sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Viherpeukaloinen.

Pelakuun pistokkaat lähtivät hyvin juurtumaan.

Ensimmäinen nuppu on jo ilmestynyt. Pitäisikö tuo ensimmäinen poistaa? Auttaisiko se kasvin haarautumiseen?  En ole aikaisemmin pelakuita pistokkaista kasvattanut. Muistelen jostain lukeneeni, että paprikan ensimmäinen kukka pitäisi nipistää pois. Sopisiko se myös pelakuulle?

Viime keväänä ostimme kympillä neljä paprikantainta puutarhalta, saimme satoa tasan neljä paprikaa, jokainen taimi teki yhden paprikan. Tulikin arvokkaita paprikoita, rahaa meni 2,5 € per hedelmä ja koko kesän hoito ja huolenpito lisäksi. Maku oli oikein hyvä, kun jokainen taimi keskittyi kasvattamaan vain sen yhden ensimmäisen kukan. Jotain meillä taisi mennä pieleen.

Ikkunalaudalla avautuu kevään ensimmäinen begonian kukka.

Aikaisemmin olen kertonut yksinäisestä sorsapojasta, joka on pitkin talvea käynyt aterioimassa pihassamme. Muutamana päivänä pihaan on lennähtänyt kaksi sorsapoikaa, mitä ihmettä. Ovatko he nyt pari?  No, tänään se selvisi.

Reviirille on ilmestynyt rouva.

Kaikille riittää, naakat ja oravatkin saavat osansa. Tosi aurinkoinen päivä, kuvat vaaleita.

Tässä ollaan niin hyvässä sovussa, mutta päivällä joella sorsapojille tuli riitaa. Vedessä taisteltiin niin, että vesi vaan pärskyi. Kumpikohan on rouvan valinta?


 Viime päivinä olen seurustellut monta tuntia punatukkaisen tytön kanssa, Vihervaaran Annan. Muistanhan minä Annan teinityttö vuosiltani ja myöhemminkin TV:n sarjana katsottuna. 

Nyt Yle lähettää uudistuneen Annan Yle ykkösen ja areenan kautta. Areena pihtaa niitä jaksoja, näyttää vain viikon ajan kutakin jaksoa vasta esityksen jälkeen. No, enhän minä malta yhtä sarjaa montaa viikkoa tihrustella. Siispä Netflixiin. Ensin ajattelin olevani jo liian vanha lasten elokuvaa katsomaan, vaan koukkuunpa jäin. 

Alkuperäistä Vihervaaran Annaa tässä ovat vain henkilöt, Tarinat ovat uudelleen "sovitettuja". Sen huomaa viimeistään siinä vaiheessa kun Anna matkustaa Diana ystävänsä kanssa tämän Josefina-tädin palatsiin juhliin. Melkeinpä uskoisin L.M. Montgomerin tukehtuvan luumutorttuunsa jos hän olisi nyt ollut mukana Josefinan juhlissa. Huomaa, että L.M.:n alkuperäisestä tarinasta on kulunut jo yli sata vuodenkiertoa.

Jouduin itsekin aikamatkalle kun katselin Avonlean lasten leikkivän marmorikuulilla. Me saimme joskus vuonna kivi ja kanto eli n. 1946 tai oliko se 1947 Ameriikasta koululapsille tarkoitetun avustuspaketin. Siellä oli pussillinen marmorikuulia, en tiedä mitä materiaalia ne silloin olivat. Me emme kuitenkaan tietäneet mihin tarkoitukseen kuulat olivat. Mehän leikimme käpylehmillä ja hakohärillä. Tytöt harmittelivat kun niistä puuttui reiät, olisivat olleet hyviä helmiä. Vanhemmat takavarikoivat kuulat pikkuisille vaarallisina, pelättiin lasten tukehtuvan jos suuhun laittavat.

En muista mitä muuta siinä lahjapaketissa oli, mutta hammasharja oli niin kova, että sillä olisi voinut puhdistaa  kuratilsat saappaista. Hammaspulveri maistui mintulta ja oli litteässä peltipurkissa. Meidän hammaspulverimme meni ns. parempiin suihin. Kaadoimme veljeni kanssa jauhetta kämmenelle ja nuolimme sen siitä suuhumme. Ilmankos, minulla on vieläkin omat hampaat suussa.😁

***

Hyvää Kalevalan päivää!

