keskiviikko 29. marraskuuta 2017
Valmis
Siihen sen heitin vasta sataneelle lumelle kuistin lattialle. Olipa mukava matka, elokuun lopulta tähän aamuun. Koskaan aikaisemmin en ole näin paljon joutunut virkkauksiani purkamaan ja pähkäilemään. Onkohan jo tullut luetun ymmärtämisen ongelmia tai olinko vain muutoin liian innokas. Oli mukava odottaa perjantai- ja maanantaiaamuja satojen muiden (virkkuu)koukussaolevien kanssa uuden lapun ohjetta. Kiitos suunnittelijoille, Kalevala CAL ryhmään.
Lopputulokseen olen ihan tyytyväinen, loppuviimeistely eli kostutus ja pingoitus vielä tekemättä.
Tämä meidän peittoprojektimme voitti Ylen Puoli seitsemän ohjelman äänestyksen hauskimmasta Suomi 100 tuotteesta.
Tunnisteet:
Grannysquare,
Isoäidinneliö,
Kalevala CAL,
Käsityöt,
Virkattu peitto,
Virkkaus
keskiviikko 15. marraskuuta 2017
Blogi on syyslomalla
Jostain syystä blogin tekstittäminen on nyt hankalaa, joidenkin kuvien alle en pääse kirjoittamaan ollenkaan.
Tässä nyt on kuitenkin tarkoitus osallistua Tiiu/ Puutarhahetki-blogin sininen ja valkoinen haasteeseen.
Kevään ensimmäiset kukat peittyivät vielä lumeen. Kuvat kertokoot itse tarinansa.
Näistä suloisista kelloista oli monta kuvaa, en osannut päättää kumman valitsen, otin molemmat mukaan.
![]() |
Päijännepurjehduksen lähtö oli yksi sataman vilkkaimmista viikonlopuista. |
Syksyn aikana olen osallistunut Kalevala Cal peiton yhteisvirkkaukseen. Kaikki laput 24 kpl ovat nyt valmiina odottamassa kokoamista. Tämä on ensimmäinen Suomi 100v peittopalani. Jatkan vielä blogin syyslomaa, mutta palaan asiaan myöhemmin. |
perjantai 3. marraskuuta 2017
Ta-daa, se onnistui.
Eilinen ilta tuon tunisialaisen virkkauksen opiskelussa meni, tekniikassa on vielä hiomista. Nyt pitäisi vielä onnistua koukkuamaan toinenkin lapanen.
Mukavaa vaihtelua tuon koukkuaminen on, mutta ainakin näin aluksi tuntuu hitaalta. Tuli mieleen monta kertaa, että kutoen olisi jo valmista.
Netistä löytyy selkeitä ohjeita ja malleja olisi pilvin pimein. Hyvältä tuntuu sekin havainto, että vielä näin vanhanakin voi oppia jotain uutta.
Tuo tilaamani koukku on liian pitkä lapasen tekoon, lyhyempi olisi näppärämpi. Pipojen tai muiden vaatteiden virkkaamiseen tuo pitkä on hyvä, taas on asiaa koukkukauppaan.
Tänään julkaistiin uusi ruutu Kalevala peittoonkin, jätän sen hautumaan ensi viikolle. Kolme kirjaa odottaa lukijaa, aloitan viikonlopun lukien ja retkeillen. Aurinko paistaa.
torstai 2. marraskuuta 2017
Muuttomatkalla
Aikaisemmin kuvasin tätä maissipeltoa ja lupasin kertoa miten sadolle on käynyt. Eivät ehtineet tähkät kypsyä. Pellon reunasta oli koneella ajettu kokeeksi yksi varvi, eipä ole taitanut satoa löytyä kun suurin osa on jäänyt peltoon paleltuneena törröttämään.
Kanadanhanhia ja laulujoutsenia iltapäivän auringossa.
