torstai 11. heinäkuuta 2019

Mansikka - aika


Pieni kuvakertomus tämän vuosikymmenen uutuudesta mansikanviljelyssä.


Uutta ja vanhaa tyyliä.


Asikkalassa Vähä-äinäällä, ( äiniöllä ).


Täällä tuuli ja rakeet eivät piekse marjoja.


Rikkaruohojakaan ei taida isommin näkyä, rönsyjä on leikattava jossakin vaiheessa.


Nyt loppui kyykkiminen mansikkamaalla.


Marjakorit ovat valmiina odottamassa poimijoita.  Kuvat ovat epätarkkoja, kun otin autosta maantiellä. Tilan myymälässä oli meidän siellä käydessä useita asiakkaita, en voinut haastatella henkilökuntaa. Olisi ollut paljon kysymyksiä. Ehkä toisella kerralla vadelmia hakiessa on tilaisuus vähän kysellä tarkemmin.



Marjat ovat isoja ja puhtaita. Pilkotaan vähän pakastimeen.


Miten se vanha laulu menikään siitä mamman mansikkamaidosta? Eivät nämä marjat maultaan ahomansikoille pärjää, niistä se laulu taisikin kertoa.


Aurinkoisia päiviä tässä odotellaan.

2 kommenttia:

  1. Nam ,ihania mansikoita ja tietysti parhaimmillaan kun voi itse poimia. Täällähän mansikka-aika on talvella; tänä vuonna en pakastanut niitä, mutta ensi talvena pitää laittaa hieman pakkaseen.Toivottavasti aurinkokin pian taas paistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on aurinko paistanut ja lapsenlapsi tuli käymään. Mansikat maistuvat.

      Poista