sunnuntai 24. huhtikuuta 2011

Saariretki

Nyt laitan Kreetanmatkan pakettiin, mutta vielä muutama kuva retkemme pysähdyspaikoista.

Pyhimys Agios Fanurius (Fanourius) auttaa ihmisiä, jos he ovat kadottaneet jotain. Kadotetun asian löydyttyä seurakuntalaiset tuovat kirkkoon kakun tai jotain muuta muistoesinettä. Käyntipäivänämmekin kirkon lattialla oli säkki kakkuja. Kakun resepti löytyy täältä.

Tähän pieneen kirkkoon matkalaiset pysähtyvät tekevät ristinmerkin ja sytyttävät tuohuksen kirkon ulkopuolella olevaan tätä tarkoitusta varten rakennettuun katokseen. Pienessä kirkossa sisällä poltettujen tuohusten savu turmelisi ikoneita.



Argiroupoli, muinainen Lappa-kaupunki, seuraava kohteemme.



Mitä kuvanneekaan tämä talon ulkopuolella istuskeleva laiheliini?

Kauniit näkymät alas laaksoon.



Tänne poikkesimme lounaalle. Mäki oli niin jyrkkä, että heikommat joutuivat hidastamaan vauhtiaan.

Tien toisella puolella oli hautausmaa. Hautausmaat ovat pieniä, valkoisia ja kauniita. Hautapaikka Kreetalla on oppaan kertoman mukaan kallis, mutta sen voi myös vuokrata, esim. neljäksi vuodeksi. Senjälkeen vainajan luut puhdistetaan ja viedään luuvarastoon. Tyttö ei kertonut missä ja kenen hoitama luuvarasto on. Kuulosti melko oudolta käytännöltä, viimeistään nyt kannatan tuhkausta.



Vanhan linnoituksen jäännöksissä henkii mennyt maailma.




Viimeinen pysähdyspaikkamme oli viinitila. Tämä tila valmistaa viinejä lähiseudun rypäleistä.

Talon kissa tarkkaili vierailijoita oikein aitiopaikalla.


Illansuussa saavuimme hotellille ja taata kuvasi parvekkeelta erään isännän kulotustouhuja. Hurjalta näytti, kun ympärillä kasvoi ruokoa ja muuta kuivaa tulenarkaa kasvustoa. Siinä se tuli kuitenkin sammui ilman mitään valvontaa. Iltapimeällä vielä, kun isäntä oli jo lähtenyt kotiinsa pieni nuotio siellä keskellä aluetta tulta ja savua tuprutteli.

Tällä kokopäivän retkellä otimme yli kaksisataa valokuvaa, oli vaikeaa valita tänne kiinnostavimmat.

Jos joku blogiystävä on jaksanut kahlata läpi kaikki postaukseni matkaltamme, niin nostan hänen kunniakseen lasin Kreetalaista viiniä, raki olisi liian vahvaa. ;-)

18 kommenttia:

  1. Mukavaa oli päästä mukaan blogisi kautta virtuaaliselle matkalle saarelle! Mielenkiintoista tuo luiden laittaminen varastoon,kannattaisi ehkä haudata kerroksittain,kuten vaikka Espanjassa.
    Hyvää pääisiäisen jatkoa Unelma!

    VastaaPoista
  2. Kreetan saari ei niin kovin iso ole, että hyvä kun annoit läpileikkauksen kuvin ja sanoin.
    En minäkäkään haluaisi levätä neljä vuotta haudassa ja joutua tuhkattavaksi sen jälkeen. Erikoinen tapa tosiaan.
    HYvää pääsiäisen jatkoa ja alkavaa arkiviikkoa.

    VastaaPoista
  3. Olet nähneet ja kokeneet paljon matkallanne.
    Kiitos kun sain katsella.

    VastaaPoista
  4. Voit ottaa viinilasillisen! Mä olen lukenut kaiken ja katsonut kuvat tarkkaan, johonkin jopa palannut lisäkatsomista/lukemista varten!
    Kiitos matkasta.

    VastaaPoista
  5. Lumoavan matkan kuvia katsellessa on kuin itse kulkisi mukana. Kiitos!