Tämä perhe pysytteli vähän muista erillään. Voisikohan tällä äidillä olla neljä poikasta tai sitten hän on ottanut hoiviinsa jonkun toisen perheen poikasia. Luin uutisista, että tänä kesänä joutsenille on tullut melko vähän poikasia. Onneksi tässä parvessa nuoria lintujakin on matkalle lähtemässä.
Tänne ovat pysähtyneet levähtämään ja ruokailemaan, toivottavasti jyviä vielä lötyy.
Evolla oli vähän enemmän lunta ja pienet järvet olivat jo saaneet jääkannen. Hiljaista ja rauhallista oli, viiva taivaalla näyttää, että muutakin elämää maailmassa on, joku lentää korkealla.
Suuret valkoiset linnut, upeita ovat.
Kovin näyttävät poikaset vielä nuorilta, toivottavasti jaksavat lentää lämpimään.
Kaksi perhettä.
Hanhi yrittää saada porukkaan vähän äksöniä.
Joutsenen poikanen etsii tähkiä lumiselta pellolta.
Seuraava metsäretki Evolle taitaa tulla vasta ensi keväänä, monet laavut olivat jo nyt lumisten teiden takana. Pitäisi olla sukset tai lumikengät, ei onnistu enää minulta lumessa tarpominen.
Näin saatiin eilen marraskuu alkamaan pikku pakkasessa ja iloittiin auringosta.
*
Olen ostanut "sikaa säkissä" eli tilasin jonain syksynä netin kautta kymmenen kilon erän trikoosta leikattua matonkudetta. Innostuin silloin virkkaamaan mattoa ja koreja. Olin kauhean pettynyt hankintaani ja se lankalaatikko haudattiin varaston perälle vähin äänin.
Nyt syyslomalla täällä käyneet tytöt innostivat kaivelemaan korivirkkuut esille. Eipä noiden mattolankojen värit varastossa ole kirkastuneet, eikä kuteen epätasaisuus mihinkään kadonnut, mutta nyt olen saanut puhtia tehdä jotain tuolle sekalaiselle vyyhtikasalle. Teen koreja ja katson mihin ne kelpaavat.
Valmiita koreja on jo viisi, somistuksia vailla vielä. Laitan kuvia kunhan saan valmiiksi.
Kalevala peitosta puuttuu vielä kolme palaa tai neljä, tein bonuspalan myös.
Kun nyt nettiostoksista tuli kirjoitettua niin jatketaanpa vielä. Tilasin Karnalukista pimeitä talvi-iltoja ajatellen valopäiset puikot ja virkkuukoukun. Listalla oli myös kaksikoukkuinen virkkuukoukku, vänkyrä siis molemmissa päissä. Olisi kiva kokeilla tunisialaista virkkuuta, en ole koskaan edes yrittänyt kun ei ole ollut tuota työvälinettä rasiassa. Nyt on niin monta "rautaa tulessa" , eli koukkua kerällä, että koskahan ehdin tähän uuteen juttuun syventymään. Ettei vaan kävisi niinkuin sille entiselle viuluviikarille, joka vihdoinkin sai oman viulun ja parkaisi sitten; voi kun osais soittaa. Saattaapi lähipäivinä lentää kaksipäinen väkänen meilläkin roskiin kera ison lankasyttyrän. Nettivideoiden avulla kuitenkin on helppoa kokeilla kaikkea uutta, tähän luotan.
Tilaaminen Karnalukista oli helppoa ja tilaus tuli perille nopeasti, tuo nimen kirjoittaminen vaan on hankalaa kun en löydä pisteellistä uuta mistään 😊.
Välityönä valmistuivat kämmekät ja yksi pipo.
Mukavaa marraskuuta kaikille, lupaavasti alkaa aurinkoisessa säässä.
Tunnisteet:
. Luonto,
Käsityöt,
Lapaset,
Linnut,
Retkipäivä,
talvi,
Virkkaa myssy,
Virkkaus
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)