lauantai 14. helmikuuta 2015

Päätin sitten lähteä nolaamaan itseni.

 No, ei siinä onneksi niin käynytkään.


Ilmoittauduin kuntosalille aloittelijoiden ryhmään. Pelkäsin, että minut tupsutetaan oitis kotimatkalle, lähetteellä; "Mene sinä mummeli takaisin kutileesi luo kiikkumaan." Ei näin käynytkään, tervetulleeksi toivotettiin.

Aluksi piti lämmitellä toisessa huoneessa kuntopyörällä, stepperillä, juoksu/kävelykoneessa tai soutuvehkeessä, mitä niitä härveleitä nyt olikaan. Pääsin siihen kävelykoneeseen, jonka ohjaintaulu on kunnioitusta herättävä kaikkine mittareineen ja nappuloineen. Ohjaaja auttoi minut alkuun. Onneksi se juoksumatto on niin alhaalla, että pääsin nousemaan kyytiin ilman hii´appia. Minä siis kävelin ja huohotin ihan tosissani, sehän onkin minulle tuttua puuhaa tuolla kylän raitilla. Päätin siirtyä toiselle laitteelle ja tarkistin lukemat, voi ei, olin kuluttanut 4 kaloria.  Hahaaa, joku tässä nyt mättää.

Alkulämmittelyn jälkeen olin jo ihan romuna.



 Nyt siirryttiin tänne voimailulaitoksen puolelle. Sain listan laitteista, joita voisin kokeilla. Isojen lihasten treenaamisesta kuuluu aloittaa. Siis mitkä lihakset? Ei löytynyt minulta, vain lösöä läskiä. Onneksi jokaisen laitteen vieressä on kuvat ja ohjeet.

Olin huomaavinani ohjaajan suupielessä pienen hymynväreen, kun hän käski minun nousta sellaisen allilaitteen istuimelle. Eihän minulla jalka noussut niin korkealle.  Hetkinen, hetkinen yritän kiivetä, mistä saisin otettua kiinni saadakseni vähän käsilläni apua kiipeämiseen.

Selkälihaksia on tarkoitus vahvistaa ja jalkoihin ponnistusvoimaa. Hienoa olisi jos saisi nivelet pysymään jotenkin liikkuvina.


Tämä on se hieno kävelykone ja tuossa alakuvassa on ohjaimet. Tuli mieleen jalostamon ohjaamo.


 Lopuksi meillä oli vielä yhteinen venyttelyhetki. Sain kotiläksyäkin. En nimittäin löytänyt toista nilkkaani etureiden lihaksen venyttelyssä. Vasen nilkka löytyi, mutta oikeaa en saanut tavoitettua, polvi ei taipunut tarpeeksi. Oikein järkytyin tuosta havainnosta, tuli siinä tunnin aikana muitakin järkytyksiä, mutta niitä nyt ei kannata luetella.

Selvisin ensimmäisestä kuntosalitunnistani hengissä ja oikein iloisena siitä, että uskalsin lähteä mukaan.



Seuraava ohjattu tunti on torstaina, en malta odottaa sinne asti. Me vanhat saamme käyttää kuntosalia uintiaikojen yhteydessä. Aion maanantaina käydä testaamassa, jospa saisin silloin jo kulutettua 5 kaloria.  Hihhh.

Tässä pitäjässä on ollut viisaita henkilöitä kunnanvaltuustossa ja terveysasemalla kun he ovat ymmärtäneet ikäihmisten liikunnan tarpeellisuuden. Uimahalli on super.  Säästöä kunnalle tulee siitä, kun ikääntyneet pärjäävät pitempään omassa kodissaan ja jaksavat olla iloisia ja aktiivisia kuntalaisia.

Huurteiset koivut kuvasin eilen. Aamulla ensin paistoi aurinko sitten tienoon peitti sankka sumu. Kosteus jäätyi puiden oksille.

20 kommenttia:

  1. Joskus olen harkinnut mennä tuonne kuntosalille kun siellä on oma ohjelma tälläisille mummoille ja vaareille. On vain jäänyt ja yhä jää. Nyt on taas pumppu renannut niin paljon, että permpi olla menemättä.
    onnea sinulle kun menit, siitä se sitten jatkuu ja hetken päästä kaikki menee helpommin jo.

