lauantai 4. syyskuuta 2021

Onni on, kohdata perhonen.





Tällä suruvaipalla on tarina. En tarkalleen tiedä mitä tapahtui. Saavuin paikalle vasta siinä vaiheessa kun perho näytti jo kuolleelta. Ehkä se oli pyristellyt irti jonkun linnun nokasta. Tarjosin avuksi pientä risua, käsin en uskaltanut koskea hauraisiin siipiin. "Jos jaksat tarttua tähän tikkuun, niin nostan sinut sen avulla kuivumaan rapulle" rauhoittelin voipunutta. Surullinen jaksoi ja levitti vaippansa kuivumaan auringon lämpöön.



Kesäpäivän tähtihetkiä on perhosten kuvaaminen. Tallennan talven varalle.





 

2 kommenttia:

  1. Todella hienoja kuvia olet onnistunut ottamaan perhosista, ja ja kukistakin.Perhoset ovat kyllä niin kauniita, ja kiitos että pelastit pikku perhosen:) Kaunista tulevaa viikkoa Unelma,.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Jael. Mukavaa uutta viikkoa sinulle myös.

      Poista

Kymmenen blogivuoden jälkeen jouduin ottamaan kommenttien valvonnan käyttöön.