tiistai 21. syyskuuta 2010

Ajatuksen aihetta akupunktiosta,

5.9.2010 luin tämän artikkelin ja pysähdyin taas miettimään ravinnon merkitystä hyvinvointiimme.
Ruokavaliolla ja akupunktiolla syöpää vastaan klik

Tämä kirjoitus pysäytti, koska jo keväällä aloitin omatoimisesti tehdä ruokaremonttia ja siitä onkin ollut myönteisiä vaikutuksia. Painokin on pudonnut kymmenen kiloa. Olen jo jonkin aikaa ollut huolestunut ainoan munuaiseni toiminnasta. Jalkani turpoavat ja toisinaan olo on muutoinkin ollut jokseenkin "tukkoinen".

Tarvitsin kuitenkin tukea ja tietoa lisää, halusin kokea oloni turvalliseksi muutosteni kanssa. Soitin Nina Haavistolle Lahteen ja kysyin neuvoa, hänen vastaanotolleen oli pitkä jono, vasta marraskuulla olisi vapaita aikoja. Sain Ninalta yhden nimen Helsingissä toimivasta kiinalaisen lääketieteen asiantuntijasta. Soitin hänelle ja sain tunnin ajan eiliselle päivälle.

Hieman jännittyneenä menin vastaanotolle, koska akupunktio ja muu sellainen hoito ovat minulle täysin uusi asia. Turhaan jännitin, minut vastaanotti miellyttävä ja rauhallinen asiantuntija, pelkoni hälveni heti.

Ensin sain kertoa muutamin sanoin sairauksieni historian ja senjälkeen ruokaremonttini nykytilasta. Olin jo etukäteen mielessäni tiivistänyt tärkeimmät asiat, muutoin tarinaani ei olisi tunti riittänyt.

Alkukartoituksen jälkeen sain mennä pitkälleni hoitopöydälle ja minulle laitettiin joitain sähköisiä piuhoja, joista en huomannut tarkemmin kysellä. Koska en ole neulakammoinen, niin sain myös muutamia akuneuloja jalkoihin ja vatsan alueelle. Neulojen pisto oli niin huomaamaton, että en edes tiedä montako neulaa laitettiin. Neulat olivat paikoillaan loppuvastaanottoajan ja samalla jutustelimme ruoka-asioista. Korostan tuota jutustelimme, ei mitään paatosta ja kieltoja.

Keväällä aloittamani ruokaremonttii osoittautui melko onnistuneeksi, mutta muutamia ratkaisevia muutoksia suositeltiin. Mitään ehdottomia kieltoja ei annettu, koska ne aiheuttaisivat vain turhaa stressiä vanhalle mummelille. Tärkeää on kuunnella oman kehonsa ääntä. Minäkin olin jo jättänyt kahvin kokonaan pois viime talvena, koska tunsin huimausta kahvituksen jälkeen. Kerroin myös ajoittaisesta makeanhimostani, joka suorastaan jäytää mieltäni. Suklaa ja makeat leivonnaiset ovat heikko kohtani, en minä mitään irtokarkkeja himoitsekaan, kauhistun jo niiden myrkyllisiä värejäkin.. On hyvä keino ottaa päivässä vaan yksi pala tummaa suklaata ja kaksi taatelia, näillä rajoituksilla olen jo selvinnytkin monta kuukautta.

Ruokasuosituksista en voi tässä enempää kertoa, koska ne ovat minulle henkilökohtaisia ja voisivat olla tuhoisia nuorille ja terveemmille henkilöille. Jos nyt noudatan saamiani ohjeita, niin makeanhimokin hellittää. Aika näyttää....

Luulen, että tällä yhdellä tunnilla oli tärkeä merkitys loppuelämälleni. Lähdin vastaanotolta kevein varpain. Nilkkojen turvotus oli laskenut ja vielä tänä aamunakin heräsin siroin säärin. :).

Pidin myös sellaisesta asiasta, että hoitajani ei tyrkyttänyt minulle mitään kalliita lisäaineita, eikä kehottanut minua tulemaan uudelleen vastaanotolle. Loppu jää kaikki omalle harkinnalleni. Hoitaja antoi minulle sähköpostiosoitteensa, saan lähettää tarvittaessa kysymyksiä. Vastauksen saan omaan ruutuuni. Ymmärrän, että hänen onkin vaikea vastailla puhelinsoittoihin, kun potilaita on huoneessa.

Toivon, että näillä saamillani ohjeilla oloni kohenee ja voisin vielä nauttia elämän ihanuudesta ja seurata lastenlasteni elämää ja kehitystä.

