Oranssia hellepäivänä.

Ruskoliljan (Lilium bulbiferum) kauneutta saa ihailla näin kesäkuussa. Meillä näitä löytyy yllättävistä paikoista. Yksi upea yksilö löytyi ruusupensaan keskeltä kahdeksan vuotta sitten kun tänne muutimme. Samassa paikassa kukkii tänäkin kesänä, nyt "poikasen" kanssa.

Oranssikeltano vähän kärvistelee kuumuudessa. Ehkä  tämä onkin hiirenkeltano tai iso-oranssikeltano?

Pitäisi seuraavaksi kuvata koko kasvi, olisi tunnistaminen helpompaa.
 

Tässä viidakossa öttiäiset viihtyvät

30.05.2022 kuvasin auroraperhosten herkkää hetkeä.
.

Kuvien laatu on mitä on, olin hyvin varovainen. Eivät huomanneet minua, nappasin kuvat ja poistuin hiljaa takavasemmalle.

Keisarinkruunuksi tätä kukkaa on perinteisesti kutsuttu, taitaa olla Suomen vanhimpia perennoja.

On se vaan niin hieno.

Juhannus

 Kukkaisaa juhannusta kaikille!

Päivien parantajat

Kurjenmiekka kukkii satama-altaan reunustalla.  Vesi on kylmää ja kirkasta.

Tästä lasketaan veneitä vesille.

Kurjenpolvi

Vuorikaunokki

Kotipihan kukkakimppu.

Muutaman päivän yksi kukkakimppu loistaa iloa ja valoa, päätyy lopuksi kompostiin. 

On kesä, huomenna kerätään uusia kukkia.
 

Omenan ja syreenin tuoksua.

Kesän alussa saamme nauttia kukkien runsaudesta kun puut ja pensaat kukkivat.

Ottamani kuvat eivät mitenkään pysty välittämään näitä kukkien todellista kauneutta.

Eilen oli torilla ensimmäinen kesätapahtuma. Ostin ternimaitoa, ihanaa herkkua.

Tämän kuvan jo hylkäämässä, kun tuo valkoisen kukan kuvaaminen ei oikein onnistu. Huomasin sitten tuon hyttysen, joka välttämättä halusi ehtiä valokuvaan.

Kaikki kukkien kuvat ovat meidän pihalta.

 

Kukkien ahmijat.

Liljakukko on komeasta ulkonäöstään huolimatta harmillinen ilmestys liljapenkissä. Kun tällaisen punatakin näkee liljan lehdellä on oltava ovela ja nopea. Kukko pudottautuu salamana maahan ja  sieltä sitä on vaikea enää löytää. Meillä lähdetään liljakukkoja jahtaamaan vesikipon kanssa. Kippo asetetaan kukon alapuolelle ja sitten vähän kopautetaan lehteä. Hupsista vaan ja punanuttu sukeltaa veteen. koskaan ei ole käynyt niin, että kukko olisikin käyttänyt siipiään ja lehahdellut maisemaan.

Täällä toinen harmitus. Tänään olen käynyt jo kolme kertaa ratsaamassa lehtokotiloita. Sateiset päivät laittavat kotilot liikkeelle. Onkohan mitään sellaista kukkaa tai marjaa olemassa, joka ei maistuisi lehtokotilolle?  Luulin karhunvattujen ja vadelmien olevan sellaisia, mutta eipä vaan ole, vatut maistuvat kotiloillekin.

Iloitsen nyt tästä näkymästä ja unohdan lehtiluteet, kotilot, ketut ja peurat.
 

Lisää ihanuuksia.

Meillä oli ilo saada taloon vähän koiraenergiaa, Leo tuli kesälomalle. Ihana vanha ystävämme osaa jo valita kuvaukseen kauniin taustan.

Onneksi Leon loma-aikaan osui kauniita aurinkoisia päiviä. Mukavaa oli loikoilla torkkumassa vihreällä nurmella. Toki hoideltiin koiranvirkaakin, merkattiin tontin rajat peuroille tiedoksi ja haukuttiin oravat. 

Seikkailuhenkeäkin vielä löytyi kun tuli hyvä tilaisuus. Oli mukava ajaa kettua takaa ja pelotella kissa puuhun. Se kissa onkin sellainen harmitus, istuu meidän terassituoleilla ja kakkii ikkunan alle marjakuusen suojassa, hyi mokomaa. Kissaihmisille tiedoksi, kävimme tarkistamassa että palokuntaa ei tarvinnut hälyyttää, katti pääsi omin avuin puusta alas.

Ensimmäinen kukka tänä vuonna kirsikassa.
 

Ihana