maanantai 16. helmikuuta 2015

Aamulla pakkasta - 19 astetta.



 Oho, kukas siellä marjakuusessa nyt kiipeilee? Kamera, kamera, se ei koskan ole käsillä silloin kun jotain tapahtuu.


Siivettömätkin pihan asukit tarvitsevat pakkasella ruokaa. Mikähän hiiri tämä on, kun on oikein Mikki-hiiren korvat veitikalla.


"Siellä se emäntä ryystää aamuteetään sisällä lämpimässä. Täytyypä vähän pitää silmällä sen touhuja."


"Yritän tässä nyt olla ihan hiljaa, että saisivat edustavan muotokuvan napattua."


Ikkunan läpi ei oikein tarkkoja kuvia tullut, kolme lasia vähän suodattaa väriä.

Aurinkoinen päivä tulossa. Sinitiainen kävi häätämässä siimahännän koloonsa.

lauantai 14. helmikuuta 2015

Päätin sitten lähteä nolaamaan itseni.

 No, ei siinä onneksi niin käynytkään.


Ilmoittauduin kuntosalille aloittelijoiden ryhmään. Pelkäsin, että minut tupsutetaan oitis kotimatkalle, lähetteellä; "Mene sinä mummeli takaisin kutileesi luo kiikkumaan." Ei näin käynytkään, tervetulleeksi toivotettiin.

Aluksi piti lämmitellä toisessa huoneessa kuntopyörällä, stepperillä, juoksu/kävelykoneessa tai soutuvehkeessä, mitä niitä härveleitä nyt olikaan. Pääsin siihen kävelykoneeseen, jonka ohjaintaulu on kunnioitusta herättävä kaikkine mittareineen ja nappuloineen. Ohjaaja auttoi minut alkuun. Onneksi se juoksumatto on niin alhaalla, että pääsin nousemaan kyytiin ilman hii´appia. Minä siis kävelin ja huohotin ihan tosissani, sehän onkin minulle tuttua puuhaa tuolla kylän raitilla. Päätin siirtyä toiselle laitteelle ja tarkistin lukemat, voi ei, olin kuluttanut 4 kaloria.  Hahaaa, joku tässä nyt mättää.

Alkulämmittelyn jälkeen olin jo ihan romuna.



 Nyt siirryttiin tänne voimailulaitoksen puolelle. Sain listan laitteista, joita voisin kokeilla. Isojen lihasten treenaamisesta kuuluu aloittaa. Siis mitkä lihakset? Ei löytynyt minulta, vain lösöä läskiä. Onneksi jokaisen laitteen vieressä on kuvat ja ohjeet.

Olin huomaavinani ohjaajan suupielessä pienen hymynväreen, kun hän käski minun nousta sellaisen allilaitteen istuimelle. Eihän minulla jalka noussut niin korkealle.  Hetkinen, hetkinen yritän kiivetä, mistä saisin otettua kiinni saadakseni vähän käsilläni apua kiipeämiseen.

Selkälihaksia on tarkoitus vahvistaa ja jalkoihin ponnistusvoimaa. Hienoa olisi jos saisi nivelet pysymään jotenkin liikkuvina.


Tämä on se hieno kävelykone ja tuossa alakuvassa on ohjaimet. Tuli mieleen jalostamon ohjaamo.


 Lopuksi meillä oli vielä yhteinen venyttelyhetki. Sain kotiläksyäkin. En nimittäin löytänyt toista nilkkaani etureiden lihaksen venyttelyssä. Vasen nilkka löytyi, mutta oikeaa en saanut tavoitettua, polvi ei taipunut tarpeeksi. Oikein järkytyin tuosta havainnosta, tuli siinä tunnin aikana muitakin järkytyksiä, mutta niitä nyt ei kannata luetella.

Selvisin ensimmäisestä kuntosalitunnistani hengissä ja oikein iloisena siitä, että uskalsin lähteä mukaan.



Seuraava ohjattu tunti on torstaina, en malta odottaa sinne asti. Me vanhat saamme käyttää kuntosalia uintiaikojen yhteydessä. Aion maanantaina käydä testaamassa, jospa saisin silloin jo kulutettua 5 kaloria.  Hihhh.

Tässä pitäjässä on ollut viisaita henkilöitä kunnanvaltuustossa ja terveysasemalla kun he ovat ymmärtäneet ikäihmisten liikunnan tarpeellisuuden. Uimahalli on super.  Säästöä kunnalle tulee siitä, kun ikääntyneet pärjäävät pitempään omassa kodissaan ja jaksavat olla iloisia ja aktiivisia kuntalaisia.

Huurteiset koivut kuvasin eilen. Aamulla ensin paistoi aurinko sitten tienoon peitti sankka sumu. Kosteus jäätyi puiden oksille.

Hyvää Ystävänpäivää!






Oli ihan pakko kuvata tämä ihana kortti muistoksi tänne blogiin. Kortin on lähettänyt Marja, Raumalta.

Kiitos, Marja

lauantai 7. helmikuuta 2015

Näin se viikko vierähti.


Elbattaren kahvilassa palveltiin asiakkaita SM-kisojen aikana.
 

Tällaiselta näytti mökkimaisema illansuussa lumisateen jälkeen.


 Lumitöitä on riittänyt, ihanaa puhdasta lunta.


Tiistaina lähdimme Lahteen pieniä hankintoja tekemään.  Aurinkokin yritti näyttäytyä.


Tämä vahti seisoo yhden mökkitien alussa. Kuulimme, että hän ottaa myös kuvia. Minäkin olen varmaankin tullut kuvatuksi kamerani kanssa. Onneksi muistin tervehtiä ja kiittää.  Syksyllä tämä kaveri seisoi vartiopaikalla sadetakissa.  Toivottavasti tulee lämmin kesä, ehkä silloin näemme tämän komistuksen uimapuvussa.  :-)


Eilen oli kylällä järjestetty kuutamohiihdot jäällä. Latu oli valaistu soihduin ja lyhdyin.  Mukava tapahtuma ja varmasti hieno kokemus osanottajille. Harmittaa kun ei enää omista suksia.


Puhvetti oli auki parkkipaikalla.




Nyt minulla se on.  Selkäkipujen takia on ollut vaikeuksia saada "coretexit" jalasta.  Kerroin taatalle, että Enni Idilläkin oli saapasrenki, näytin oikein kuvankin. Olen oikein ylpeä tästä saapasrengistä, se on kaunis ja kätevä.


Taatalla on nyt oma pieni verstas täällä meidän uudessa kodissa, siellä hän viihtyy ja kaikkea pientä kaunista on jo syntynyt. Näitä ötökkähotelleja kelpaa ihastella, voisi laittaa vaikka olohuoneeseen. No, kuistille ovat tarkoitettuja.

 
Yläkerta on tarkoitettu perhosille. :-)


Tämä öttis on tehty vanhasta jämälaudasta, viedään mökkerön hyyskän seinälle.