    VastaaPoista
  2. Aivan upeata ja mahtavaa! Et sinä siellä itseäsi nolannut vaikka arastelitkin päätöstäsi kuntosalille menosta.
    Se eka kerta on aina vaikein vaikka minne mennessä. Uskonpa, että enemmän kuin 4 kaloria kului ja harjoitus tekee mestarin, sanotaan. Juoksumatto on turvallinen kun ei liikaa hoputa sitä vauhtiin. Sellainen pitäisi olla kotonakin, olis juoksuharjoitukset hyvissä olosuhteissa helpommat. No, en kyllä ulkona juuri juoksuaskelia ota, mitä nyt silloin, jos Simo pääsee taluttimensa kanssa karkaamaan käsistäni.
    Reipas olet, jatka toki kuntosalilla. Upeata että teillä siellä on niin hyvät mahdollisuudet. Kesällä sitä kuntoa tarvitaan, kun nurtsit alkaa viheriöidä ja kukkamaalta nousee ensimmäisiä vihreitä versoja!
    Olet super, postauksesi kokemuksistasi oli aivan hykerryttävän ihana.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On se niin hienoa, kun sinulla on Simo. Tulee varmemmin lähdettyä lenkille kun ystävä tarvitsee liikuntaa.

      Tuo kesä minullakin jo mielessä kummittelee, selkä pitäisi saada vähän parempaan kuntoon, muutoin jäävät siemenet kylvämättä.

      Seikkailu jatkuu ensi viikolla.

      Poista
  3. Wau! Hyvä sinä!
    Saanko silti antaa pari varoituksen sanaa? Älä innostu alussa liikaa ja varo polvia. Jos oikein punnerrat polvilla niitä mötiköitä ylös, niin polvet tulevat kipeiksi, liian kipeiksi. Ole siis varovainen ja tunnustele koko ajan missä mennään. Minä jouduin lopettamaan kuntosalikäynnit juuri polvien takia.
    Ehkä nyt kun olen saanut uuden lääkityksen ja perussairauteni löydettiin, voisin varovasti kokeilla uudestaan. Tiedä vaikka nyt onnistuisi.

    Älä anna tämän säikäyttää, ainoastaan rauhoittaa, ettet innostuisi alussa liikaa, ettei tule takapakkia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan aiheellinen varoitus, minähän olen vähän sellainen kooho. Ohjaaja on myös varoittanut ja painot asetetaan kykyjeni mukaan.
      Yritän muistaa varoituksesi.

      Poista
  4. Hyvää Ystävän päivää Sinulle Unelma ja kiitos kauniista kortista. Hienoa, että olet lähtenyt kuntosalille. Minun pitäisi myös ylittää tuo kynnys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enya, tuo kynnys ei sitten ollutkaan kovin korkea. :-) Seuraava kynnys onkin sitten jatkaminen. Pitäisi vaan jaksaa yrittää vaikka tuloksia ei heti näkyisikään.

      Poista
  5. Mahtavaa Unelma:) Kirjoitit niin hauskasti tuosta ensimmäisestä kuntosaliharjoittelustasi:) Mukavaa odottelua seuraavaan kertaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauskasta asiasta on mukava kirjoittaa.

      Poista
  6. Hyvä sinä!
    Se on hieno juttu, että menit sinne kuntosalille,siellä tuleekin sitä kuntojumpaa ja voimaa niihin lihaksiin hienosti.
    Mä en vaan enää voi sellasiin mennä mukaan ollenkaan.
    Mun kuvattiin juuri selkä ja on niin tosi paljon huonontunut , että hyvä, kun olen vielä pystyasennossa, edes!
    Nyt mulla on korvalääkäri käynti, löytyi korvasta jonkinlainen pullistuma/kasvain epäily.ja sitä nyt tässä pelkäänkin, mitä tuleman pitää.
    Justiinsa läheinen ihminen meiltä' nukkui yllättäen pois.
    Sairasti syöpää vain parikolme viikkoa ja menehtyi.
    On raskasta aikaa..nyt huomenna kuitenkin keskimmäinen poikani vihitään, tai oikeastaan siunataan avioliittoon, he jo aikaisemmin menivät vihille maistraatissa.
    Viikon päästä sitten on hautajaiset..on iloa ja surua vuoron perään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin se on Harakka, elämä vuoroin iloa ja surua.
      Minäkin olen surrut kaksi kuukautta serkkuni kuolemaa, hänen lähtönsä tuli myös yllätyksenä. Olimme serkun kanssa melkein saman ikäisiä ja viimeisinä vuosina paljon tekemisissä, skypetimme melko usein. Nyt on vaan jatkettava matkaa ja iloittava jokaisesta armaasta päivästä, joka meille annetaan.
      Sydänlämmin hali sinulle Harakka.

