keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Heinäkuun kuvia


Ensimmäiset viikot uudessa kodissa ovat kuluneet kuin siivillä, hyvältä tuntuu.

Pihalta näkyy kirkon torni ja kellojen soitto sunnuntaiaamuisin antaa levollisen olon sydämeen. En ole vielä oppinut tunnistamaan kellojensoiton eri merkityksiä. On ehkä käytävä haastattelemassa suntiota. En tiedä sitäkään soitetaanko kelloja sähköisesti. No, kellojen ääni tuntuu juhlavalta, soitettiin niitä perinteisesti miesvoimin tai sähkön avulla. Kaikki selviää aikanaan.


 Ehdimme tänne näkemään pionien kukkimisen. Tillipioni oli jo kukintonsa pudottanut.


 Kesäiset viikonloput ovat täälläkin häiden aikaa. Joku onnellinen nuoripari sai ensimmäisen kyytinsä avioparina näin hulppealla kulkuvälineellä.


Asumme joen pitäjässä.  Talvella täällä käydessämme kuvasin tässä sillalla joella talvehtivia sorsia.


Vanha silta näyttäisi olevan satavuotias, betonissa näkyy vuosiluku 1914. Sillan molemmilla puolilla on myös penkit, ne näkyvät ulokkeina ajotiestä. Jalankulkijoille on erillinen uusi silta tämän vanhan vieressä.


 Kylällä oli sahtimarkkinat alkukuussa, väkeä oli tosi paljon. Sääkin suosi markkinaväkeä.


 Päivänkakkaroita ei voinut ajaa nurin nurmikolta, antaa kukkia vaan. Ehtii sen nurmikon myöhemminkin.


 Joella on monta ilmettä ja monenlaista nähtävää.


 Hiljaa virtaa joki suurelle järvelle.  On tyyntä ja rauhaisaa. Monena yönä olen herännyt kuuntelemaan ruisrääkkä rantapellolta.  Tulopäivänämme pihakoivussa lauloi satakieli, naapureilta kuulin, että sitä kuulee täällä hyvin harvoin.



 Vääksyssä vietettiin vanhojen autojen katselmusta.  Mekin saimme vieraaksemme tällaisen kaunottaren vuosimallia 1959.  Pääsimme laivarantaan koeajollekin, hyvin mahtui kyytiin kuusi ihmistä.


 Me "tytöt" hämmästelimme poikien vesiurheilua. En muista tuota häkkyrää rannassa ennen nähneenikään.



Osa veneistä on jäänyt satamaan lillumaan tai sitten ovat vierailijoiden veneitä. 


 Näitä kelloja on siis valkoisinakin.






 Tämä kuva on meidän "pihakuusesta", valtavan iso tuija.


Ketoneilikka on yksi lempikukkani näitä ja palavaarakkautta kasvoi mammani pihalla. Sota-aikana näitä siellä ihailin, niiden monet valkoisen ja punaisen erilaiset väriyhdistelmät hämmästyttivät.

Nyt on saatu nettikin toimimaan täällä uudessa paikassa. Nähtäväksi jää innostunko taas uudelleen päivittämään ruokablogiani ja tätä vanhaa.  Ensin pitäisi lähteä kierrokselle blogiystävien kuulumisia lueskelemaan.

Täällä kotona näyttää kaikki vielä olevan vaiheessa. Olemme nyt kauniita kesäpäiviä viettäneet enimmäkseen ulkona. Talvella sitten ehtii sisällä kaappeja järjestellä ja tauluja ripustella.

Nuorin lapsenlapsi on kylässä, nukkuu vielä, aamiainen on jäänyt väliin.  Lähdenkin tästä naputtelemasta uusien perunoiden keittopuuhiin. "Morjesta sanoi voi potaatille", oli meidän vaarin lempilause tähän aikaan kesästä. Vaari otti perunan haarukkaan ja lisäsi siihen ison nokareen voita päälle. Vaari ei piitannut Puskan teorioista ja eli yli yhdeksänkymmentä vuotta terveellistä elämää.