Haluaisin vielä kiittää Itkupilliä ja Yaeliania niistä hyvistä virikkeistä, joita heidän blogeistaan olen saanut, proteiinismoothiet saavat jatkaa elämäänsä minun ruokaremontissani.

Tänä aamuna olen jo nauttinut loppuelämäni ensimmäisen terveellisen aamiaisen. Katsotaan miten päivä sujuu.

En ole merkinnyt tähän asiantuntijani nimeä, koska en siihen lupaa huomannut kysyä.

Palailen aiheeseen myöhemmin.

23.09. 2010. Nyt olen kysynyt luvan, saan laittaa tänne akupunktiohoitajani nimen.

Hän on Denis Vinokur ja tästä linkistä saa lisää tietoa. Olen myös laittanut kuvan Vinokurin julkaisemasta kirjasta, Terveyden kiinalainen käsikirja. Tiedon kirjasta löysin netistä.

23 kommenttia:

  1. Hienosti täydentyvä kollaasi, jossa kukat eivät 'syö' toisiaan, vaan kasvavat harmoniaan.

    Kuittaatko koko asian tuolla yhdellä lauseella? Olisi ollut kiinnostavaa...enemmän.

    Jo Sinikka Piipon kirjassa Suomalaiset marjat, kerrotaan miten marjoilla torjutaan syöpää.

    VastaaPoista
  2. Kiinalaisesta lääketieteestä olen kuullut ja lukenut artikkeleita. Nyt kävin linkkisi kautta lukemassa lisää. Uskon, että Haavisto on oikeassa ja tarjottu vaihtoehto pätee.
    Tosin meillä aloitetaan päivä kaurapuurolla.
    Vatsa- ym oireilua ei ole, minulla ei ole koskaan ollut lääkitystä vaativia hoitoja eli en ole syönyt mitään lääkkeitä.
    Noudatamme ravintoympyrän suositusta noin suurinpiirtein, joskus jotain jälkkäreitä tai makeita leipomuksia. Niitä kohtuudella, ylensyöntiä, eli syömistä enemmän kuin kuluttaa, pyrimme välttämään.

    VastaaPoista
  3. Leena Lumi ja arleena,

    Anteekis, minulta karkasi tuo juttu heti linkin laittamisen jälkeen blogiin. Olen pahoilla
    ni.

    VastaaPoista
  4. Unelma, ei mitään hätää;-)

    Vastaanottosi olisi varmaan ihan mielellään antanut sinun linkittää eli mainostaa heitä;-)

    Ihminen on mitä syö! Se on fakta. Tunnen syvää vastenmileisyyttä nykyään eräisiin lihoihin, joten voitte olla varma, että Leenan gulassi on harvinainen pyhäherkku. Minun ongelmani eivät myöskään ole karammellit, mutta Geisha -suklaa ja hiivatti!: vasta nyt on alkanut pulla maistumaan. Se on kuin liimattu se himo pullaan kahvin kanssa. Ja itse asiassa haluaisin kokonaan eroon valkeasta jauhosta. Elimme 16 vuotta Merin vaikean vilja-allergian (ei keliakia) takia ilman mitään, missä on jauhoa ja painoin silloin 10 kiloa vähempi, vaikka söimme paljon lihaa jo likan kasvnkin takia, jäätelöä tunmtui olevan aina ja myös maustettuja jogurtteja, sillä Merin paino ei koskaan saavuttanut, mitä olisi pitänyt olla. Hedelmiä kulhot vyöryivät ja olimme me aikusiet kovasti hoikkia ja vailla vaivoja. Siis liha ja rasva sinänsä eivä tole mun oneglma, vaan vaaleat jauhot. Ja rakastan pastaa! Nyt yritämme vaihtaa tummaan pastaan etc ja kahvin kanssa nautin sokeritonta keksiä, sillä sokeri minulla vain lisää sokerin himoa, vaikka nappaan joka päivä kromia. Tämä tarina on pitkä, enä jatka enempää, mutta olen Merin 16 allergiavuoden aikana jounut käymään läpi monenmoista ruokarintamalla.

    Unelma, hienoa,että sait apua ja keveät sääret♥ Minäkään en juo kahvia kuin aamulla yhden ison mukillisen. Sen takia se voikin olla vähän laadukkaampaa eli Robertsin suklaakahvia;-)

    Ehkä joskus jatkat tästä ja kerrot edistymisestäsi. Tämä kiinnostaa varmaan hyvin monia. Kiitos!

