torstai 22. lokakuuta 2009

Kori käteen ja metsään

Tänä aamuna heräsin suureen harmitukseen. Vaaka näytti kammottavaa lukua. Ei yhtään auttanut vaikka seisoin vain yhdellä jalalla tai puntarin toisella laidalla. Hih.

Aikaisemmin olen onnistunut keventymään, mutta nyt huomaan, että melkein kaikki on tullut takaisin. Koko aamu meni pilalle. Mourusin puhelimessa ystävällenikin tätä synkkää tilannettani, olen niin vihainen itselleni. Peilikuvaani en enää ilkeä edes katsoa.

Siinä vielä lähellä puoltapäivää tassuttelin aamutakissa ja olin vaipunut synkyyteen

Menin sitten katsomaan mitä SusuPetal oli postannut. Siellä koin valaistuksen, tie ulos. Laitan linkin tähän, jos saan luvan. Lupa saatu täällä

Päätin ryhdistäytyä, hieman häpeillen puin päälleni suurimmat kuminauhahousuni ja soputelttatakkini. Onnistuin kuitenkin vääntäytymään ulos ovesta kori käsivarrella. Tunsin suurta mielihyvää, kun syksyinen metsä oli niin kaunis ja kutsuva. Otin kuvia sammaleista, kun kukkia ei enää näkynyt. Muutama suppilovahverokin löytyi, niistä saa mukavaa lisuketta suunnittelemaani jauhelihapihvi-iltaseen.

Olen nyt päättänyt, että kesällä Berliinistä ostamani kaunis takki ei kauaa näytä päälläni makkarankuorelta.



Näin kauniilta näyttivät rahkasammalet tänään. Tein näistä muutamista sammalkuvista kollaasin. Tässä on päivämääräkin merkittynä, että muistaisin mikä oli se päivä, kun jälleen sain väännettyä itseni kunnolla ulos.


Posted by Picasa

18 kommenttia:

  1. Kyllä reippailu välillä vaatii aikamoista itsekuria. Hieno sammalkuva ja hieno sammalkollaasi!

    VastaaPoista
  2. Hyvin tehty!
    Joskus sitä saa kyllä kiskoa itseään kaksin käsin niskasta, että pääsisi ulos.

    Sammalmatto on tehty pienistä tähdistä!

    VastaaPoista
  3. Kilot tulevat kuin salaa, salakavalasti. Liikkuminen helpottaa ja kuluttaa.
    Kauniissa syksymetsässä on ihana liikkua ja saalistakin sait.

    VastaaPoista
  4. Ihania kuvia! Tänään täälläkin on ollut sellainen päivä että olen litsannut kaikesta ja jäänyt kotiin kyhjöttämään. Onneksi on koira joka pakottaa ulos.

    VastaaPoista
  5. Kylläpä oli tuttua! Minua ei enää edes saa vaa'alle, siitä voisi jouset lennellä ympäriinsä ;D

    VastaaPoista
  6. Unelma,ihan sama juttu minulla.Olen lihonut täällä Israelissa viettämieni 2½ vuoden aikana 20 kiloa,joita yritän epätoivoisesta saada alas.Ei kai pitäisi laittaa mitään herkkuja....

    VastaaPoista
  7. Otan osaa Unelma!
    Mulle kävi samanlailla!
    Luulin ittekseni, että olen ehkä pikkkasen laihtunut, kun olen koittanut ruokailujani illansuussa jättää pienemmäksi, tai olen syönyt vaan jotain vihanneksia.
    No sitten yhtenä aamuna menin vaa`´alle, ja mitä ihmettä, kaksi kiloa tullut LISÄÄ!!!
    Siittä oli sitten naurut kaukana, ja itku herkässä!
    Nyt sitten oikeesti pitää tehä jotain, että saan painooni pudotettua!

    VastaaPoista
  8. Naurattaa oikein tuo sinun paatostuksesi. Ruoskin eilen itseäni saman asian takia, mutta sanat eivät paljon auta, jos akka on patalaiska tekemään asialle mitään. Sinä sentään lähdit ulos, minä vain otin kiikunkyytiä ja kirosin saamattomuuttani heh..
    Onkohan se niinkin, että tämä ikä tuo vähän lisää, aineenvaihdunta hidastuu ja liikut myös, mutta ruokahalu on entinen.

    VastaaPoista
  9. Famu falsetissa,
    On se niin totta, pitäisi olla ulosheittäjä talossa.
    Hyvää liikuntaa sainkin, kun kumartelin noille sammalmättäille.