Onneksi meillä on valinnan vapaus.

KOrjataan ketoneilikka harjaneilikaksi.  Kiitos Anjalle tarkkaavaisuudesta.

20 kommenttia:

  1. Onpa mukava kuulla sinustakin pitkästä aikaa!
    Olin itse koko kevään työkiireiden takia niin harvakseltaan täällä blogimaailmassa, että vasta nyt huomaan, että olette muuttaneetkin!
    Kaikkea hyvää teille sinne uuteen kotiin!
    Jossain Hämeessäkö olette, kun sahtimarkkinoitakin pidetään? ;)
    Oikein mukavaa ja leppoisaa kesää sinulle ja taatalle!
    t. Marja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hämeessä ollaan, täällä lännen puolella.

      Poista
  2. Ihastuttavia kuvia! Onnea teille uuteen kotiin. Mahdatteko malttaa ensi talvena tulla ollenkaan Fuengirolaan? Minä olen kesän vietossa Tampereella ja syksyllä palaan taas Espanjaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enya, kiitos.
      Siinä todellakin saattaa käydä niin, että Espanjaan ei malteta lähteä.
      Mukavaa kesää sinne Tampereelle.

      Poista
  3. Hienoja kuvia, nyt jo latautuu kuvat näytölle. Eka kerralla ei onnistunut...

    Kiitos postauksesta, Unelma, ja oikein hyvää viikkoa sinulle! ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa jos kuvatkin näkyvät.

      Kiitos kommentistasi.

      Poista
  4. Ihana kun olet taas täällä! Kauniita kesäisiä kuvia! Onnea uuteen kotiin, ympäristö näyttää kovin kauniilta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minttuli, kiitos. Suomen kesä on niin kaunis.

      Poista
  5. Onnea uuteen kotiin ja kotoisia oloja uudelle paikkakunnalle!

    VastaaPoista
  6. Onnea uuteen kotiin! Ihastuttavia kuviasi on mukava katsella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauniit maisemat ilahduttavat silmää.

      Poista
  7. Kauniilta näyttää. Hienoa luonnon ja puutarhan kukkaloistoa.
    Hyvää jatkoa uudessa kodissa.

    VastaaPoista
  8. Miten kaunista onkaan tuolla uudella asuinpaikkakunnassanne:) Ja kauniita kukkakuvia:) Mukavaa kesän jatkoa Unelma:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, kiitos. Ei sitten pystyttykään muuttamaan kerrostaloon, kaipaisin sellaisessa kukkia ja pihalla puuhastelua.

      Poista
  9. Kiva kuvakimara kesästä. Kaunista. Ja mikä aivan upea "pieni auto punainen", sen kyytiin kyllä minäkin nousisin ilomielin.
    Tuo neilikkakuvasi on kuitenkin harjaneilikkaa, eikö? kun ketoneilikka on se pieni yksin kukin kukkiva luonnossa villinä ja vapaana kukoistava. Vaan samapa se on, neilikka kuin neilikka. Levitessään muuntuu aina vaan eri sävyiseksi. Kaunein on tuo tummanpunainen ja vastaava vitivalkoinen.

    Nyt on helle meitä hellitellyt. Varmaan olet ehtinyt myös uimaan joelle ja Päijänteelle? Kivat teille molemmille, sinulle ja Vlle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, harjaneilikkahan se on-hajamielinen minä. Käynpä korjaamassa.
      Hyvää kesää teille sinne niemeen.

      Poista
  10. Kellojen soitto menee seuraavasti: klo 9.00 aamukellot, kello 9.30 papinkellot ja klo 10.00 yhteensoitto. - Näin ainakin minulle on opetettu. - Papinkellot tarkoittavat sitä, etä papin on lähdettävä kotoaan tai hän saapuu jo kirkkoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tiedosta, en vielä olekaan ehtinyt selvittää noita kellojen viestejä. :-) Kiitos.

      Poista