tiistai 25. toukokuuta 2021

Voikukkapäivät.

Koskaan aikaisemmin en ole valmistanut voikukista hilloa tai marmeladia, nyt tein.


Hyvää siitä tuli ja makeaa, yksi teelusikallinen riittää paahtoleivälle.


Talven varalle keräsin kukkia pakastimeen, rasioihin ja minigrippusseihin. Talvella sitten kaikkein pimeimpänä aikana pudotetaan yksi kukka aamulla smoothieen, otetaan siitepölyt ja hunajat talteen.


Valuutin valmiista hilloliemestä melkein kaikki kukkien terälehdet pois. Ne päätyivät keksitaikinaan. Keksin päällä on voikukkahilloa.


Viime hetkellä ennen tölkitystä lisäsin kuumaan hilloon tuoreita keltaisia terälehtiä, ihan vaan ulkonäköä antamaan. Hilloon siis, omaan näkööni ei enää pysty vaikuttamaan superhillollakaan.😊


Olisin niin mielelläni solminut näistä päähäni kranssin, niinkuin silloin lapsosena, mutta en kehdannut.



 Voikukka on kokonaan syötävää. Juuresta saa kuivattamalla hyvää teetä. Lehtiä olen lisäillyt viherjauheeseen.

Hopi, hopi, kori käteen ja niitylle.

9 kommenttia:

  1. Aivan ihanan väristä tuli tuosta:) Onko siinä joku erityinen maku?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maku on mieto ja hieno. Lisäsin ohjeen mukaan sitruunaa, se vähän peittää voikukan makua. Jos vielä jaksaisin kerätä uuden erän voikukan terälehtiä, niin jättäisin sitruunan pois hillosta.

      Poista
  2. Wau, vaikuttaa herkulliselta! Ja kauniin näköistä se on myös!
    Olisit vaan tehnyt voikukkaseppeleen; ei sen käyttö ole kielletty iäkkäämpänäkään.
    Ihanaa alkavaa kesää Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, miksipä ei. Pitäisikö sittenkin kokeilla tuota voikukkaseppelettä, materiaalista nyt ei ole pulaa.

      Hyvää kesää sinnekin!

      Poista
  3. Oi kun herkullisen näköistä :) Ei muuta kun laita kukkaseppele päähän ja tanssi pitkin pihanurmikkoa. Minäkin kiipesin puuhun niinkuin lapsena, alastulo vain oli hieman vaikeaa, jouduin huutamaan poikaa apuun :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hyvän tuulen kommentistasi. :-) Tuota kukkakranssia voisikin vielä harkita. Nyt kun täällä yllytätte, puuhun en sentään uskaltaisi enää kiivetä.

      Hyvää kesää!

      Poista
  4. Oi, oi, miten hyvää tuo voikukkahillo on!!
    Aikaisin sinulla on jo voikukat keittokattilassa, täällä ei näy edes nuppuja. Tosin omassa pihassani ei kasva lainkaan voikukkia.
    Ystävällisen naapurin pihasta olen saanut kerätä voikukat hilloksi ja kuusenkerkät samaten.
    Muuten, minä kannustan myös tekemään voikukkakranssin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinäkin, aimariinini. Nyt se on solmittava, heti kun aurinko seuraavan kerran avaa voikukkien terälehdet. :-)

      Meilläkin oli mökkerön pihassa vain yhdessä kuusessa kunnon kerkät, aurinkoa nekin odottavat.

      Poista

Kymmenen blogivuoden jälkeen jouduin ottamaan kommenttien valvonnan käyttöön.