Kokkaava henkilö menee Turun torilla ihan sekaisin. Kaikkea ihanaa tuoretta tekisi mieli ostaa.
Tämä lehtikaali on suuri suosikkini, nyt näin ensimmäisen kerran sitä tuollaisena liilana versiona.
Tämä viehättävä rouva myi minulle kassit täyteen kotiin viemisiä. Pyysin lupaa kuvaukseen ja blogini torikuvia kaunistamaan.
Mihinkähän nuo pussukat nyt saisi mahtumaan, reppuun vai kassiin. Siellä on kaalia, naurista, retiisiä, kyssäkaalia, lehtikaalia, kahta erilaista salaattia ja kaupanpääliseksi sain vielä kaksi lehteä tuota liilaa lehteä. Huominen päivä kuluukin kokatessa.
Halloween on jo turkulaistenkin mielissä.
Kurpitsaa löytyy joka kokoa ja värejäkin oli useita.
Turun torilla oli ihan oma tunnelmansa. Entiseen ei enää ole paluuta. Myyjätkin ovat vaihtuneet, vietnamilaiset myivät nyt suppilovahveroita ja puolukoita, virolainen tyttö myi kalaa, ja mitähän muita uusia turkulaisia siellä olikaan. Aikaisemmin myyjät olivat Turusta ja ympäristökunnista.
Näiden ostosten jälkeen lähdimmekin kotimatkalle. Minulle jäi taas kerran haikea olo, en olisi halunnut vielä lähteä.
Lehtikaali on suosikkini. Täälläpäin sitä vaan näkee torilla harvemmin.
VastaaPoistaLöytyypä sieltä Turun torilta ihania juttuja! Lehtikaali on minunkin herkkua,ja nuo kurpitsat;mitä väri-iloa!
VastaaPoistaOn siinä kaalta joka lähtöön.
VastaaPoistaIhana syksyinen tunnelma torilla, on sulla monen moista nyssäkkää, nälkäisenä en viitsi edes alkaa kuvittelemaan mitä herkkuja niistä taiot. ;)
VastaaPoistaFamu falsetissa,
VastaaPoistameillä on ollut täällä lähikaupassakin lehtikaalia myynnissä muovipussiin pakattuna.
Yaelian,
kurpitsanmyyjän tiskin ympärillä oli paljon asiakkaita. Myyjäkin oli oikein mukava.
Amalia,
kaalia kannattaakin syödä usein ja paljon. ;-)
*itKuPiLLi*,
yritän laittaa joitain ruokakuvia taas uuteen ruokablogiini.
Ihanat värikkäät kuvat naapurikaupunkini torilta...☺
VastaaPoistaIhanan houkuttelevia ovat Turun torin vihannes- ja muut valikoimat. Torit ja kauppahallit, ne ovat paikkoja joissa pitää päästä käymään, olipa sitten kotimaassa taikka vähän kauempana.
VastaaPoistaHienot kuvat olet jälleen ottanut.
♥ oi, tuttu Nina-myyjä Sorrin ihanalta kojulta se siellä hymyilee!!
VastaaPoistaKauniita kuvia olet napsinut niin tutuksi tulleelta torilta♥
Unelma!
VastaaPoistaKyllä sinä varaudut hyvin pyhäinpäivään.:D
Mukavaa keskiviikkoa sinulle<3
Mukavan näköistä torilla.
VastaaPoistaNäi se näkymä torilla muuttuu entisetä uuteen.
Ihanat vihannekset.
Mukavaa loppuviikkoa sinulle!
Noilla eväillä pärjääkin hyvin loppuviikon.
VastaaPoistaNyt tuli ikävä parsakaalia, sitä ei täältä saa ollenkaan, puhumattakaan lehtikaalista, sitä en ole koskaan edes saanut maistaa.
Ihania torikuva ja hymyilevä kauppias on aivan omiaan postaukseen, kiitoksia vaan kun lupautui hymyilemään meillekin.
Samaiselta Sorrilta minäkin ostelen vihanneksia.
VastaaPoistaTorilla on runsas ja hyvä tarjonta eikä hinnat päätä huimaa.
Ei ole tullut kuvattua torielämää nyt enää. Ja kohta kaikki on jo taakse jäävää
Irmastiina,
VastaaPoistasinulla onkin sitten melko lyhyt matka Turkuun.
Minttuli,
oikeassa olet, torit ja kauppahallit ovat sellaisia paikkoja, joissa näkee paikallisia ihmisiä.
tinttarus,
ai että, sinä tunsit kauppiaan, ihana ihminen on varmasti oikealla alalla työssään.
Aili-mummo,
näin minulle aina käy, kun pääsen torille.
sylvi,
ihmiset muuttuvat, enää en tunne ketään Turun torilla kävellessäni, toisin oli ennen. Jos ei muita tuttuja tullut vastaan, niin ainakin tuttu raitiovaunun rahastaja osui kohdalle. Tunsin varmaankin kaikki rahastajat ulkomuodolta.
Sirokko,
voisitko omalla pihallasi kasvattaa parsakaalia tai lehtikaalia? Ainakin lehtikaali on helppo, minullakin se onnistui kasvamaan entisessä paikassamme, tosin hirvet kävivät niitä syömässä.
arleena,
tuleekohan sinulle yhtään Turkua ikävä? Edes hallia ja toria.