perjantai 26. kesäkuuta 2015

Eilen Vääksyssä.


Nyt voin taas iloita kauniin jokeni ihanuudesta. Eilen tutkimuksissa Vääksyssä sain hyviä uutisia. Nyt näyttäisi varmistuvan se tieto, että Marevan on ollut syynä keväiseen terveysongelmaani. Lopulliset tulokset eilisestä tutkimuksesta saan 20.07.  

Olen ollut peloissani ja masentunut, viikkokausia kestänyt vesiripuli on vienyt kaikki voimani. Kiitos kaikille blogiystävilleni tuesta ja kannustuksesta. En ole jaksanut juurikaan osallistua blogistanian elämänmenoon. Kuvia olen ottanut, ehkä vielä laitan niitä mammanmaailmaankin, voihan sitä juhannuksen kuvia katsella syksylläkin.

 Nyt kun Marevan on jätetty olen jaksanut tehdä pihatöitäkin paremmin. Koleasta alkukesästä huolimatta kukat kukkivat ja kasvimaallakin näyttää ihan hyvältä. Härkäpavun kylvö epäonnistui, maa on ollut liian kylmää. Onneksi on muita papuja ja herneitä tulossa.



Onneksi ei ole heinänuhaa.


Kirkkolammi vuoden pisimpänä päivänä 21.06.  joskus vähän ennen puoltayötä.

torstai 25. kesäkuuta 2015

Kukkia kotiin.


Kesällä on mukavaa kun pientareilta, metsästä ja pihalta voi kerätä tuoreita kukkia maljakkoon.






Maija Poppasen sateenvarjokin on hyvä kukkateline.


Kevään ensimmäisiä otettiin varoen, ihan pieni kimppu vain.






Näitä kaunokaisia ei tarvitse säästellä, juhannukseksi keräsin mökin kohdalta tienpenkalta koko sylillinen.

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

Tuulten tuiverrusta.


Onko kesäkuussa ollut yhtään tyyntä ja lempeää kesäpäivää? En ole ainakaan huomannut.

Naapurin nuoret ottivat ilon irti tuulesta, oli sopiva leijanlennätyskeli. Ihan mekin täällä ikkunassa jännitimme, että nouseeko leija. Nousihan se hienosti, lokitkin kävivät ihmettelemässä.


Tästä se lähtee.


Kävimme pienellä kotiseuturetkelläkin. Päijänteellä vaahtopäiset laineet ja tuuli riepotteli miten tahtoi. Nuttua vaan tiukemmin kiinni, ettei tuuli vienyt mennessään.




Tuulipölytteiset puut kukkivat, jos nyt ei käpyjä ja terhoja synny, niin ei sitten milloinkaan. Pihan tuijassa on vielä viimekesäisiä käpyjäkin tallella, lehtien kärjissä uutta kukkaa.


Tammenterhoja on tilauksessa oraville.


Mäntykin kukkii.


Koristeomenapuun hedelmät ovat pieniä ja kitkeriä, niitä ei viime talvena tilhetkään  huolineet.


Omenamehua on taas tiedossa, toivottavasti öttiäiset pysyvät ahkerina kovasta tuulesta huolimatta.


Aamulla sateen jälkeen keräsin litran lehtokotiloita. Näille harmituksille ei mahda mitään, munivat kahden viikon välein n. 40 - 50  munaa. Netistä luin vinkin, laitetaan litran piimätölkkiin vähän vettä ja etikkaa, siinä liuoksessa kotilot kuolevat heti. Teko tuntuu ikävältä, mutta jotenkin sitä on yritettävä kasvimaataan suojella. Nämä ahmatit pistävät kaiken sileäksi jos kotiloratsiaa ei viitsi tehdä aamuvarhain.


Hieno talo tällä isolla täysikasvuisella on, pysyisi vaan siellä pöheikön puolella, sinne en tulisi etikkatörppöni kanssa.




Kävimme saaressakin, niemen tuulensuojaisella puolella oli näin leppoisaa.


Huolestuin luettuani netistä, että jossakin Päijänteellä kummeli oli hajotettu ja korvattu muovihärpäkkeellä. Onneksi tämä on tallella ja museosäätiön suojeluksessa.


Saaressa on monipuolinen ja rikas kasvillisuus, joku hernekasvi tämäkin on.


Akileija.



Bellikset ovat vallanneet nurmikon. Ensimmäisinä ehtivät skillat ja seuraavina tulevat päivänkakkarat.


Mökin pihassa on vähän erilaisia belliksiä, näitä sain kasvamaan siemenistä.


Tänään sain jo ensimmäiset lehtikaalinlehdet salaattiin. Sipulin varret harottavat mihin sattuu, ehtivät harson alla kasvamaan liian pitkiksi.



Korentoinen näyttää olevan vähän huonossa hapessa, orvokkiruukkuun oli kuitenkin jaksanut lentää. Olisikohan lintu yrittänyt saada korentoisesta makupalaa?

Eilen osallistuimme kylätapahtumaan, siitä kerron myöhemmin.

Mukavaa alkanutta viikkoa, ehkä jo ensi viikolla tuuletkin tyyntyvät.


tiistai 2. kesäkuuta 2015

Kirsikkapuisto.


Vanhat kirsikkapuut ovat taas täynnä kukkia.



Onneksi tänään oli vähän lämpimämpi päivä, pörriäisetkin uskaltautuivat pölytyshommiin.



Naapuritalo on saanut kevään aikana uuden maalipinnan, ihan kivalta näyttää.




Metsämansikka ei paljoa multaa tarvitse kun on kivimuurin rakoon asettunut kukkimaan.



Näiden upeiden kukkien pitäisi karkottaa myyrät pahan hajunsa avulla, kukan mukulalla on todellakin vastemielisen öklö tuoksu. Keisarinpikarililja.


Bellikset ovat pieniä ja suloisia.




Mukavaa kesäkuun alkua!