      Poista
  7. Unelma, hieno juttu, että lähdit kuntosalille! Minäkin olen herännyt pitämään lihaksistani huolta eli viitenä päivänä viikossa vaadin itseltäni ja jos unohdan eli yritän luistaa, Lumimies saa vaatia, 5 kilsaa tiukkaa sauvakäevelyä tai niin kauna kuntopyöräilyä. että 150 kcl on kulutettu. Ja se on vasta PUOLIKAS viineri, kääk! Sen lisäksi, että hankittiin kuntopyörä, on voimistelutanko, selätin ja painot, joita nostelen 30 krt/vrk allien kadottamiseksi. Onneksi kohta tulee suvi ja uiminen sekä puutarhailu. Enimmäkseen selkää minä tässä kaikessa ajattelen, mutta onhan se upeaa, jos jalat pelittävät hyvin loppuun asti.

    Toivotan sinulle huimaa innostusta uuteen harrastukseen ja ellei se tunnu sulle omimmalta aina löytyy jotain kivampaa. Olen lukenut nyt noita kuntoilu- ja terveyslehtiä ja minä olen kyllä sitä tyyppiä, että mun täyty pitää siitä, mitä teen, vasta sitten se toimii. Me ollaan mentu kuin hullut koko viikko ja R. käy vielä pelaamassa korista kahtena iltana viikossa, joten huomenna on sitten se ihan hirveän tärkeä 'Ruhetag'.

    <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos vaan Leena hyvistä neuvoista. Minun ei täällä kotona tulisi mitään treenausta harrastettua. Nuo nätit käsipainotkin vaan kirjahyllyssä nallen sylissä odottavat. On mentävä salille, jos nyt fysiikka kestää, aika näyttää. Uiminen on minulle se ykkönen, olen aina valmis jos vaan jonkinlaisen lätäkön löydän. Hih.

      Poista
  8. Onnittelen. Upea juttu viedä itsensä kuntosalille. Minä en hetkeäkään uskonut, että siellä olisi naurettu. Päinvastoin, ihailevat sinua, joka huolentii itsestään. Yllättävän pian kropassa alat huomat kuntoilun vaikutusta.
    Minä olen käynyt syksystä lähtien kuntopiirissä kerran viikossa, meitä on useimmiten neljä naista ja yksi mies. Tunnin loputtua hiki virtaa, sillä harjoitukset ovat tehokkaita. Suorastaan odotetaan aina tiistai-iltaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saa nyt nähdä kuinka mummelin käy. Minäkin odotan nyt torstaita.

      Poista
  9. Hui kauhistus, näyttää ihan kidutuskammiolta! En kyllä yhtään epäillyt sinun rohkeuttasi, jos uskaltaa avantoonkin sukeltaa niin tämähän ei ole mitään sen rinnalla. Varovasti kuitenkin alkuun, vanhat paikat ei enää kestä samanlaista rehkimistä kuin nuorena, toivotavasti ne nuoret ohjaajatkin sen ymmärtävät .

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänä talvena en ole avantoon päässyt, täällä ei harrasteta talviuintia. Uimahallissa kuitenkin käyn pari kertaa viikossa. Yritän aloittaa ja tietenkin jatkaakin varovaisesti, eipä nuo melkein kahdeksankymppisen raajat enää kestä kovaa rempomista.

      Poista
  10. Onnittelut rohkeudestasi, Unelma! ♥
    HYviä neuvoja sinulle annettiin, ota niistä vaarin;)
    Hyvää laskiaissunnuntaita sinulle ja Taatalle! ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa laskiaissunnuntaita sinne teille myös ja kiitos onnitteluista.

      Poista