torstai 10. toukokuuta 2018

Keväisiä päiviä.


Katsellaan nyt ensin näitä pihamme kukkia ja lopussa sitten lätisen mitä lätisen, jos nyt jotain mieleen juolahtaa. Jospa kirjaimet sormenpäistä hyvinkin  haluavat ruudulle lennähtää.

Tänään jo kuulin käen kukkuvan kesää, niin riemullisesti kukkui, että luvunlaskukin unohtui. 


Hän pörräsi ympärilläni, olkapäälle istahti. V S kuvasi.



Tämän orvokinalun pyysin Sipoossa naapurilta lähtiessäni kohti uusia kokemuksia jokivarressa. Luulin kukan jo menehtyneen, mutta pieni alku oli onneksi jäänyt elämään kasvimaan reunalle.






Täällä meidän pitäjässä valkovuokkoa ei juurikaan metsässä näe, joissakin pihapiireissä näkee etelästä tuotuja . Etelästä mekin omamme toimme ja hyvin ovat viihtyneet.


Aurinko on jo kadonnut Kullasvuoren taakse, päivällä on satamassa toimintaa kun veneitä lasketaan vesille.


Pussukoiden ompelu on jäänyt kun pihatyöt ovat tärkeämpiä näinä kauniina poutapäivinä.

On tässä ollut vähän pientä irtiottoakin arkirutiineista. Viime viikonloppuna miehellä oli Santahaminassa kurssihommia, hän lähti jo perjantaina ajelemaan pääkaupunkia kohti, jäin kotimieheksi, ei kun nykyään täytyykin sanoa kotihenkilöksi. Lähdin sitten suurten jahkailujen jälkeen sunnuntaiaamuna Helsinkiin linja-autolla.

Tuntui hassulta, että olin matkustanut viimeksi maantien ässällä neljä vuotta sitten Sipoosta Helsinkiin. Kaikki on muuttunut linja-automatkailussa sitten pienten rahastajatyttöjen eli bussiemäntien aikojen. Niin ja, minähän muistan ne häkäpönttölinjuritkin, joita ylämäessä matkustajat joutuivat työntämään ylös.

Nykyään vaan avataan kotona netissä matkahuollon sivut ja tarkistetaan aikataulut ja maksetaan tiketti. Matkan hinta vaihtelee saman päivän aikanakin, sitäkään en ole ennen  tietänyt. Onnekseni päivän halvin taksa sinä päivänä oli juuri minun valitsemani lähtöaika. Seuraava vuoro oli jo kahdeksan €uroa kalliimpi.
 Kätevää, matka on jo maksettu ja mummeli on vielä kotona.

Matkan arveluttavin osuus olikin se kävely ison tien varteen. En ole koko talvena kävellyt niin pitkää matkaa kaupunkivermeissä ja vielä ilman kävelysauvoja. Varasin runsaasti aikaa patikoimiseen, että voisin välillä istahtaa hengähtämään jos tarvetta ilmenee. Hyvin selvisin pysäkille, tosin ensimmäisen satametrisen jälkeen olin jo melko kypsä soittamaan mittariauton hakemaan. Tarvittiin vaan lisää askeleita, siinä kulkiessa "ruostuneet" nivelet norjistuivat. Ei huimannut eikä uhannut flimmeri, aurinko paistoi ja linnut lauloivat. Olin iloinen, että rohkaistuin lähtemään yksin matkaan, tytär oli Kampissa vastassa.

Matkanteko bussissa oli kivaa, vessakin takaosassa ja turvavyöt kaikille. Kuljettajan ei paljoa tarvinnut rahaa käsitellä, ihmiset vaan tullessaan sanoivat nimensä ja listalta selvisi maksu kuitatuksi. Yhteys matkahuoltoon pelasi.
Maanantaina sitten köröttelimme omalla autolla takaisin kotiin.


Meni vähän pitkäksi tuo matkakertomus, joten niistä pihatöistä ei nyt sitten enempää tähän juttuun. Sanonpa vaan sen verran, että mikä lafka keksisi myydä oikean käden puutarhakäsineitä, meillä on tuolla varastossa vaan vasemman käden hanskoja. Mihin ne oikean käden hanskat aina häviävät?

8 kommenttia:

  1. Niin kauniita kevätkukkia. Kevätkukat ovat parhaimmillaan. Vielä kun tulppaanit avautuisivat. Kiva matka sinulla on ollut, onnistui sitten bussimatkakin. Minä matkustan aika paljon bussilla, tykkään siitä enemmän kuin itse ajamisesta, saa vain olla ja vaikkapa lukea. Aurinkoista viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bussimatka oli mukava kokemus. Seuraavaa matkaa suunnitellaan.

      Poista
  2. Teillähän on siellä jo ihan kesäistä:)
    BUssilla tykkään itsekin matkustaa, ja junalla. Nykyään on Suomessakin jo niin edullista matkustaa busseilla, toisin kuin ennen.
    Mukavaa viikonlopua ja äitienpäivää Unelma:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt tosiaan kesä yllätti meidät. Hyvää äitienpäivää myös sinulle.

      Poista
  3. Lila esikko minun silmiini erittäin kaunis<3

    Ei meilläkään täällä valkovuokko luontaisesti kasva. Talomme rakentaja oli kotoisin Pohjnamaalta ja sieltä hän oli tuonut niitä sekä sinivuokkoja, kuin myös äidiltään mahdottoman hyvän mustaviinimarjalajikkeen. Sen olemme jakaneet ja muut ei niin hyvät, laittaneet pois.

    Oma äitini on kauhuissaan näistä lipunmaksuuudistuksista. Eipä taida enää tulla meille junalla eikä bussilla, vaan tulee siskon mukana tai me noudamme.

    Mukavaa lähestyvää äitienpäivää♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänään sain lisää valkovuokkoja, niissä on myös juuret tallella. Näitä tänne pihalle vielä mahtuu.

      Asioiden hoitaminen netin kautta on varmaankin vaikeaa jos ei ole tottunut käyttämään tietokoneita. Ymmärrän hyvin, en minäkään mikään haka ole näissä nettijutuissa. Täällä maalla on kuitenkin kätevää tehdä ostoksiakin nettikaupoista, ei tarvitse lähteä paikan päälle ajelemaan.

      Kiitos kommentistasi, Leena.

      Poista
  4. Niin kauniita kukkia sulle siellä kukkiikin!
    Ja voi että, niin kauniita pussukoita olet siellä ommellut, aivan uskomattoman taitavasti tehtyjä, olet sinä mestari!
    Ja bussilla en ole varmaan 25vuoten matkustanut, en varmaan enää osaisi sellasella matkustaakkaan, mutta hyvä sinä, kun uskaltauduit!
    Oikein paljon kivaa ja kesäistä viikkoa sinne teille molemmille!


    VastaaPoista