    VastaaPoista
  5. Hienoa että olet onnistunut tekemään noin täydellisen ruokaremontin, se ei tosiaan ole helppoa. Akupunktiosta olen kuullut vain positiivista palautetta, tepsii hyvin oireisiin, mutta sekään ei ole apu ellei siihen liity myös ruokavalio. Juuri kokonaisvaltainen hoito on se mikä tehoaa.

    VastaaPoista
  6. Ruoka on tärkeetä, mutta on myös totta että juopottelevat puiston penkillä, jotka elävät lenkkimakkaralla... heillä hyvät arvot, luultavasti että eivät syö sokeria eikä valkoista jauhoa?

    VastaaPoista
  7. Leena Lumi,
    nuo ruoka-aineallergiat ovat perheessä haastavia. Usein siinä niin käykin, että koko perhe välttelee kiellettyjä aineita.
    Uskon, että meille hyvä ohje on tuo kohtuus kaikessa. Ehdoton kielto saa ajatukset vaan kiertämään kielletyn ympärillä.

    Sirokko,
    odotan tältä remotilta nyt paljon ja yritän noudattaa neuvoja. Täällä kotona kaikki onkin helppoa, mutta miten käy kodin ulkopuolella, jää nähtäväksi.

    Hannele,
    ehkä minä entisenä syöpäpotilaana kiinnitän liikaakin huomiota terveyttä edistäviin asioihin. (Tuo entinen sana tuntuu hyvältä).
    Puistonpenkkielämä veisi minut hautaan muutamassa päivässä.
    Vielä kun löytyisi sellainen akupiste, jolla voitaisiin parantaa puistojen miesten alkoholismi.

    VastaaPoista
  8. Tämä on kiinnostavaa luettavaa. Ruokaremontit ja akupunktiot. Hienoa, että olet onnistunut ruokaremontissasi.
    Akupuntioita näin tehtävän työpaikallani viikottain ja halukkaita hoitoon tulijoita piisasi. Ruokaremonttia olen itsekin aina ajottain tehnyt. Minulla tahtoo pikkuhiljaa lipsua vanhaa totuttuun. Seuraan jatkoa innostuneena.

    VastaaPoista
  9. Ooh, minäkin haluaisin akupunkiota kokeilemaan! Se on tarjonnut avun ainakin monelle selkä- ja hartiavaivaisille tutuille, mutta hoidetaanhan sen avulla tosiaan paljon muutakin..

    Irtokarkkien myrkyllisistä väreistä olen kanssasi aivan samaa mieltä, ja siinäpä jälleen yksi syy rajoittaa vierailujani lähivideovuokraamoon. Suklaa, pullat ja leivonnaiset ne tätäkin sokerihirmua eniten himottavat, mutta pakko se on niidenkin "saantia" hiukka rajoittaa.

    Vinkit makeanhimon nujertamiseksi voisi kyllä laittaa jakoon tännekin päin! Jospa utelen niitä ensi kerran kun nähdään.. ;)

    VastaaPoista
  10. Mielenkiintoinen postaus !
    Itse olen pikkuhiljaa siirtynyt enemmän raakaravinnon suuntaan. Tosin liikkuvan työni takia, välillä tulee matkalla syötyä vehnäsämpylöitä. Esimerkiksi aamulla tuorepuuro on aivan ihanaa. Kahvin juontia kun vielä saisi vähennettyä ; )
    Tsemppiä ruokaremonttiisi ja olosi kohentumiseen !

    VastaaPoista
  11. aimarii,
    ei kannata lannistua entiseen lipsumisesta, aina voi aloittaa alusta ja unohtaa menneet lipsut.

    KärppäNeiti,
    luulisin, että sinä nuori tehopakkaus saisit ihan erilaiset ohjeet kuin sukkaa kutova mamma. :) Kokemuksistamme on aina mukava keskustella.

    sariw,
    tuorepuurot ovat minullekin tuttuja vuosien takaa. Olisi ehkä pitänyt silloin jatkaa sitkeämmin terveellä linjalla. No, tähän on nyt tultu ja taas yritetään, mutta nyt rennosti ei ryppyä otsalle tästä asiasta.

    VastaaPoista
  12. Tärkeitä asioita olet kokenut. Moni muukin meistä tarttis katsoa peiliin :)

    VastaaPoista
  13. Olen aikoinani käynyt akupunktiossa unettomuuden takia. Siitä oli apua.

