut makuja, itse en voi viljaa sisältäviä ruokia syödä. Minulle on jäänyt sitten kuvaaminen.

Pentti Oskarin kirjaa voi tilata täältä  Huomasin juuri linkkiä hakiessani, että tammikuun aikana tehdyt keittokirjatilaukset toimitetaan 0-postimaksulla. Kannattaa myös tutustua Herrankukkaron perjantaireseptiin täällä.