keskiviikko 16. marraskuuta 2016

Syksyllä 2016

 

Sattuneesta syystä olen tänä syksynä joutunut istumaan paljon täällä sisällä, keppien kanssa köpötellyt. Ikkunasta on sentään saanut seurata luonnon vihreyden muuttumista syksyn ruskaan ja pimeisiin iltoihin.

Valkohäntäpeurat ovat kalunneet viimeiset vihreät kasvit suihinsa.


 Kun viime talvena istuin alakerrassa virkkaamassa kuuntelin lukuisia äänikirjoja, niin tämä syksy on mennyt televisiota katsellen.

En välitä mistään tositv-sarjoista ja ikuisuussarjoista. Uutiset tietenkin aina kiinnostavat, yritän pysytellä vähän ajan tasalla. Monet uutiset tosin kauhistuttavat ja huolestuttavat, mutta ei  niistä tällä kerralla. Nähtäväksi jää äänestivätkö ameriikkalaiset oikein tai väärin.

Valitsin katsottavaksi englantilaisen "Kotilieden lämpöä" -sarjan, siitä oli jo aikaisemmin tullut yksi tuotantokausi ( muistaakseni ). Tarinassa kerrotaan kotirintaman naisista ja perheistä sodan kynnyksellä ja sodan alkua. Olen kiinnostunut toisen maailmansodan ajoista kertovista tapahtumista. Muistanhan jatkosodan tapahtumista jotain itsekin. Tarinat auttavat ymmärtämään sen ajanjakson elämää ja olosuhteita paremmin, osaa sijoittaa kokemuksensa oikealle aikajanan pisteelle.

Alla olevassa kuvassa olen äitini kanssa talvisodan tammikuussa. Tästä tilanteesta en vielä muista mitään, ainoastaan äitini kertomuksen. Oli kauhean kylmää ja aina piti olla valmiina lähtemään pommisuojaan. Äiti kertoi usein nukkuneensakin saappaat jalassa.


 Milanon muotitaloa, naisten paratiisia aloin seurata ihan siitä syystä, että Emil Zolan tarina oli muokattu italialaiseksi ja sijoitettu viisikymmen luvulle. Tarina olikin hyvin italialainen, ei hassumpi. Nyt se on jo loppunut ja jotenkin hämmentävä olo jäi. Tuleekohan tähän jatkoa?
Oli mukava katsella niitä ihania kellohameita ja tyylikkäitä hattuja, komeita miehiä ja kauniita naisia.

  Tuolla FB:n puolella on ollut sellainen haaste, että ihmiset ovat laittaneet omia vanhoja kuviaan seinälle. Olen katkolla naamakirjasta, laitan vanhat kuvani tänne talteen. Kuvassa kellohameinen tyttö on n. 15 v. Me sen ajan tytöt olimme niin luomua viimosen päälle. Yritimme olla mahdollisimman kauniita. Ei ollut meikkejä eikä hiusten pidennyksiä. Puhumattakaan lävistyksistä tai tatuoinneista. Voi kauhistus, ainoastaan merimiehet ja vangit olivat tatuoituja. Ajat muuttuvat ja ihanteet. Oli mukavaa olla nuori viisikymmenluvulla. Työtäkin riitti kaikille, oltiin vähään tyytyväisiä.


Aloitin seurailla toistakin viisikymmmenluvun tarinaa, se on austraalialainen ja siksi kiinnostuin. On mukava katsella muitakin kuin hienoja BBC:n tuottamia sarjoja.

"Kotiin takaisin" näytetään viitenä päivänä viikossa. Tapahtumat ovat edenneet aika rajuiksi, ihan hirvittää. Taitaa mennä yöunet. Uuden tuotantokauden jaksot alkavat perjantaina. Austraalian maisemat ovat upeita.

Tuossa alla olevassa kuvassa olen 18 v.  Yritin löytää vanhoja kuvia, mutta huomasin, että minusta ei ole yhtään kuvaa lapsuudesta 1 - 7 vuoden väliltä. Kotona ei ollut silloin kameraa. Ensimmäiset kuvat ovatkin vasta koulukuvia, noiden vuoden vanhana otettujen jälkeen.


Näiden kahden sarjan lisäksi olen katsonut myös hienon historiallisen "Sota ja rauha" sarjan. Lisää historiaa tarjoaa "Poldark" sijoittuu 1700- luvulle.

Tanskalaisen "Rantahotelli" oli tarinaa menneeltä ajalta, ihanine rantapyjamineen ja upeine aamiaiskattauksineen.Tanskalaista tyylikkyyttä 30-luvulta, tykkäsin katsoa.

