Sinikellojen aikaan.

Luontopihani on nyt täynnä kukkia. Kellot ovat vallanneet mustaviinimarjapensaan. Tämäkin ikivanha pensas tuottaa tänä kesänä marjoja.

Varsinainen kukkapenkki on tuolla takana, siellä päivänliljat jo lopettelevat tämän kesän kukkimistaan.

Olen joskus muistanut näiden kellojen nimetkin, mutta nyt ne kaikki ovat vain kelloja. Ukonkellolla on hieno karvoitus kukan sisäpinnassa, nyt vasta huomasin tuon ötökän, Onkohan se punkki?

Tätä  isoa kelloa on pihassa myös valkoisena.
 

Kissankelloja kaipasin, mutta niitä ei nyt pihasta löytynyt. Piha on muuttunut ehkä liian reheväksi, kun en jaksa tuota ruohonleikkuria jatkuvasti työnnellä.

Huomaan nyt, että kuvani ovat vuosien myötä muuttuneet, en enää jaksa kyykistellä ruohonjuuritasolle lähikuvia napsimaan. " Auto" tulee valikosta helposti, niihin nyt on vaan tyydyttävä.

Marjojen kypsymistä odottelen. Onni on, kun aamulla voi smoothieen hakea pensaista tuoreita marjoja. Rastaat tosin ovat innokkaina pyrkimässä osingoille.