torstai 16. syyskuuta 2010

Stevia on kasvanut

Kaunis verenpisara on lahja ystävältä. Kukkia on vieläkin runsaasti. Miten ihmeessä sen saisin säilymään talven yli?

Tämä stevia on varsinainen postauksen aiheeni. Keväällä sain Anja ystävältäni neljä pikkuruista stevianalkua, nyt on kasvua tapahtunut. Epätietoisuutta aiheuttaakin se mitä seuraavaksi pitäisi tehdä? Onko joku lukijoista kasvattanut steviaa? Säilyyköhän kasvi sisällä talvella, vai pitäisikö lehdet kerätä ja kuivattaa. Miten niitä kuivattuja lehtiä sitten voisi käyttää?

Äitienpäiväkukkakin on vielä voimissaan. Tämäkin olisi mukava säilöä ensi kesän varalle, kun kukinta on ollut runsasta koko kesän, ei mitään lepokausiakaan ole ollut. Täyttä loistoa vaan. :)

Tämä pieni itse kylväytynyt orvokki on kukkinut koko kesän.
Posted by Picasa

13 kommenttia:

  1. Unelma, kun keksit, miten verenpisaran saa talven yli, kerro minullekin. En olisi edes ostanut verenpisaraa, mutta oli hössötyspäivä ja ostin vahingossa valkoisen särkyneen sydämen sijasta kaksi valkoista verenpisaraa. Nytkin on kuva ko. kukasta Lumikarpalossa eli kaunis on. Minun kellaritila on rajallinen, sillä marraskuun alussa sinne siirtyvät pelakuut, jotka onneksi osaan talvehdittaa. Kaipaan niin kunnon verandaa! Mammallani oli sellainen ja iso. Siinä menivät niin pelakuut kuin verenpisarat talven yli hyvin.

    Muista minua, kun keksit keinon;-)

    VastaaPoista
  2. Minulla oli stevia,mutta annoin kai liikaa vettä sille sillä se kuoli.Muutamia lehtiä jäi,ja kuivatin ja jauhoin ne.Noita tuoreita lehtiä voit laittaa vaikka teetä makeuttamaan ,ja jos niitä on liikaa,niin kuivata ne ja jauha jauheeksi.

    VastaaPoista
  3. Leena Lumi,
    yritän selvittää tuota verenpisaran talvisäilytystä.

    Yaelian,
    kiitos ohjeesta. Olenkin kokeillut kahta lehteä kuivata, hyvin väri säilyi vihreänä. Sitä viherjauhetta ehkä sitten voisi laittaa smoothieen.
    Nyt täytyy vaan varoa, että steviaruukkuni ei jää pakkaseen yöksi. Vielä ei yöpakkasia ole ollut.

    VastaaPoista
  4. Kauniita kukkia sinulla on vielä. Toivottavasti saat ne talvetettua. Stevia on minulle aivan uusi tuttavuus.

    VastaaPoista
  5. tarutikki,
    stevia on supermakeuttaja, luonnontuote. Kannattaa tutustua. Tuolla aihelokerikossa kun klikkaa stevia-sanaa, niin löytyy lisää tietoa steviasta.

    VastaaPoista
  6. Minä talvetan verenpisaran kellarissa, jossa lämpö pysyy nollan yläpuolella. Se pudottaa kaikki lehtensä. Keväällä se näyttää aivan kuivalta. Sen voi leikata matalammaksi. Kastelu pitää aloittaa erittäin varovasti, sillä on pienet juuret. Jos kastelee liikaa, ne mätänevät.

    VastaaPoista
  7. Ihastelen taas tuota viherpeukaloasi. Kukat kukkivat ja ovat vehmaita.

    VastaaPoista
  8. Minäkin muistelisin, että mummuni talvetti verenpisaransa pimeässä kellarissaan, jossa lämpötila pysytteli plussan yläpuolella. Ihan raakkina sitten keväällä otti ne esiin ja porstuassa ikkunan (idän suuntaan) edessä yksitellen ne "herätti". Valitettavasti tarkempia tietoja ei enää pysty häneltä kysymään. Yrittää ainakin kannattaa!

    VastaaPoista
  9. Famu falsetissa,
    siinä se ongelma onkin, meillä ei ole kellaria. Yritän vielä keksiä jotain.

    arleena,
    tämä lämmin kesä on ollut hyvä kukille, kunhan vaan on jaksanut kulkea kastelukannun kanssa ahkerana.

    Minz,
    hyviä neuvoja olen saanut ja yksi asia on jäänyt mieleeni muhimaan. Kerron sitten keväällä, jos onnistun. Tuo "herättely" neuvo on hyvä minulle, joka aina yritän innoissani hukuttaa kukkani täällä sisällä.

    VastaaPoista
  10. Onko verenpisarassasi kokonaan valkoiset kukat? En muista nähneeni sellaista. Yleensähän verenpisaroissa on kaksi väriä. Täytyy katsella valikoimaa ensi keväänä.

    VastaaPoista
  11. olivia,
    tuo verenpisara on ihan kuvan värinen, pikkuisen vaaleanpuniasta näkyy. Kukka on ollut todella upea.

    VastaaPoista
  12. Unelma, minä yritän nyt tuolla Famun ohjeella, vaikka kellarissa on jo aika ahdasta.

    (Kaikki jalot, valkoiset vein oikein kukkapenkkiin omenapuun varjoon. Siitä niitä voi sitten levittää. Saneerasin samalla koko sen penkin osan. Hyvä työ, sillä 25 vuotta oli vain lisätty multaa, lannoitetta ja sipulikukkia. Laitoin vielä suojaraudatkin, sillä Merin vilkas pikkukoiruus voisi myllätä sen pehmeän mullan...Olen kiitollinen ja kiitos on jo matkalla.)

    VastaaPoista
  13. Leena Lumi,
    toivotaan patasta. Siitä alkaa monen vuoden odotus, mutta kasvun seuraaminen on antoisaa.

    VastaaPoista

Kymmenen blogivuoden jälkeen jouduin ottamaan kommenttien valvonnan käyttöön.