tiistai 28. heinäkuuta 2020

Sadepäivän ratoksi.


Päijänteen valkoinen heinäsorsa elelee puolisonsa kanssa edelleenkin sataman maisemissa.


Pariskunta sattaa olla sataman kuvatuin luonnonilmiö. Aloitetaan nyt tästä heinäkuun kuvien pikakelaus.

Tarhajuoru (virginiankolmiokukka), Tradescantia virgiana

Joka kesä tätä juorua olen kuvannut, mutta ensimmäisen kerran terälehtiä onkin nyt neljä.



Tykkään tästä kasvista tosi paljon, myös lehtokotilot suorastaan rakastavat sitä. Jatkuvasti on pidettävä kotiloratsioita pihassa.


Oli vain yksi "neliöjuorun kukka", kaikki muut ovat kolmioita.


Ensimmäinen auennut jorinin kukka on myös vakio kuvauksen aihe.


Yksi lämmin jakso säässä ja sateet päälle, kaikki rehottaa villinä mökkerön tontilla.



Yllärikin löytyi, luulimme sormustinkukan jo tontilta kadonneen, mutta väärässä olimme.


Mikä kello, kaikki kukat ainakin alussa ovat kukan latvassa.


Ihanasti vekattu reuna.


Kuka "Mörrimöykky asuu täällä?"


Yritin napata kuvaa kimalaisesta. Pörräsivät vikkelästi matkoihinsa.


Sitten tuli tämä "linssilude" suostui pysyttelemään aina hetken paikoillaan.





Tuo kukka on mäkimeirami, öttiäisen nimi on vielä hakusessa.


Mutakakkua ja vadelmia.


Yrttien kuivausta mausteeksi ja viherjauheeksi.


Parhaat palat lopuksi.  Veden lämpötila 27.06.2020 25,6. Ei kun uimaan.


Sillä aikaa kun mummeli räpiköi vedessä valmentaja tarttui kameraan. 

Olen aina tykännyt sinisistä silmistä. :)


Eikä ruskeissakaan mitään vikaa ole.


Varhaisin suosikkini, jo mammani pihassa ihailin palavaarakkautta.  Hassu juttu muuten, vasta nyt tajusin, että heteet ja emikukat ovat tertussa eri kukissa. En ole ennen näin tarkkaan katsonut. Aina oppii jotain uutta.

6 kommenttia:

  1. Ihania kukkasia ja veikeitä eläimiä. Sudenkorennolla (vai onko neidonkorento) on tuijottava katse.
    Suloista loppukesää Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, PiipeA. Ihanaa loppukesää myös sinulle.

      Poista
  2. Pihasi kukoistaa. Tuo kellokukka voisi olla peurankello? En ole minäkään hoksannut tutkia palavaa rakkautta noin tarkkaan. Mielenkiintoista tämän rakkauden sukupuolielämä!
    Yllätät lisää, siis saniaistako kuivatat myös? Entäs tuo mörrimöykky? Onko se ruskea kärpässieni?
    Ja nyt herkuttelemaan mutakakulla ja vadelmilla, siis vain siellä, eihän minulla noita ole herkkuja olekaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Peurankelloksi se hyvin sopisi kun peuratkin täällä pihalla kulkevat.
      Tuo saniaiselta näyttävä on saksankirveliä.
      Kärpässieni se taitaa olla, nyt ei olla mökkeröllä näkemässä mitä siitä tuli.
      Kiitos kommentistasi, aimarii.

      Poista
  3. Oi että ihania kukkakuvia Unelma:) Minäkin kerään talvella vihreää viherjauheeksi, päinvaistaiseen aikaan kuin teillä.Kaunista heinäkuun loppua UNelma.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, muistan ne etelän helmikuiset vihannat. Vielä kaksi päivää heinäkuuta ja vettä sataa rankasti. Toivottavasti elokuussa on enemmän poutapäiviä.

      Poista

Kymmenen blogivuoden jälkeen jouduin ottamaan kommenttien valvonnan käyttöön.