Taata ajoi ja minä napsin kuvia ikkunan läpi.
Junakin tuli vastaan, valtavasti vaunuja, lastattuna puutavaralla.
Pakkasta oli aamulla kotoa lähtiessä kaksikymmentä astetta. Nyt tuntui kuin olisimme lähestyneet Siperiaa, kun auton mittarikin näyttää jo kahtakymmentäkuutta astetta. Pöllijunakin ollaan jo melkein ohitettu.
Tavoitteenamme oli ehtiä Imatralle ennen kahtatoista, että voisimme rauhassa kuunnella televisiosta joulurauhan julistuksen huoneessamme hotellilla.Hyvin ehdimme, juhla alkakoon. Hotellin johto toivotti vieraat tervetulleiksi joulunviettoon, saimme lämpimät glögit ja meidät ohjattiin omille paikoillemme. Pitkän ajomatkan jälkeen maistui ihana lämmin joulupuuro ja torttukahvit/teet.
Seuraavassa postauksessa merkitsen muistiin joitain asioita, jotka minua erityisesti talossa kiinnostivat. Tuota vanhaa hotellia ei minun tarvitse tarkemmin esitellä, koska netistä löytyy kaikki tärkeä asiatieto. Haluan muistaa pieniä yksityiskohtia, jotka silmääni ilahduttivat, niitä haluan muistella vielä myöhemminkin.
Minäkin kuvailen aina autosta. Joskus tulee nappiosumia, joskus taas kuvia vain roskakoriin joutuvaksi
VastaaPoistaHienot kuvat olet saanut. Talvi on kaunista, kun sitä katselee lämpimästä. Autosta lumiset maisemat ihastuttavat eikä kylmä ja tuisku tunnu.
En ole nähnytkään koskea talvella, mutta kesällä vesimassojen virtaaminen koskeen pauhun kanssa on mahtava kokemus. Ja mikä hotelli! Kaunis ja romanttinen. Odotan innolla kuvia sieltä päin.
VastaaPoistaHurrr, täällä alkoi jo ihan hytisyttää! Siitä on aikaa, kun olen kuullut joulurauhan julistuksen. Sillä se joulu aina siellä koti-Suomessa alkoi.
VastaaPoistaInnokkaasti odottelen niitä kuvia yksityiskohdista! Mukavaa, että teillä oli onnistunut matka.
Komeita kuvia olet napsinut. Ihan mielenkiinnolla odotan hotellin aarteita.
VastaaPoistaarleena,
VastaaPoistasuurin osa autossa otetuista kuvista tuli minullakin deletoiduksi. Oli kuitenkin niin kylmä, että pysähtyminen ei tuntunut hyvältä ajatukselta.
tiuku,
minä taas en ole nähnyt kosken pauhuja kesällä. Luukut pysyivät käyntimme aikana kiinni.
Johanna,
minulle Turussa syntyneelle joulurauhan julistamistilaisuus on tärkeä. Edellis jouluna sain olla pitkästä aikaa siellä
mukana.
Kuvia laitan Valtionhotellista lisää, osan jo tänään.
KristiinaS,
kuvia tulee lisää, haluan muistaa tuosta talosta monia asioita. Valokuvat ovat siinä muistamisessa hyvänä tukena.
Kylmän näköistä!
VastaaPoistaJoulurauhan julistuksesta minunkin jouluni aina alkaa.