maanantai 5. tammikuuta 2026

Hyvää ja rauhallista vuotta 2026!


Tilasin Positiivareista kalenterin omien kuvieni kanssa. Valitsin vuoden 2019, sieltä poimin kuvan jokaiselle kuukaudelle.
 
En ihan tarkkaan osannut arvioida,  minkälaisella  leikkurilla painokone kuvani rajailee. Ihan tyytyväinen olen, vaikka tuo vadelma nyt vähän ylhäällä roikkuukin.

Veijo ja Leo lumitöissä v. 2019. Silloin lunta oli enemmän, nyt olen vasta kahdet lumityöt pihalla tehnyt.
Tämä kuva löytyi kesäkuulta 2019.
Tämä löytyi täältä 
 
** 
Kun oravat juoksevat edestakaisin tammesta lehmukseen kymmenen vuotta, niin tällaista jälkeä syntyy.
Alempana olevasta kuvasta näkee, että metsälehmuksen kuori on paljon kovempaa ja kestävämpää, pienet terävät varpaat eivät ole  saaneet oksia lehdettömiksi ja alas tippumaan.

Tänään oravat käyttävät seuraavaa ylempänä olevaa isoa oksaa tammenterhovarastoaan etsiessään.

Kuvat tässä postauksessa ovat huonoja, luonnonvalo ei ole suosinut kuvaajaa.

Ihmiset tekevät vuoden vaihtuessa kaikenlaisia lupauksia, henkilökohtaisesti en ole  muistini mukaan koskaan lupauksia tehnyt tai sitten ne ovat unohtuneet jo ennen loppiaista.

Tänä vuonna ajattelin kuitenkin yrittää elää elämää, enkä vain olla olemassa. Odotan mielenkiinnolla mitä vuosi 2026 tuo tullessaan.
 

6 kommenttia:

  1. Tuo on mukava tapa muistella mennyttä aikaa. Kauniilla kuvilla itseään ilhddduttaa. Olen joskus saanut lastenlapsilta ja omalta tyttäreltä tuollaisia kalentereita jossa pikkulapsia kuvissa. Niitä ei sitten vuoden lopussakaan raaski hövhävittää vaan ovat talessa yhäöä.

    Toivon kaikkeah yvää näihin talven pakkassiin kun pakkasherra nyt meitä muistaa. Jaksamista!

    VastaaPoista
  2. Kiitos, sinulle samoin. Olet tehnyt hyvän päätöksen tälle vuodelle. Jokainen päivä on uusi upea mahdollisuus, joka kannattaa elää niin täysillä, kuin kulloinkin kykenee. Omin kuvin painatetut kalenterit ovat kivoja. Yhtenä vuonna joudun tekemään itse tulosten koko kalenterin, kun ei muistettu tilata, eikä ostaa.
    Hyviä sinun kuvasi ovat. Tähän aikaan, kun aurinkoa ei ole, ei sitää kuviinkaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aimarii, kiitos.

      Olen ollut jotenkin lamautunut ja aikaansaamaton. Tämä kalenteripostauskin piti julkaista jo uudenvuodenaattona, en vaan saanut sitä tehdyksi, vaikka kalenteri tuli postin tuomana jo hyvissä ajoin.

      Pitäisi muistaa olla kiitollinen elämälle, sen antamista onnen ja ilon hetkistä, myös suru on elämää.

      Poista
  3. Hieno kalenteri.
    Halit täältä sinulle Unelma❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, kiitos kun kävit blogivierailulla. En ole enää jaksanut paljoakaan blogia päivittää. Joskus käyn lukemassa vanhoja juttuja.

      Poista

Kymmenen blogivuoden jälkeen jouduin ottamaan kommenttien valvonnan käyttöön.