torstai 6. tammikuuta 2011

Kuulin pienen tarinan


Maneki Nekosta, kissoja käsittelevässä TV- ohjelmassa.

Tarina oli niin viehättävä, että merkitsen muistiin.

Tämä tapahtui joskus 1600 luvulla Japanissa. Kylässä oli köyhä luostari, jossa oli enää vain yksi munkki kissansa kanssa. Munkki jakoi vähistä ruokavaroistaan myös kissalle aterian.

Eräänä sateisena päivänä metsästysmatkalla ollut feodalilordi kulki seurueensa kanssa kurjan luostarin viereistä tietä pitkin. Sade yltyi ja lordi haki suojaa suuren puun alta.

Hän huomasi silloin portaalla istuvan kissan, joka vilkutti hänelle. Omituinen kissa kiinnosti häntä, joten mies käveli kissan luo. Samalla hetkellä salama iski suuren puun säleiksi, mutta herra pelastui kissan ansiosta.

Varakas herra halusi kiittää pelastajaansa ja avusti sen jälkeen luostaria runsaskätisesti.
Vielä nykyäänkin vilkuttavaa Maneki Nekoa pidetään onnea tuovana esineenä Japanissa.


Muistin sitten, että minullakin on posliinikaapissa vilkuttava kissa. Olen sen joskus ostanut kirpputorilta teekannuksi. Minun kissaltani voi kiertää pää ylös ja kaataa vettä teelehdille. Oikeassa tassussa on reikä, josta teevesi kaadetaan kuppiin. Maneki Nekosta en ollut aikaisemmin kuullutkaan.

Tarina on viehättävä, vaikka itse en onnea tuoviin talismaaneihin uskokaan. Tosin uskon siihen, että Korkein suojelijamme voi hyvinkin käyttää apunaan mitä ihmellisempiä asioita, myös kissaa. Tarkoitukseni ei myöskään ole vähätellä kenenkään uskomuksia, kukin elää perinteittensä mukaisesti. Minä rakastan tarinoita.


Tämä pikkuinen teekannu on kiinalainen.

Posted by Picasa

15 kommenttia:

  1. Ihana tarina! Tällaisia me juuri tarvitsemme.

    Mutta niin on upea teepannukin. En ole tuollaista ennen nähnytkään. Kyllä siitä kelpaa teet juoda!

    VastaaPoista
  2. Voi miten viehättävä teekannu ja ihastuttava legenda.

    VastaaPoista
  3. Onpas kiva teekannu, oikea kissaihmisen kannu;) Sillä tavalla pikkusen on mennyt maku tähän Maneki Nekoon kun on paljon ns. krääsä kissoja, rumia ja patterilla toimivia niin vilkuttavat tassuaan.

    VastaaPoista
  4. Tarinat ovat mukavia. Kansantarut ovat kulkeneet satoja vuosia suusta suuhun. Tarina antaa teekannullesi tunnearvolisän. Muistaa kissan, joka osasi auttaa oikealla hetkellä, sattumaa kai.

    VastaaPoista
  5. Oi, miten kaunis tarina! :) Ihanaa, että laitoit sen muistiin, niin muutkin sitten saivat siitä tietää! Ja aivan upea tuo teekannu. En olisi osannut kannuksi arvata, jollet olisi kertonut. Soma on kuin koriste konsanaan!

    VastaaPoista
  6. Voi ei, mikä tarina. Minulla on myös tämä kissanekka, jonka pää kääntyy ja käpälästä valuu maito kahvikuppiin! Tuossa se kisu nököttää lehmä- ja koirakannujen kanssa vilkuttamassa. Ehkäpä vilkuttaa sinun kissakannullesi!

    VastaaPoista
  7. Tosi viehättävä tarina! Ja niin on tuo kissakannusikin!

    VastaaPoista
  8. Johanna,
    kannu on niin pieni, että siinä hautuu vahvaa teetä kuumaan vesimukiin kaadettavaksi.
    Tarina on niin hieno.

    Simpukka,
    sievä kannu, kiinalaiset osaavat.

    KristiinaS.
    en ollut tuota tarinaa ennen kuullutkaan. Kertomassani ohjelmassa tosin näytettiin niiden vikuttavien kisujen erilaisia versioita.

    arleena,
    nykyään on minunkin merkittävä muistiin asioita, enää ei muista näkemiään kivoja asioita tarkalleen. Nimet varsinkin jäävät huonosti mieleen.

    Minz,
    kivaa, jos pidit tarinasta. :)

    anja,
    jaa, että maitokannu. :)
    Teeihmisenä minä muutan kaikki jännät asiat teeastioiksi.
    Vilkutukset vaan sinne lehmä- ja koirakannu hyllyllesi.

    VastaaPoista
  9. Yaelian,
    kannuni tuskin liittyy mitenkään tuohon tarinaan, mutta minulle tuli teekannulle nyt ihan uusi merkitys. :)

    VastaaPoista
  10. Onneatuova tarina. Kissaa kannattaa aina uskoa :)

    VastaaPoista
  11. Kaunis tarina.
    Ohjelmaa en huomannnut katsoa, kiva, että sinä kerroit tarinan.
    Minulla on sellainen pieni vilkuttava kissa, jonka Teekkari on ostanut minulle Japanista
    pari vuotta sitten ollessaan opiskelijavaihdossa Soulissa. Sieltä he tekivät retkiä Japaniin ja Kiinaan.
    Ihana ajatus, että hän oli siellä muistanut äitiä ja ostanut onnea tuovan kissan ♥
    Kissan mukana oli paljonkin tekstiä, aidoilla japanilaisilla kirjaimilla, ehkä selostettuna kissan tarinakin. Salaisuudeksi taitaa jäädä sen tekstin sisältö :)

    VastaaPoista
  12. Zilga,
    hyvät tarinat tekevät onnelliseksi. :)

    Risusydän,
    sinulla on hieno poika. :)
    Ehkä joskus postaat kuvan Maneki Neko kisustasi?
    Toivottavasti joskus tapaat japania taitavan henkilön, että saat tekstin käännettyä.

    VastaaPoista
  13. Unelma, tarinat ovat elämän mauste.

    Tiedätkö, sun blogi ei pysy mun blogilistalla. Tulen hulluksi!!! Kuka tietää syyn? Voiko koskaan olla niin, että blogeja mahtuu vain tietty määrä?

    Kaikesta huolimatta, Mukavaa viikonloppua, Unelma!

    VastaaPoista
  14. Leena Lumi,
    älä ole huolissasi. Minä kyllä etsin sinut, nimesi ja kuvasi ovat edelleenkin lukijoitteni joukossa. :)
    Hyvää viikonloppua myös Sinulle.

    VastaaPoista
  15. Minusta on aivan ihanaa, että esineillä ja paikoilla on tarinoita ja muistoja, ne saavat sillä tavalla aivan toisenlaisen sisällön. Hieno teekannusikin on nyt paljon enemmän kuin teekannu.

    VastaaPoista