perjantai 3. heinäkuuta 2020

Niittykukkia naapurin ruohokentän laidalla.


Näin maailman kauneimman valkoapilan


ja metsäapilan.


Kesä kauneimmillaan. Puutarhasta kannon juureen on karannut valkoinen harjaneilikka.


Ukonkello


Valkoinen kurjenkello.


Harakankellot ja päivänkakkarat ilmestyivät kesän kuumimpina päivinä.



Pöhinää on riittänyt. Tuolla ruskealla on toiset kasvot selkäpuolella ja joku harsosiipikin pääsi kuvaan viikset vinksallaan.


Seuraavana kentän reunan valtasivat voikukat ja bellikset.









Tästä kaikki alkoi, toukokuun kylminä öinä lemmikit palelivat. Onneksi lämmin kesäkuu on korvannut pienen viiveen myös marjojen kukinnassa.

Näitä kukkakuvia olisi paljon lisääkin, mutta antaa nyt olla. Kuva ei kuitenkaan koskaan ole niin hieno kuin aito kukka, joka tuoksuu hyvälle ja kääntää terälehtiään kohti aurinkoa.

Öttiäiset ja naapurin kukkahömelö mummeli kiittävät tästä kukkakedosta. Täällä on ollut jokaiselle karanteenipäivälle jotain uutta katseltavaa ja ihmeteltävää.






8 kommenttia:

  1. Kyllä nyt on luonnossa niin täyteliästä aikaa. joka paikka kukkii ja värejä löytyy, mutta tuo valkoinan apila on kyllä niin kaunis.

    VastaaPoista
  2. Kaunis postaus niittykukisat. Suomen luonto on kaunis niinkuin Ruotsinkin. Ihanaa kukkaloistoa.
    Siunausta päivääsi ❤️❤️❤️

    VastaaPoista
  3. Aivan ihania kukkakuvia, osaat kuvata niitä niin kauniisti kamerallasi. Kaunista on Suomen kesässä:) HYvää heinäkuuta Unelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, mukavaa kesän jatkoa myös sinulle ja Bambille.

      Poista
  4. Kukkaniityt ovat ihania. Myös kaikkein kauneimpia kukka-asetelmia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesällä onkin ihana keräillä kukkia maljakkoon. Runsaasti rönsyileviä pihakukkiakaan ei tarvitse säästellä, se on tarpeellista kukkapenkin harvennusta myös.

      Poista

Kymmenen blogivuoden jälkeen jouduin ottamaan kommenttien valvonnan käyttöön.