    SusuPetal,
    Kiitos vaan, kun sait madoniuslaiskimuksen liikkeelle.

    arleena,
    Kunhan vaan saa läskinsä hilattua kallioita kipuamaan, niin hyvä tulee.

    savisuti,
    Kotiin on niin helppo jäädä voivottelemaan, kun ei millään jaksaisi. Meillä ei ole enää koiraakaan, kuoli tammikuussa. Siitä onkin seurannut, että liikuntani on radikaalisti vähentynyt. Nyt sitten puntari voihkii.

    marjukka ,
    Niinpä, eihän minunkaan olisi tarvinnut vaakaa mennä vinguttamaan. Vaatteet ovat syksyn aikana kutistuneet liian pieniksi. Siitä voi jo ennakoida vaa´an lukemat.

    Yaelian,
    Tällä iällä ei herkkuja pitäisi syödä, mutta minkäs teet, kun suu ei vielä ole tuohesta. Annoskokoa ajattelin pienentää ja lisätä kasviksia. Leipä on minulla heikkous ja juustot.

    Harakka,
    Yritetään yhdessä, siirtyä enemmän kasvislinjalle.

    Zilga,
    Lohdullista on tietää, että täällä on muitakin, jotka ovat yhtä "heikkoja" ruokien kontrollissa ja liikunnassa.
    Eihän meidän enää mitään kukkakeppejä tarvitse ollakaan, mutta minulla on oikein lääkärin määräys pysyä laihempana. Sydän jaksaisi paremmin, jos ei tarvitsisi näihin ihroihin verta pumpata. Jälleen kerran olen päättänyt tolkkuuntua, aion estää lisäkilojen kertymisen ja jos onnistun, niin mielellään vähän rasvaprosenttia hilaan alas päin.

    VastaaPoista
  10. No niin justiinsa, noin on käynyt taas täälläkin...nivelparkojen elämää pitäisi helpottaa..pitäisi ja pitäisi.

    VastaaPoista
  11. Helpottavaa huomata, että muillakin tahtoo vaatteet pienentyä, vika ei siis olekaan meidän vaatehuoneen liian kuivassa ilmassa(;
    Olen taas aloitellut sauvakävelylenkkejä...se vaan on niin helppo keksiä syitä, ettei tarvitse lähteä..polvet sattuu... paljon töitä, vesisade... ja HÖH!
    Mutta sulla tuo soputeltta oli kyllä liioittelua:D
    Reippailuterveisin
    Marja

    VastaaPoista
  12. Sirokko,
    "Miksi meille aina näin käy,käy,käy...", sanoo lauluntekijäkin. Nyt olisi päiväkahvin aika kera pullan, mutta... Naurista järsin, ihan hyvää sekin on.

    Risusydän,
    Olemme aikas hyviä keksimään tekosyitä. :)
    Kiva ajatella, että siellä se Marjakin Raumalla suihkii menemään sauvojen kanssa, kyllä minunkin täytyy lähteä.

    VastaaPoista
  13. Mina hermostuin muutamaan kiloon ja nyt olen saanut ne pudotettua.
    Kaverini kanssa punnitsemme itsemme joka torstai ja lukema meilataan toiselle.

    Olemme tehneet noin joskus vuosia sitten ja paatimme ottaa nyt jatkuvaan kayttoon toistaiseksi.
    Kun on pikkusen tilivelvollinen ulkopuoliselle tulee tsempattua. Se jaa muistiin.
    Ei tule naposteltua kuten ennen.

    Suosittelen muillekin "paripainonpudotusta"!

    VastaaPoista
  14. En ole mikään tikku, mutta paino paikoillaan, syön lihaa tarpeeksi, ettei nälkä yllätä, enkä pelkää rasvaa, varovainen vain leivän kanssa. Enkä osta liian pieniä vaatteita.. Syksyinen metsä on hienoa.

    VastaaPoista
  15. Kaunis kollaasi ja hieno että pidät tästä lähtien itsestäsi huolta! :)

    VastaaPoista
  16. BLOGitselle kiitos hyvästä vihjeestä.

    Hannele, hienoa, että olet onnistunut pitämään linjasi kunnossa. Ostamissani vaatteissa on oikea koko ostohetkellä, mutta jonkin ajan kuluttua saumat sinkuvat, valitettavasti.

    Eila, yritystä löytyy, taas kerran. :)

    VastaaPoista
  17. Voi Unelma, niin se on minullakin edessä - koirat remmiin ja pitkäääälle lenkille loman jälkeen...niin toivat pahan mielen/olon ensimmäiset lomakuvat!

    VastaaPoista
  18. Tuikku, älä niitä lomakuvia murehdi.
    Koirat ovat ihania lenkkikavereita, sinne vuorille ne ylimääräiset rasvat sulavat. :)

    VastaaPoista

Kymmenen blogivuoden jälkeen jouduin ottamaan kommenttien valvonnan käyttöön.