"Nouse aina aamusilla tämän päivänki perästä!
Teepä meille terveyttä, siirrä saama saatavihin,
pyytö päähän peukalomme, onni onkemme nenähän!

"Käy nyt tiesi tervehenä, matkasi imantehena,
päätä kaari kaunihisti, pääse illalla ilohon!"
(Lainattu Kalevalasta)

 

8 kommenttia:

  1. Sinulla on tosiaankin viherpeukalo, hienot pelargoniat tulossa varmaan . Mutta kummaa että paprikoita tuli vain yksi per taimi. Ehkä saat enemmän paprikoita jos laitat ihan paprikasta niitä siemeniä kasvamaan. Kiva että sorsapoika on saanut seuraa, mutta jos kaksi poikaa joutuu tappelemaan yhdestä tytöstä niin se ei ole kivaa, saisi tulla toinenkin sorsaneiti tuonne.
    Anna on ihana sarja. Minusta se ei ole mikään lasten sarja , vaan kaikenikäisten.
    Hih ,hauska tarina hammaspulverista;D
    Ja oikein hyvää maaliskuuta Unelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, tämä minun viherhommani on tosiaan sellaista peukaloimista. Kaikki ruukut mahtuvat ikkunan alle. On jotain keksittävä kun mihinkään ei vielä uskalla lähteä. Maailmani on kutistunut tähän mitä ikkunasta näkyy. Onneksi on Tv ja netti.

      Poista
  2. Jopa Sinulla on terhakoita pelakuita. AJattelin itse vaihtaa kukille mullat nyt alkavalla lomaviikolla.
    Ihania kesäisiä päiviä Sinulle, Unelma!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä oikein innostuu kun aurinko paistaa ja ilmassa on kevään tuntua.

      Kiitos kommentistasi.

      Poista
  3. On todella vahvan näköinen pelakuun alku. En osaa auttaa sinua näissä nuppuasioissa. En saa edes pelakuuta kasvamaan. Tomaatintaimia latvoin siinä vaiheessa, kun oli varressa kolme kukintoterttua.
    Lintujen ruokkiminen on antoisaa puuhaa, vaikka itse etupäässä vain katson lintujen touhuja. Mies huolehtii lintujen ruuista.
    Yle Areenan katsoja minäkin olen. Viimeksi katsoin McCleodin tyttäret. Pitkä sarja, mutta havosfanina tykkäsin kovasti. Vihervaaran Annan näin siellä, mutta odotan, kunnes näen useamman jakson kerralla.
    Alimman kuvan riukuaita on tehty just siihen malliin, kuin minäkin sain opin rakentaa riukuaitaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen oikein iloinen noiden pelakuiden onnistumisesta, ehkä tuo nuppuasiakin vielä selviää.
      Niin se lintujen ruokkiminen on täälläkin isännän vastuulla, minä vaan hoidan valokuvaamisen ikkunan takaa täältä sisältä. Kuvien laatu vähän kärsii kun kolme lasia on välissä. Pitäisikin taas pestä nuo lasit.
      Annan kanssa on nyt oltava tarkkana jos Areenasta katsoo, osat ovat vain kuusi päivää esillä.
      Tuo hieno risuaita on täältä Toritun talomuseon alueelta, olen sieltä tehnyt joskus postauksenkin blogiini.

      Poista
  4. En osaa minäkään tossa nuppuasiassa auttaa, mutta sen olen kuulluut jostain ja niin itsekkin aikoinaan tehnyt, että kun pelargonia kukkii, niin pitää nyppiä vähän silloin tällöin lehtiä pois, kuulemma vievät vaan voimia kukalta, että jaksaa kukkia.
    Mulla oli joskus, kun kellari oli, niin monen vuoden vanha pelargonia, se olikin lopulta jo tosi iso.Mutta nypein lehtiä aika paljonkin siittä pois ja se kukki sitten kyllä tosi kiitollisena ja pitkään.
    Sulla on siellä ruokinnalla kyllä niin monenkirjavaa syöjää, kiva niitä on katsella...
    Vihervaaran Annaa olen minäkin telkusta nyt katsonut, vaikka olen sen jo Nefliksistäkin ennen katsonut, mutta se on niin kiva sarja, että on vielä toiseen kertaan se katsottava.
    Kivaa maaliskuuta sinne teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Harakka hyvistä ohjeista pelakuun hoitoon ja kiitos kommentistasi.

      Poista

Kymmenen blogivuoden jälkeen jouduin ottamaan kommenttien valvonnan käyttöön.