perjantai 14. joulukuuta 2012

Hola! Amigos!


Hirnahti Santiago, täällä te vaan vedätte lonkkaa vossikka-asemalla ja minä olen saanut ravata ympäri kaupunkia kärryä kiskoen, caramba.



Parvekkeeltamme on mukava seurata vuokra-ajurien ja heidän hevostensa toimia. Tällä asemalla on useimmiten kolme hevosta odottamassa kyytiä. Markkinapäivinä osa hevosista siirtyy feria-alueen viereen.

Hevoset tulevat asemapaikalle aamulla kahdeksan nurkilla, kuulemme sen sisälle kopoti, kopoti tai koppoti, koppoti äänistä. Käyn vilkuttamassa niille hyvät huomenet täältä ylhäältä. Uskon hevosten jo osaavan suomea, koska he ovat niin paljon suomalaisia asiakkaita kyydittäneet. Mitähän kaikkea siellä kärryjen kyydissä onkaan salaisuuksia kerrottu. Vielä jonain päivänä käyn vähän utelemassa heppojen mietteitä.

Nyt olen tutustunut vasta Santiagoon, lauantaina sitä ohjasti nuori kuski, joka puhui myös englantia. Sain luvan ottaa kuviakin muistoksi.
 
 


Tuntuu niin kivalta kuunnella iloisia tervehdyshirnahduksia kun vieraan aseman hevoset pientä tasaista ravia kopottelevat meidän aseman ohi. Rantatie on turistien suosiossa, mukavien kärryjen kyydissä on mukava seurata rannan elämää. Mikähän noiden kärryjen nimi on? Vankkurit ja kiesit eivät oikein tunnu oikeilta. Olen huono hevosasiantuntija, tai en siis ole ollenkaan.

Eräänä aamuna tässä katselimme ihmeissämme kun kuski meikkasi vanhaa mustaa hevosta, siltä se toiminta ainakin tänne ylös näytti. Kaviot ovat tietenkin kauniiksi lakatut. Siellä hevosen takapäässä hännän alla on valmiina pussi, johon heppa voi tipauttaa ruusujen lannoiteaineet. Tosin olen nähnyt kuskien kippaavan tuotokset jäteastiaan.

Näillä hevosilla on myös isäntä, eli omistaja. Hän käy harmaalla mersulla tarkistamassa aseman toiminnan tai keräämässä rahat. Tämäkin seikka voi olla ihan meidän oman mielikuvituksemme tuotetta. Asiat eivät välttämättä ole sitä miltä ne näyttävät.
 
 


Parvekkeemme on tuolla neljännessä kerroksessa.


Jonain kauniina päivänä yritän päästä Santiagon kyytiin, sitten kerron kaiken mitä me matkalla hirnahtelimme
Posted by Picasa

17 kommenttia:

  1. HOla amiga mia! Kiva nähdä taas kuviasi.Toivottavasti noilla hepoilla on hyvät olot.Tel Avivissa on edelleenkin muutama hevosvaunu,jotka keräävät vanhaa tavaraa,mutta eläinsuojeluyhdiksen väki on valittanut,ja nyt se kiellettiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saatiin kokeiltavaksi viikonlopuksi toinen nettiyhteys. Tämä on nopeampi.

      Mukavaa viikonlopppua sinne.

      Poista
  2. Hola amiga, kiitos matkatarinasta ja ihanista hevoskuvista! Kauniita joulunaluspäiviä!

    VastaaPoista
  3. Hauska postaus! Kokeilepas ajaa noilla kieseillä, vois olla ihan kiva kokemus.
    Aurinkoisia joulunodotuksen päiviä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jonain kauniina päivänä varmaankin nousen rilloihin. :-)

      Poista
  4. Kiitos mukavasti kerrotusta hyvin kuvatusta hevosesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläimiä on mukava kuvata, ne eivät turhia ujostele.

      Poista
  5. Unelma, tuo hevoskärry-yhdistelmä on vossikka. Etelän maissa noiden hevosten todellinen olotila ei ole niin hyvä kuin mitä annetaan olettaa. Esim. Egyptissä valveutuneet matkanjärjestäjät jo kehoittavat asiakkaitaan olemaan käyttämättä ko. kulkuvälinettä, että se eläinten huono pito loppuisi siihen. Moni kakku päältä kaunis ja kavioita kiillotellaan, juu...Perhe, jolta ostimme kotimme asuu Espanjassa, joten kuulen paljon maan todellisuudesta. Niin huonoista kuin hyvistä. Huonot koskevat usein eläimiä.

    Mukavaa viikonloppua ja loman jatkoa sinulle & co! Minä lähden nyt ostamaan talviratsastushousuja lumiselle issikkavaellukselle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti löydät etsimäsi varusteet. :-)

      Poista
  6. Tuo vossikka-ajelu olisi kyllä hauskaa, mummokin tykkäisi..:)))

    Toivottavasti eläinten olot ovat siellä ihan kelvolliset, onhan tulonlähde omistajille tärkeä.

    Oikein leppoisaa joulunalusviikkoa sinulle ja Taatalle siellä Espanjan auringossa!<33333

    VastaaPoista
  7. Lienevätkö samoja hevosia, joita mekin seurasimme parvekkeeltamme, aikaa on tosin kulunut lähes kymmenen vuotta.

    Tytär palaa tänään perheensä kanssa Calahondasta. Lapset 7v ja 6v olivat viihtyneet hyvin ja vossikka-ajelullakin olivat käyneet. Harmittelivat, että viikko on liian lyhyt aika.

    Mukavia ajeluja Santiagon kyydissä ja joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viikko täällä on todellakin liian lyhyt aika. Siinä on se hyvä puoli, että tekee mieli tulla uudelleen.

      Lapsenlapsesi ovat ehkä käyneet täällä Fuengirolassa ajelulla?

      Poista
  8. Hienosti on hepat "meikattu"! Mukavaa kyytiä antavat, olen joskus itsekin kokeillut, kivan rauhallista kyytiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt on sunnuntai ja hepoilla näyttää olevan vapaapäivä.
      Ajelua kyllä harkitaan.

      Poista
  9. Kyseistä vaunumallia on yleisesti kutsuttu Victoria-vaunuksi, jossa kuski istuu edessä omalla pukillaan ja takana matkustajien suojaksi voidaan nostaa kuomu sateen sattuessa.
    Samanlaisia kaksiakselisia vaunuja, joissa kuski on edelleen ilman suojaa omalla pukillaan, mutta matkustajien suojana on kovakattoinen matkustamo, kutsutaan Landau-malleiksi.
    Vossikka ei ole vaunutyyppi, vaan yleisnimitys hevosvetoisista "takseista", joiden käytössä ainakin Suomessa oli nimenomaan noita Victoria-vaunuja. Maaseudulla jopa yksiakselisia kärryjä. Muualla Euroopassa Landaut olivat yleisempiä.
    Suomessa Finncarrus tekee vieläkin noita victorioita, tosin mallinimenä on Royalty. Maksaa vaan liki kymppitonnin, joten vielä ei ole ostettu...
    Terveisin jotain sekä takseista että hevosista tietävä poikas vaan :-)

    VastaaPoista