    Karkeista ja pullasta kyllä tykkään niin paljon, että uskon kroppani tarvitsevan niitä :)

    VastaaPoista
  14. Olipa mielenkiintoinen postaus. Uskon jossain määrin vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin.
    Minulle ei niinkään ole ongelma mitä syön, vaan kuinka paljon syön :) Syöminen on niin kovin mukavaa. Suurin heikkouteni on leipä, pullasta en niinkään välitä.

    VastaaPoista
  15. Zilga,
    joskus on hyvä vähän pysähtyä.

    SusuPetal,
    minulle akupunktio oli ihan uusi kokemus, ei paha.
    Syö sinä vaan nisua ja karkkia jos elimistösi sitä vaatii. :)

    tarutikki,
    siinäpä se, syöminen on niin mukavaa. Ilman leipää en minäkään haluaisi elää, onneksi ei tarvitsekaan, kokonaan.

    VastaaPoista
  16. Kauniin värinen kollaasi! Hienosti olet onnistunut tuon ruokaremonttisi kanssa,ja kiva,jos blogistani löytyi jotain,mikä siihen auttoi;-)Minullakin oli vielä joitakin vuosia sitten paha makeannälkä,mutta onneksi ei enään.
    Ja akupunktiosta on minulla pelkästään hyviä kokemuksia:sain siitä apua olkapäävaivoihini,kun mikään muu ei auttanut:-)

    VastaaPoista
  17. Yaelian,
    mieluusti luen myönteisiä kommentteja akupunktiosta. Kuinkahan pitkän sarjan hoitoja pitäisi ottaa, saadakseen hoidosta kaiken hyödyn?

    VastaaPoista
  18. Hieno juttu, jos olet saanut apua, ja sun ruokaremppasikin on tuottanut tosi hyviä tuloksia, upea juttu ja onnea sulle!
    Mä olen myös aloittanut ruokarempan, eli siirtynyt pikkuhiljaa kasvisruokiin enemmän. Paljon en silti verisairauteni vuoksi voi käyttää vihreitä kasviksia, vaikka niitä kyllä iltaisin vallan syönkin.
    Saa nyt nähä, mikä on seuraava veriarvoni, eli pitääkö vähentää niitä.
    Mulla toi verisairaus niin rajoittaa kaikkia syömisiäni, eten voi olla niin kamalalla laihdutuskuurillakaan, ilman lääkärin lupaa ja neuvoja.
    Mutta mä ostin itele sellasen sähköisen vempelen tohon selkävaivaani, etä mahtaakohan olla samantapaisia vaikutuksia, kuin sillä sun käynnilläsi.Mun juttu liittyy myös akupisteisiin ja kipupisteisiin, ja onkin auttanut ja muutkin siinä mukana ovat olleet auttamassa.

    Laitan vielä postauksen siittä, kunhan vaan ehdin.

    VastaaPoista
  19. Harakka,
    kaikenlaiset kuurit ovat minullekin vastenmielisiä, enkä sellaisiin enää ryhdy, sitäppaitsi kaikki on jo kertaalleen koettu.
    Toivottavasti sinun sairautesi nyt saadaan hallintaan. Ruoka on ihmisille tärkeää, siksi minäkin nyt aloin selvittämään mikä tässä olisi viisasta.
    Jään odottamaan sitä sinun postaustasi.

    VastaaPoista
  20. Huomasin nyt, että postaus olikin jatkunut. On hienoa, että saat apua ilman ns pillereitä. Olen sitä mieltä, että terveellinen ja oikea ruoka on itsessään jo terveyttä ylläpitävää.

    VastaaPoista
  21. arleena,

    hyvä, että huomasit tämän varsinaisen tekstini. Se kuva ja linkki vahingossa karkasivat minulta.
    Olen oikein iloinen, että sain itsestäni sen verran irti, että varasin ajan.
    Mielestäni ruokavalioni on ollut terveellistä tähän astikin, mutta siinä on ollut myös paljon turhaa ja tarpeetonta.
    Olen vähän palkinnut itseäni ruoalla ja nauttinut liikaa makeasta.
    Katsotaan kuinka mamman käy. :)

    VastaaPoista
  22. Mielenkiintoinen kokemuksesi akupunktiosta. Ja hyvä postauksesi kannustaa meitä muitakin ruokaremonttiin. Hyvä Unelma, ja kiitos!

    VastaaPoista
  23. anja,
    katsotaan nyt miten onnistun. Pyrkimys ainakin on vahva. :)

    VastaaPoista

Kymmenen blogivuoden jälkeen jouduin ottamaan kommenttien valvonnan käyttöön.