Näitä kuvia riittää.

Taas voisi laulaa:"Katson autiota hiekkarantaa..." Ei kesä vielä ole mennyt, mutta koulut ovat alkaneet ja sadekin uhkaa. Rannalla auringonpalvojat eivät enää viihdy.

Halusin vaan tulla katsomaan tuttuja paikkoja. Edellisestä käynnistä onkin jo aikaa kulunut.

Tänne on tullut uusia rantakalusteita, oikeaa taidetta. Hieno idea ja kunniakas päätös upeille puille, kaikkea ei tarvitse klapeiksi pilkkoa.

Uskoisin materiaalin olevan peräisin Ruissalon ikivanhoista tuulen kaatamista tammista. Harmillista kun minun kuvani eivät tee oikeutta näille taideteoksille.

Kelpaisi tuossa istuskella kesällä ja seurailla lapsosten kesäleikkejä, kuin silloin ennen.

 Mustat pilvet lähestyvät, sadehan siitä tuli.

Tässä nyt tykitän sarjatulella näitä kesäkuvia blogiin. Tarkoitus olisi syyskuun aikana saada kaikki kuvat talteen. Ties koska se väsy ja velttous taas iskee, onneksi nyt ei enää ole helteitä tulossa.

Vilkaisin ikkunasta ulos. Kas, kettuhan siellä taas jolkkaa häntä suorana kirkolle päin.