    VastaaPoista
  6. Yaelian,
    tämä kuvien blogiin kerääminen on hyödyllistä, muisti on niin hatara. Jo nyt jouduin kysymään jostakin kuvasta taatalta, että missähän kohdassa olen kuvannut tämän kuvan. Toinen meistä muistaa, jos toisella tilttaa.

    arleena,
    niinpä ja vielä kuiden puhdistaminen ja luuvarastoon vieminen, ei kuulosta miellyttävälle.

    sylvi,
    halusimme kerätä matkallamme paljon kokemuksia, koko rahan edestä. ;-)

    KristiinaS,
    kiitos mielenkiinnostasi. Ehkä tämän jutun päätteeksi vielä jonain päivänä sen viinilasin kohotan, yleensä en voi alkoholia nauttia.

    kaanon,
    olen niin iloinen, kun olette jaksaneet seurata mukana.

    VastaaPoista
  7. Toivon viinin maistuvan! olen suurella ilolla lukenut kaikki matkasi antimet ja nauttinut kauniista kuvista.

    VastaaPoista
  8. Olipa melkoinen reportaasi mielenkiintoiselta matkalta.

    VastaaPoista
  9. Oli mukava seurata jalanjälkiänne Kreetan saarella. Teille jäi mukavat muistot matkalta. Katselin kaikki kuvat, joten sanon "gia sou" kun on pienen viinilasin aika. Kritinan kylässä saaren itäosassa mieheni ja minä löysimme rakin kotipolttimon kylän laidalta. Pannut hyrräsivät ja ukot tarjosivat maistiaisia ohikulkijoille. Meitä jänisti sen verran että raki jäi maistamatta.

    VastaaPoista
  10. Kiitos näistä kaikista mukavista kuvista ja matkakertomuksista.Hieno reissu on ollut!♥
    Ja raki olisi ollut liikaa..

    VastaaPoista
  11. mummeli,
    olen iloinen sanoistasi.

    suloensio,
    kiitos, olenkin ihan nääntämällä suoltanut postauksia matkastamme. Mukavaa oli.

    olivia,
    todella hyvät muistot jäivät. Olemme olleet aikaisemminkin Kreetalla, mutta tuli muistot tarkemmin talteen.
    Taata maistoi rakia, kun sitä ateria päätteeksi tarjottiin, mutta minulle se aine olisi liian jytkyä.

    Minttuli,
    rakista samaa mieltä, vahvaa on.

    VastaaPoista
  12. Olipa kiva ja vaihteleva matka teillä!
    Katsoin kaikki matka kuvasi, siellähän oli vaikka mitä ja kukat niin tosi kauniita siellä myös, ja paljon tietenkin...siellä rikkaruohotkin ovat meille niin tosi kauniita kukkia!
    Kiitos matkasta ja kiva, kun sain olla mukana!

    VastaaPoista
  13. Ihania kuvia teksteineen! Musta on ihana aina katella matkakuvia, tunnelmoida ja unelmoida :)

    VastaaPoista
  14. Harakka,
    yritimme saada viikon matkasta paljon virikkeitä. Tarkoitus oli pelkästään lepäillä, mutta eihän me maltettu.

    Jaude,
    unelmointi kannattaa aina.

    VastaaPoista
  15. Mukavia muistoja ja kuvia, antoisa matka teillä, lasi viiniä paikallaan ;D

    VastaaPoista
  16. Ihania kuvia... nyt on taas Kreetallakin käyty.
    Taisitte olla eripuolella saarta, kuin me olemme käyneet.
    Olimme Agios Nikolaoksessa :)

    VastaaPoista
  17. seijastiina,
    matka oli mukava.

    Anneli,
    Olimme Hanian naapurissa, n. 15 km.

    VastaaPoista
  18. Aivan upeita kuvia ja tunnelmia matkaltanne. Niitä kuvia helposti tulee napsittua liikaakin, mutta onpahan sitten mistä valita ne kaikkein parhaimmat. =D Vallan näihin kuviin voisi vaikka upota, syöksyä ruudun läpi Kreetan lämpimiin tuulahduksiin. Kiitos, kun jaoit kokemukset meidänkin kanssa!

    VastaaPoista