torstai 3. marraskuuta 2016

Liedon kirkon vaiheilta.


Tälle retkelle piti lähteä jo lokakuun alussa, mutta usein käy niin että suunnitelmat eivät toteudu.  Kuukauden viimeiselle päivälle oli luvattu aurinkoista säätä, niinpä päätimme lähteä matkaan, koska jalkakin jo hyvin kesti parin tunnin autossa istumisen. Keppejäkään ei enää tarvita.


Hautausmaa on ihan Aurajoen tuntumassa. Mummin haudalle vietiin havuja ja callunoita, kynttiläkin sytytettiin kun jouluna ei päästä käymään.


Jokivarressa on vielä syksyn värejä. Tarkoilla silmillä näkee joen pinnalla jo jääriitettä.


Keskemmällä joessa vesi virtaa täysin vapaana. Birgittasisarien luota olemme varanneet majapaikan seuraavaksi yöksi. Turkua on ihailtava tällä kertaa vain auton ikkunasta. No, eipä huolta, ehkä jo seuraavalla kerralla pystyn jalkamiehenä tuttuja paikkoja kiertelemään.

*
Asiasta kolmanteen.

Minulla viimeiset viikot ovat kuluneet  kotona lähinnä TV:n tai netin äärellä. Olen tarkkaan lukenut sähköisiä uutisia ja vähän muutakin siinä ohessa. Käsityötkin ovat jääneet. Sain niiden kahden ison mandalan ansiosta sellaisen annoksen virkkausta, että nyt ei huvita koukuttelu, ei sitten tippaakaan. Muutamat sukat olen sentään kutonut, niitähän onnistuu väkertämään television äärelläkin.

Pitkän esipuheen jälkeen pääsenkin varsinaiseen asiaan. Tässä päivänä muutamana jossakin lehdessä teetätettiin lukijoille yhdyssanatesti. Yleensä en kyseiseen asiaan blogia kirjoittaessani juurikaan ajatusta uhraa, kuten en pilkkusääntöihinkään. Tein sen testin. Tulos ei kauheasti ilahduttanut. Kaikki ne kohdat joissa tarjotut vaihtoehdot olivat yhdyssanoja menivät oikein, mutta näitä yhteen kirjoitettuja sanoja testissäni oli liikaa.  Petrattavaa siis on. Joskus sanoja kirjoittelee yhteen ihan huomaamattaankin, eihän sitä aina muista välilyöntiä napsauttaa.

Lohdutuksekseni luin jostakin, että kaunokirjallisuudessa saa kirjoittaa sanoja yhteen jos siltä tuntuu ja pilkkujakin saa roiskia omantunnon mukaan. Omavaltaisesti olenkin nyt ajatellut, että omaan blogiinsa kukin saa kirjoitella mielialansa mukaan. Eihän tämä blogistelu ole mikään tentti tai testi.

En enää löytänyt tekemääni testiä, mutta vastaava löytyy täältä. 

Nyt onkin riennettävä toisen syksyisen harrastukseni pariin, siitä seuraavalla kerralla ja lisää kuvia retkeltämme.


17 kommenttia:

  1. Kaunis kirkon seutu ja jokimaisemat! Hienoa että jalkasi tervehty!
    Minäkin tein tuon samaisen yhdyssanatestin. Kohtuullisesti selviydyin, petrattavaa kyllä löytyy minullakin.

    Hyvää pyhäinpäivää ja mukavaa marraskuuta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vaan ollutkin yllättävän vaikeaa?

      Rauhaisia pyhiä, Minttuli.

      Poista
  2. Liedon ohi tulee usein ajettua, mutta koskaan en ole siellä pysähtynyt. Pitäisi kai käydä joskus ihan vain kirkon takia, sillä jostain kumman syystä tykkään niitä kuvailla.
    Yhdyssanatestejä on kiva tehdä, usein kun kokeilee niin säilyvät muistissa paremmin. Silti osuu silloin tällöin eteen jotain tarkistettavaa, kinkkisiä ovat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sirokko, kannattaa poiketa. Hämeentieltä on lyhyt matka. Kirkko on kauniilla pikalla.

      Siinä toivossa olen noita testejä tehnyt, että jotain oppisin. Pää on vaan niin hatara. Eipä löydy entisetkään opit enää yläkerrasta helpolla.

      Poista
  3. Upeita kuvia.Minulla on takuulla pilkkuvirheitä,usein en ole täysin varma pitääkö se olla vai ei,ja varmaan on välillä yhdyssanavirheitäkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jael, laitetaan me nuo yhdyssana- ja pilkkuvirheet vaan luovuuden piikkiin. :-)

      Poista
  4. En ole koskaan tuolla käynyt. Tieviitta vain nähty. Kauniit syksyiset kuvat olet ottanut. Minäkin tein yhden sellaisen testi ja ihmeekseni oli vain yksi virhe. Tänne kyllä virheitä tulee kun on aina niin kiire kirjoittaa. Minulla usein oikeat kirjaimet mutta väärässä paikassa.
    Kaikkea hyvää sinne teille

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sylvi, kiitos kommentistasi. Niinhän se on eihän sitä aina jaksa miettiä kirjoitusvirheitä. Sinä kirjoitat kuitenkin tosi hyvin, ei huomaa ollenkaan, että asut muualla.

      Poista
    2. Kiitos. Enhän ole vielä asunut täällä kuin vähän yli 53 vuotta.

      Poista
  5. Hei! Kivat kuvat. Kävit meillä päin, asun kilometrin päässä Liedon kirkolta. Sillilässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En tunne hyvin Liedon kirkonkylää. Äitini haudalla kävin. Kiitos kun laitoit kommenttia, tervetuloa toistekin. Lisää kuvia Liedosta on tulossa seuraavassa postauksessa.

      Poista
  6. Onpa tuttuja maisemia! Miksi ette kahville poikenneet :-)

    Sovitaan, että ollaan luovia taiteilijoita ja kirjoitetaan, niin kuin sormet tahtovat näpytellä.
    Oikein hyvää Pyhäinpäivää teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harkitsimme kyllä :-) Ehkä sitten ensi keväänä, kun orvokkeja tulemme tuomaan.

      Hyvää Pyhäinpäivää teille myös.

      Poista
    2. Olisit vain rohkeasti soittanut. Pullaakin leivoin pakkaseen, sieltä olisi ollut helppo napata :-)

      Poista
    3. UUna, kiitos. Soitan seuraavalla kerralla, pulla olisi kyllä maistunut miehelle. Hän saa kotipullaa harvemmin kun yksin meillä pullaa syö. Leivon vain piirakoita ja kääretorttua ilman jauhoja. :-)

      Poista
  7. Kuva kirkkomaasta on niin kaunis ja juurikin nyt ajankohtainen, kun vietetään Pyhäinpäivää.
    Lieto on jäänyt minulle vieraaksi, vain ohitse kulkenut.
    Kiinnostuin kokeilemaan tuota testiä. Katotaan, miten mun käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnistut testissä varmasti, kirjoitat niin hienoa tekstiä. Mielelläni aina luen kuulumisiasi, elinympäristösi on niin ainutlaatuinen.

      Poista