Syksyn aikana olen saanut rautaisannoksen tv-elokuvia, taitaakin olla aika siirtyä taas äänikirjojen pariin. Niissä saa oma mielikuvitus rakentaa sellaiset kulissit kuin itse haluaa.

14 kommenttia:

  1. Ihania kuvia! Sekä peurat että ihanat vanhemmat kuvat! <3

    Minäkin seurasin Milanoa ja tuota Kotiin takaisin, tosin tuo viimeksimainittu on uusinta. Jäi keväällä jännään kohtaan ja nyt saamme sille jatkoa.

    Halaus päivääsi. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Una, kiitos, halaukset ovat aina ihania. <3

      Viime talvena en katsonut juurikaan tv:tä, jäi nuo ensimmäiset Kotiin takaisin jaksot näkemättä. Aloitin koko sarjan seuraamisen vasta nyt lokakuussa. Jännitystä riittääkin kahdelle seuraavalle kaudelle.

      Poista
  2. Upeita kuvia. Minäkin olen seurannut tuota takaisi kotia nyt perjantaina alkaakin uudet jaksot. Mukavaa loppuviikkoa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika jännittävä tarina, varmasti tulee seurattua uudetkin jaksot.

      Poista
  3. Minäkin tykkään siitä Milanon naisten paratiisista ja Takaisin kotiin. Toivottavasti meillä on mennyt talletukseen tuo paratiisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä tuota "paratiisia" näytetään joskus uudestaankin, jos nyt tallennukset eivät ole onnistuneet.

      Poista
  4. Kivaa seurattavaa ikkunan takaa,vaikka et ulos olekaan päässyt.Toivottavasti tilanne pian paranee.Ihanat vanhat kuvat,suloinen pikku Unelma.Ja kaunis teini-Unelma,kaunis olet edelleenkin:) Minä näin sen brittiläisen version tuosta Naisten paratiisisarjasta,pidin siitä mutta se ei jatkunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivoja seurattavia tosiaan nuo peurat. Tänä aamunakin kaksi bambia juoksenteli tuolla joen rannalla. Kauniita ovat.

      Poista
  5. Voi mikä ihana pikkuinen töppösinesi olitkaan, ei oltu vielä keksitty toppapukua tuohon aikaan ja hyvin silti pärjättiin. 18-kesäisenä näytit jo ihan suomalaiselta unelmalta :)
    Kiitos muuten vinkistä Alpo Jaakolan patsaspuistoon, niin lähellä olen pyörinyt kesäisin ja silti aina se on unohtunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaatteista oli pulaa tuohon aikaan. Siitä kai johtuu, että vieläkään en osaa heittää vanhaa tavaraa pois. Kaikkea säästellään. :-)

      Poista
  6. Hieno asia, että saat ikkunastasi seurata peurojakin niin läheltä.
    Ja voi, miten kivoja kuvia sun nuoruudestasi ja olihan siinä yksi ihan pienenäkin, olisitkohan siinä joku 1v.
    Kotiin takaisin sarjaa olen minäkin nyt seurannut, mutta vasta nyt syksyllä kun se alkoi, ennen en ole sitä seurannutkaan.Ja nyt tänään jäi katsomatta, kun oltiin messuilla tampereella.
    Mutta kaikkea hyvää sulle sinne ja Veijolle myös..toivotaan, että tulisi vähän lunta ja pientä pakkasta!
    Meillä meinaan sataa vettä tällähetkellä ihan kaatamalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Areenasta voit katsoa ja uusintakin taitaa tulla jonain päivänä. Jännitystä näyttää jatkossakin riittävän.

      Poista
  7. On kyllä niin viehättäviä kuvia sinusta. Olet kaunotar. Minun mielestäni juuri aika viiskytluvun lopusta ja kuuskymmentä luvulla on minun muistoissani mukavaa. Silloin oltiin lapsia ja nuoria ilman sen kummempia kommervenkkejä.
    Telkkarisarjoja en ole seuraillut, enkä ole lukemistakaan vielä aloittanut. Neuletyöt sentään meneillään. Minä kuvaan poroja, sinä peuroja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinun kuvasi poroista ja maisemista siellä ovat upeita ja niin erilaisia kuin meidän täällä.
      Lumet menivät, mutta tänään paistoi vähän aurinkokin. Juuri ja juuri puiden latvojen yläpuolelle kiipesi.

      Poista